Maitojauhe
Maitojauhe on kuivattua maitoa, jota käytetään elintarviketeollisuudessa, kotitalouksissa sekä eläinten rehuksi.[1] Maitojauhepohjaisia valmisteita ovat muun muassa erilaiset kastike- ja keittoainekset, vanukasjauheet, jauhemaiset äidinmaidonkorvikkeet, lastenvelli- ja puurojauheet, kahvikermajauhe sekä kaakaomaitojauhe sekä suurtalouskäyttöön valmistetut erikoistuotteet.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maitojauheen valmistusmenetelmän kehitti vuonna 1802 venäläinen tohtori Osip Križevski. Sen kaupallinen valmistus alkoi T. S. Grimwaden vuonna 1855 kehittämällä menetelmällä, jota paransi Justus von Liebig vuonna 1867.[2] Suomeen maitojauhealaan keskittynyt yhtiö Maitopulveri Oy, myöhemmin Kuivamaito Oy, perustettiin vuonna 1952. Se rakensi maitojauhetehtaan Somerolle seuraavana vuonna. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja, aina vuoteen 1983 asti, oli maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut Urho Heikkilä.[3]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maitojauhe valmistetaan kuivaamalla eli poistamalla pastöroidusta maidosta vesi.[4] Maito kuivataan suihkuttamalla se kammioon, jossa se kohtaa vastakkaiseen suuntaan tulevan lämpimän ilmavirran. Lämmin ilma haihduttaa veden maitopisaroista, jonka jälkeen kuiva maitopulveri kerätään kasaan hienona pulverina. Kotitalouksien käyttöön tarkoitettu maitojauhe instantoidaan kuivatuksen jälkeen. Instantointi tarkoittaa maitojauheen hiukkaskoon kasvattamista. Isot hiukkaset liukenevat paremmin veteen kuin pienet hiukkaset.[1] Ruuanvalmistukseen käytetty maitojauhe on sumu(tus)kuivattua, instantoitua ja rasvatonta maitojauhetta. Maitojauhe on aina homogenoimatonta.[5] Maitojauhetta saa myös vähälaktoosisena.[6]
Yksi litra valmista maitoa saadaan sekoittamalla 2 desiä maitojauhetta litraan vettä.[1]
Säilytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avaamattomana tuote säilyy huoneenlämmössä vähintään viimeiseen myynti- tai käyttöpäivämäärään saakka. Avattuna, kosteudelta suojattuna säilyvyys on noin 1–3 kuukautta, tuotteesta riippuen.[5] Maitojauheen rakenne ei kestä pakastamista, sillä se paakkuuntuu, jonka jälkeen jauheen käyttö voi olla hankalaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/keittio/ruuan-raaka-aineet/maitovalmisteet (Arkistoitu – Internet Archive) - luettu 29.3.2013
- ↑ Milk Proteins: From Expression to Food. Sivu 69. Google Books. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Urho Heikkilä Biografiasampo. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/liitetiedostot/Maitotietoa_A5_36_net.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) - luettu 29.3.2013
- ↑ a b http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/mainio-maitojauhe/ - luettu 29.3.2013
- ↑ http://www.pohjois-savo.fi/multimagazine/web/2009/1-2009/Tosiasiat/1.php (Arkistoitu – Internet Archive) - luettu 29.3.2013
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maitojauhe Wikimedia Commonsissa
