Juusto

Juustokauppa

Perinteisiä juustomuotteja

Juusto on maidosta juoksettamisen ja maitohappokäymisen avulla valmistettu kiinteä elintarvike.

Historia

Juusto on ikivanha ruoka, jonka alkuperä on mahdollisesti vanhempi kuin kirjoitettu historia. Juusto on ilmeisesti leipääkin vanhempi, sillä jo paljon ennen leipäviljan keräilyä, on ihminen varmasti joskus saanut saaliikseen imeväisikäisen eläimen, jonka mahasta löytyi vasta juoksettunutta, hyvänmakuista maitoa. Juuston kypsyttäminenkin keksittiin hyvin varhain, sillä kun eläimen sisäelimiä oli kuivattu, havaittiin juustomassan kypsyneen mahassa.

Lypsettävien kotieläinten pidon alettua piti kehittää myös maidolle sopiva säilöntämenetelmä, varsinkin lämpimässä ilmastossa, jossa maito ei säily tunteja kauempaa. Kuten yllä kerrotaan, löytyi vasikoiden ja muiden imeväisiässä olleiden eläinten mahalaukusta juoksettunutta maitoa. Arvellaan, että ihminen keksi maidon juoksetuksen säilyttämällä sitä eläimen mahalaukusta valmistetussa leilissä. Juoksettuneen maidon eli juustomassan jälkikäsittelyssä kehittyi sitten runsas määrä erilaisia juustolajeja. Juuston makuun ja olemukseen vaikuttaa luonnollisesti myös maidon laji ja käsittely ennen juoksetusta – jopa sekin, mihin vuorokauden aikaan maito on lypsetty.^lähde?

Suomenkielinen sana ”juusto”, kuten ruotsinkielinen sana ”ost” tulevat mahdollisesti germaanien sanasta ”justa”, joka alkuaan on tarkoittanut juustomassaa.

Joitakin juustolaatuja maittain

• Englanti: Cheddar, Cheshire, Gloucester, Shropshire Blue, Stilton ja Wensleydale
• Espanja: Manchego, Cabrales, Idiazábal, Queso de Tetilla, Queso del Cebreiro, Roncal
• Hollanti: Edam, Gouda, Maaslander ja Verkeerkaas
• Italia: Bel Paese, Bitto, Caprino, Fontina sekä Grana Padano, Gorgonzola, Mascarpone ja Mozzarella, Parmesaani (Parmigiano Reggiano), Pecorino, Ricotta, Robiola, Taleggio ja Toma
• Kreikka: feta
• Kypros: halumi
• Norja: Brun geitost, Fløtemysost, Gudbrandsdalsost, Hvit geitost, Jarlsberg, Norvegia ja Gamalost
• Puola: oscypek, bundz, bryndza, redykołka, Rokpol
• Ranska: Boursin, Bleu d'Auvergne, Bleu de Bresse, Brie, Camembert, Cantal, Comté, Livarot, Morbier, Port Salut ja Roquefort
• Saksa: Tilsiter
• Sveitsi: Appenzeller, Emmental, Gruyère ja Raclette
• Tanska: Danablue sekä Samso
• Suomi: leipäjuusto, Ilves ja kermajuusto

Koostumus

Juustossa on paljon proteiineja ja rasvoja. Se sisältää myös kalsiumia, A-vitamiinia ja fosforia. Se kasvattaa myös luustoa.

Juustoa säilytetään yleensä jääkaapissa, jotta se ei pilaantuisi. Arkijuustot, kuten edam, pidetään usein juustokuvussa kuivumisen estämiseksi.

Tuotanto ja kulutus maailmalla

Juusto on yksi tärkeimmistä maataloustuotteista maailmalla. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan vuonna 2004 maailmassa tuotettiin yli 18 miljoonaa tonnia juustoa. Suurin juuston tuottajamaa on Yhdysvallat, jonka osa on 30 % kaikesta juuston tuotannosta.

Suurimmat juustontuottajat (tuhatta tonnia)
Yhdysvallat	4 275 (2006)
Saksa	1 927 (2008)
Ranska	1 884 (2008)
Italia	1 149 (2008)
Alankomaat	732 (2008)
Puola	594 (2008)
Brasilia	495 (2006)
Egypti	462 (2006)
Argentiina	425 (2006)
Australia	395 (2006)

Suurimmat juuston vientimaat - 2004 (tuhatta dollaria)
Ranska	2 658 441
Saksa	2 416 973
Alankomaat	2 099 353
Italia	1 253 580
Tanska	1 122 761
Australia	643 575
Uusi-Seelanti	631 963
Belgia	567 590
Irlanti	445 240
Iso-Britannia	374 156

Suurimmat juuston kuluttajamaat - 2003 (kg / henkilö)
Kreikka	27,3
Ranska	24,0
Italia	22,9
Sveitsi	20,6
Saksa	20,2
Alankomaat	19,9
Itävalta	19,5
Ruotsi	17,9

Kreikassa syödään eniten juustoa henkilöä kohden. Fetajuusto käsittää kulutuksesta kolme neljäsosaa. Ranskan suosituimmat juustot ovat emmental ja camembert. Yhdysvalloissa juuston kulutus on kolminkertaistunut 1970-luvulta 2000-luvulle. Yhdysvaltain suosituin juusto on mozzarella, mihin on osasyynä sen käyttö pizzajuustona.

Katso myös

• Fondue