Juusto
Wikipedia
Juusto on maidosta juoksettamisen ja maitohappokäymisen avulla valmistettu kiinteä elintarvike.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Juusto on ikivanha ruoka, jonka alkuperä on mahdollisesti vanhempi kuin kirjoitettu historia. Juusto on ilmeisesti leipääkin vanhempi, sillä jo paljon ennen leipäviljan keräilyä, on ihminen varmasti joskus saanut saaliikseen imeväisikäisen eläimen, jonka vatsasta löytyi vasta juoksettunutta, hyvänmakuista maitoa. Juuston kypsyttäminenkin keksittiin hyvin varhain, sillä kun eläimen sisäelimiä oli kuivattu, havaittiin juustomassan kypsyneen vatsassa.
Lypsettävien kotieläinten pidon alettua piti kehittää myös maidolle sopiva säilöntämenetelmä, varsinkin lämpimässä ilmastossa, jossa maito ei säily tunteja kauempaa. Kuten yllä kerrotaan, löytyi vasikoiden ja muiden imeväisiässä olleiden eläinten vatsalaukusta juoksettunutta maitoa. On myös oletettavaa, että ihminen keksi maidon juoksutuksen säilyttämällä sitä eläimen vatsalaukusta valmistetussa leilissä. Juoksettuneen maidon eli juustomassan jälkikäsittelyssä kehittyi sitten runsas määrä erilaisia juustolajeja. Juuston makuun ja olemukseen vaikuttaa luonnollisesti myös maidon laji ja käsittely ennen juoksutusta – jopa sekin, mihin vuorokauden aikaan maito on lypsetty.lähde?
Suomenkielinen sana ”juusto”, kuten ruotsinkielinen sana ”ost” tulevat mahdollisesti germaanien sanasta ”justa”, joka alkuaan on tarkoittanut juustomassaa.
[muokkaa] Erityyppisiä juustoja
- Tuorejuustot
- leipäjuusto
- raejuusto
- levitettävät tuorejuustot
- Kypsytetyt juustot
- Homejuustot
- Herajuustot
[muokkaa] Juustolaatuja maittain
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kokonaisia lauseita tai jotain juttua alkuun. |
- Englanti: Cheddar, Cheshire, Gloucester, Shropshire Blue, Stilton ja Wensleydale
- Espanja: Manchego
- Hollanti: Edam, Gouda, Maaslander ja Verkeerkaas
- Italia: Bel Paese, Bitto, Caprino, Fontina sekä Grana Padano, Gorgonzola, Mascarpone ja Mozzarella, Parmesaani (Parmigiano Reggiano), Pecorino, Ricotta, Robiola, Taleggio ja Toma
- Kreikka: Feta
- Kypros: Halloumi
- Norja: Brun geitost, Fløtemysost, Gudbrandsdalsost, Hvit geitost, Jarlsberg, Norvegia ja Gamalost
- Ranska: Boursin, Bleu d'Auvergne, Bleu de Bresse, Brie, Camembert, Cantal, Comté, Livarot, Morbier, Port Salut ja Roquefort
- Saksa: Tilsiter
- Sveitsi: Appenzeller, Emmental, Gruyère ja Raclette
- Tanska: DanaBlue sekä Samso
- Suomi: Leipäjuusto, Ilves ja kermajuusto
[muokkaa] Koostumus
Juustossa on paljon proteiineja ja rasvoja. Se sisältää myös kalsiumia, A-vitamiinia ja fosforia.
Juustoa säilytetään yleensä jääkaapissa, jotta se ei pilaantuisi. Arkijuustot, kuten edam, pidetään usein juustokuvussa kuivumisen estämiseksi.
[muokkaa] Tuotanto ja kulutus maailmalla
Juusto on yksi tärkeimmistä maataloustuotteista maailmalla. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan vuonna 2004 maailmassa tuotettiin yli 18 miljoonaa tonnia juustoa. Suurin juuston tuottajamaa on Yhdysvallat, jonka osa on 30 % kaikesta juuston tuotannosta.
| Suurimmat juustontuottajat (tuhatta tonnia)[1] |
|
|---|---|
 Yhdysvallat |
4 275 (2006) |
 Saksa |
1 927 (2008) |
 Ranska |
1 884 (2008) |
 Italia |
1 149 (2008) |
 Alankomaat |
732 (2008) |
 Puola |
594 (2008) |
 Brasilia |
495 (2006) |
 Egypti |
462 (2006) |
 Argentiina |
425 (2006) |
 Australia |
395 (2006) |
| Suurimmat juuston vientimaat - 2004 (tuhatta dollaria)[2] |
|
|---|---|
| Ranska |
2 658 441 |
| Saksa |
2 416 973 |
| Alankomaat |
2 099 353 |
| Italia |
1 253 580 |
 Tanska |
1 122 761 |
| Australia |
643 575 |
 Uusi-Seelanti |
631 963 |
 Belgia |
567 590 |
 Irlanti |
445 240 |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
374 156 |
| Suurimmat juuston kuluttajamaat - 2003 (kg / henkilö)[3] |
|
|---|---|
 Kreikka |
27,3 |
| Ranska |
24,0 |
| Italia |
22,9 |
 Sveitsi |
20,6 |
| Saksa |
20,2 |
| Alankomaat |
19,9 |
 Itävalta |
19,5 |
 Ruotsi |
17,9 |
Kreikassa syödään eniten juustoa henkilöä kohden. Fetajuusto käsittää kulutuksesta kolme neljäsosaa. Ranskan suosituimmat juustot ovat emmental ja camembert.[4] Yhdysvalloissa juuston kulutus on kolminkertaistunut 1970-luvulta 2000-luvulle. Yhdysvaltain suosituin juusto on mozzarella, mihin on osasyynä sen käyttö pizzajuustona.[5]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
