Vesipuhveli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesipuhveli
BUFFALO159.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae
Suku: Aasianpuhvelit[2] Bubalus
Laji: bubalis
Kaksiosainen nimi
Bubalus bubalis
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
2004buffalo.PNG
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vesipuhveli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vesipuhveli Commonsissa

Vesipuhveli eli arnee[2] (Bubalus bubalis tai Bubalus arnee[1]) on suurikokoinen nautaeläinten alaheimoon kuuluva maanisäkäs. Sitä pidetään kotieläimenä laajoilla alueilla.

Ruumiinrakenne ja tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesipuhvelilla on suuret sarvet, jotka kaartuvat tyvestä taakse- ja ulospäin sekä kärjestään vähitellen sisäänpäin. Vesipuhveli on isokokoinen ja voimakas eläin, jota ihmiset ovat pitäneet kotieläimenä tuhansia vuosia ja siitä on haarautunut erillinen kesy vesipuhveli, joka on villinä luonnossa elävää pienikokoisempi. Kesystä vesipuhvelista on jalostettu päärodut jokipuhveli ja suopuhveli. Kesy ja villi vesipuhveli voivat lisääntyä keskenään. Aikuisen kotieläimenä pidetyn vesipuhvelin paino voi vaihdella välillä 300–600 kg. Villinä luonnossa elävän puhvelilehmän paino voi olla jopa 800 kg ja sonnin 1 200 kg. Villinä luonnossa elävän vesipuhvelisonnin keskimääräinen paino on 900 kg, pituus 2,4–3 metriä ja korkeus hartioiden kohdalta 1,7 metriä.

Elintavat ja -ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesipuhvelit syövät ravinnokseen ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maa- ja vesikasveja. Vesipuhvelin luontaista asuinseutua on Aasia, jossa niitä elää 95 % populaation koosta, mutta niitä voi tavata puolivilleinä myös Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Euroopasta, jonne ihmiset ovat niitä aikojen saatossa siirtäneet. Australian Pohjoisterritoriossa elää luonnonvaraisina satoja tuhansia vesipuhveleita, joiden esi-isät jätettiin alueelle villiytymään paikallisten varuskuntien lähdettyä pois 1800-luvulla.[3] Vesipuhvelit voivat elää luonnossa noin 25-vuotiaiksi ja vankeudessa 29-vuotiaiksi.

Vesipuhvelit elävät 10–20 yksilön laumoissa, jotka toisinaan liittyvät isommiksi laidunlaumoiksi. Ne yrittävät välttää kuumuutta ja ruokailevat mieluusti varhain aamusta ja illalla. Niillä on tapana vilvoitella keskipäivällä vedessä tai mudassa. Villit vesipuhvelit elävät korkearuohoisissa tiheiköissä ja viidakoissa soiden lähettyvillä. Etelämpänä ne asustavat jokseenkin kovaperäisemmällä maalla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesipuhvelit saavuttavat sukukypsyyden noin 3–3,5 vuoden iässä ja kantoaika voi vaihdella välillä 300–340 päivää. Pariutuminen tapahtuu yleensä sadekauden lopulla ja ne saavat yleensä yhden vasikan noin kahden vuoden välein maalis-toukokuussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bubalus bubalis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet Luettu 11.9.2010
  3. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 104. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.