Juusto
Wikipedia
Juusto on maidosta juoksettamisen ja maitohappokäymisen avulla valmistettu kiinteä elintarvike.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Juusto on ikivanha ruoka, jonka alkuperä on mahdollisesti vanhempi kuin kirjoitettu historia. Leipä, viini ja juusto ovat ihmiskunnan tärkeää perusravintoa aivan alusta alkaen. Juusto on ilmeisesti näistä vanhin, sillä jo paljon ennen leipäviljan keräilyä, viinin teosta puhumattakaan, on ihminen varmasti joskus saanut saaliikseen imeväisikäisen eläimen, jonka vatsasta löytyi vasta juoksettunutta, hyvänmakuista maitoa. Juuston kypsyttäminenkin keksittiin hyvin varhain, sillä kun eläimen sisäelimiä oli kuivattu, havaittiin juustomassan kypsyneen vatsassa.
Lypsettävien kotieläinten pidon alettua piti kehittää myös maidolle sopiva säilöntämenetelmä, varsinkin lämpimässä ilmastossa, jossa maito ei säily tunteja kauempaa. Kuten yllä kerrotaan, löytyi vasikoiden ja muiden imeväisiässä olleiden eläinten vatsalaukusta juoksettunutta maitoa. On myös oletettavaa, että ihminen keksi maidon juoksutuksen säilyttämällä sitä eläimen vatsalaukusta valmistetussa leilissä. Juoksettuneen maidon eli juustomassan jälkikäsittelyssä kehittyi sitten runsas määrä erilaisia juustolajeja. Juuston makuun ja olemukseen vaikuttaa luonnollisesti myös maidon laji ja käsittely ennen juoksutusta – jopa sekin, mihin vuorokauden aikaan maito on lypsetty.
Suomenkielinen sana ”juusto”, kuten ruotsinkielinen sana ”ost” tulevat mahdollisesti germaanien sanasta ”justa”, joka alkuaan on tarkoittanut juustomassaa. Tämähän sopiikin hyvin, koska tuorejuustomassalla on ollut merkittävä rooli muinaisgermaanisessa ateriataloudessa.
[muokkaa] Erityyppisiä juustoja
- Tuorejuustot
- leipäjuusto
- raejuusto
- levitettävät tuorejuustot
- Kypsytetyt juustot
- Homejuustot
- Herajuustot
[muokkaa] Juustolaatuja maittain
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
- Englanti: Cheddar, Cheshire, Gloucester, Shropshire Blue, Stilton, Wensleydale
- Espanja: Manchego
- Hollanti: Edam, Gouda, Maaslander, Verkeerkaas
- Italia: Bel Paese, Bitto, Caprino, Fontina, Grana Padano, Gorgonzola, Mascarpone, Mozzarella, Parmesaani (Parmigiano Reggiano), Pecorino, Ricotta, Robiola, Taleggio, Toma
- Kreikka: Feta
- Kypros: Halloumi
- Norja: Brun geitost, Fløtemysost, Gudbrandsdalsost, Hvit geitost, Jarlsberg, Norvegia, Gamalost
- Ranska: Boursin, Bleu d'Auvergne, Bleu de Bresse, Brie, Camembert, Cantal, Comté, Livarot, Morbier, Port Salut, Roquefort
- Saksa: Tilsiter
- Sveitsi: Appenzeller, Emmental, Gruyère, Raclette
- Tanska: DanaBlue, Samso
- Suomi: Leipäjuusto, Ilves
[muokkaa] Koostumus
Juustossa on paljon proteiineja ja rasvoja. Se sisältää myös kalsiumia, A-vitamiinia ja fosforia.
Juustoa säilytetään yleensä jääkaapissa, jotta se ei pilaantuisi. Arkijuustot, kuten edam, pidetään usein juustokuvussa kuivumisen estämiseksi.
[muokkaa] Katso myös
