Vesipuhveli
Sivulta puuttuu | Vesipuhveli | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Bubalus bubalis (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Vesipuhveli Wikispeciesissä |
Vesipuhveli eli arnee[2] (Bubalus bubalis tai Bubalus arnee[1]) on suurikokoinen nautaeläinten alaheimoon kuuluva maanisäkäs. Sitä pidetään kotieläimenä laajoilla alueilla.
Sisällysluettelo |
Ruumiinrakenne ja tuntomerkit [muokkaa]
Vesipuhvelilla on suuret sarvet, jotka kaartuvat tyvestä taakse- ja ulospäin sekä kärjestään vähitellen sisäänpäin. Vesipuhveli on isokokoinen ja voimakas eläin, jota ihmiset ovat pitäneet kotieläimenä tuhansia vuosia ja siitä on haarautunut erillinen kesy vesipuhveli, joka on villinä luonnossa elävää pienikokoisempi. Kesystä vesipuhvelista on jalostettu päärodut jokipuhveli ja suopuhveli. Kesy ja villi vesipuhveli voivat lisääntyä keskenään. Aikuisen kotieläimenä pidetyn vesipuhvelin paino voi vaihdella välillä 300–600 kg. Villinä luonnossa elävän puhvelilehmän paino voi olla jopa 800 kg ja sonnin 1 200 kg. Villinä luonnossa elävän vesipuhvelisonnin keskimääräinen paino on 900 kg, pituus 2,4–3 metriä ja korkeus hartioiden kohdalta 1,7 metriä.
Elintavat ja -ympäristö [muokkaa]
Vesipuhvelit syövät ravinnokseen ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maa- ja vesikasveja. Vesipuhvelin luontaista asuinseutua on Aasia, jossa niitä elää 95 % populaation koosta, mutta niitä voi tavata puolivilleinä myös Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Euroopasta, jonne ihmiset ovat niitä aikojen saatossa siirtäneet. Australian Pohjoisterritoriossa elää luonnonvaraisina satoja tuhansia vesipuhveleita, joiden esi-isät jätettiin alueelle villiytymään paikallisten varuskuntien lähdettyä pois 1800-luvulla.[3] Vesipuhvelit voivat elää luonnossa noin 25-vuotiaiksi ja vankeudessa 29-vuotiaiksi.
Vesipuhvelit elävät 10–20 yksilön laumoissa, jotka toisinaan liittyvät isommiksi laidunlaumoiksi. Ne yrittävät välttää kuumuutta ja ruokailevat mieluusti varhain aamusta ja illalla. Niillä on tapana vilvoitella keskipäivällä vedessä tai mudassa. Villit vesipuhvelit elävät korkearuohoisissa tiheiköissä ja viidakoissa soiden lähettyvillä. Etelämpänä ne asustavat jokseenkin kovaperäisemmällä maalla.
Lisääntyminen [muokkaa]
Vesipuhvelit saavuttavat sukukypsyyden noin 3–3,5 vuoden iässä ja kantoaika voi vaihdella välillä 300–340 päivää. Pariutuminen tapahtuu yleensä sadekauden lopulla ja ne saavat yleensä yhden vasikan noin kahden vuoden välein maalis-toukokuussa.
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Bubalus bubalis IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet Luettu 11.9.2010
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 104. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
