Pleistoseeni

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä nykyihmisen metsästämänä.


Pleistoseenikausi on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten. Pleistoseenikaudelle ovat olleet ominaisia toistuvat jääkaudet ja ihmisen nopea evoluutio ja myös aivan lopussa kiihtyvä kivikautinen kulttuurikehitys. Pleistoseenilla eli monia kauden lopussa ja seuraavan kauden alussa sukupuuttoon kuolleita eläimiä, kuten mammutti, mastodontti, sapelihammastiikeri ja jättiläislaiskiainen.

Jo plioseenin loppupuolella noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten Maan ilmasto viileni huomattavasti ja lämpötila laski edelleen, kunnes noin 0,9 miljoonaa vuotta sitten alkoivat suuret jääkaudet. Pleistoseenikauden lopussa päättyi viime jääkausi ja ihmisen historiassa ns. paleoliittinen kivikausi.

Aikaisemman virallisen jaottelun mukaan pleistoseeni ja holoseeni (nykyinen jääkauden jälkeinen lämpökausi) muodostivat yhdessä kvartäärikauden. Uudemman jaottelun mukaan kvartäärikausi on jätetty pois ja tilalle tullut pitempi neogeenikausi. Pleistoseeni on neogeenin kolmas epookki.

Pleistoseenin lopussa jääkausi päättyi, ja monet kauden jättiläiseläimet hävisivät sen jälkeen ehkä osin ilmastonmuutosten, osin aikaisempia ihmislajeja kehittyneemmän nykyihmisen metsästämänä.


Sisällysluettelo

[muokkaa] Pleistoseenin jääkausien syyt

Pääartikkeli: Jääkausien syyt


[muokkaa] Kohti pleistoseenin jääkausia

Pääartikkeli: Pleistoseenin jääkausijakso
Pääartikkeli: Mioseeni
Pääartikkeli: Plioseeni
Lämpötilan vaihtelut viimeisen viiden miljoonan vuoden aikana
Systeemi Sarja Alisarja Supervaihe Vaihe Ajoitus 
(miljoonaa
vuotta sitten)
Kvartääri Holoseeni 0–0,0115
Pleistoseeni
Yläpleistoseeni (nykyaika) Veiksel-jääkausi 0,0115–0,116
Eem-interglasiaali 0,116–0,128
Keskipleistoseeni (nimetön) Saale-jääkausi 0,128–0,238
Oostermeer 0,238–0,243
(nimetön) 0,243–0,324
Belvédère 0,324–0,338
(nimetön) 0,338–0,386
Holstein-interglasiaali 0,386–0,418
Elster-jääkausi 0,418–0,465
Cromer-kompleksi eri vaiheita 0,465–0,85
Alapleistoseeni Bavel-kausi eri vaiheuta 0,85–1,03
Menap eri vaiheita
Waal eri vaiheita
Eburon-jääkausi eri vaiheita
Tiglien eri vaiheita 1,80–2,40
Pretiglien eri vaiheuta 2,40–2,588
Neogeeni Plioseeni 2,588–5,332
Sinertävä, kylmä kausi, punertava, lämmin kausi.


Merkittävä Maan lämpötilaan vaikuttava tekijä on merivirtojen kierto. Jos päiväntasaajan lähellä on koko Maan kiertävä yhtenäinen merivirta, Maa on lämmin. Maapalloa viilentävät napojen lähellä pyörivät yhtenäiset kylmät merivirrat ja jäätiköitymiskykyiset mantereet korkeilla leveysasteilla.

Maa oli ollut pitkään hyvin lämmin, Englannin leveysasteilla kasvoi trooppisia kasveja. Maa oli alkanut viiletä jo eoseenikaudella mannerliikuntojen takia. Noin 35 miljoonaa vuotta sitten Australia ajautui Etelämentereesta riittävän kauas, jotta leveä, kylmä merivirta saattoi pyöriä Etelämanterereen ympäri ja jäähdyttää maapalloa. Noin 14-13 miljoonaa vuotta sitten Afrikka törmäsi Euraasiaan. Välimeren paikalla silloin ollut Tethysmeri eristyi Atlantista. Tethysmeren sulkeutuminen vei sen kautta kulkeneen lämpimän merivirran kiertämään Afrikan eteläkärjen viileämpien vesien kautta. Tämä käynnisti jäätiköitymisen Etelämantereella. Ilmasto viileni, arot ja savannit levisivät ilmaston kuivumisen takia. Maa viileni edelleen muun muassa Himalajan ja Tiibetin ylängön kohoamisen takia. Noin 6 miljoonaa vuotta sitten palmut hävisivät Keski-Euroopasta. Lämpimällä merivirralla oli vielä kapea reitti Panaman kannaksen tienoilla, mutta se alkoi toden teolla supistua 4,5 miljoonaa vuotta sitten. Silti maa oli vielä noin 4 miljoonaa vuotta sitten nykyistä lämpimämpi. Euroopassa oli 4-5 astetta nykyistä lämpimämpää ja suosypressejä kasvoi Ranskassa. Maa koki tilapäisiä viilenemisiä noin 3,3 ja 3,15 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Panaman kannas näytti hetkeksi sulkeutuvan, mutta avautui uudestaan. Maa ajautui lopullisesti jääkausitilaan noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten, kun Panaman kannaksen sulkeutuminen muutti maan merivirrat ja Atlantin suolapitoisuuden niin, että Maan akselikallistuman ja radan muutokset saattoivat ohjailla maan lämpötiloja. Jääkausitilassa termohaliinikierto, johon kuuluu pohjoista Eurooppaa lämmittävä Golf-virta on hyvin herkästi häiriytyvä. Kun Maan ilmasto kylmeni noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten, alkoivat kylmät ja kuivat sekä lämpimät ja kosteat kaudet vuorotella säännöllisesti. Laajoilla alueilla metsä ja aro vaihtelivat niin, että viileällä jaksolla oli aroa ja lämpimällä metsää.

Noin 0,87 miljoonaa vuotta sitten alkoi Dorst, ensimmäinen 100000 vuotta pitkä hyvin kylmä jääkausi.

[muokkaa] Pleistoseenikauden eläimistö

Pleistoseenikaudelle oli tyypillistä ihmisen nopea evoluutio. Pleistoseenina eli monia sukupuuttoon kuolleita jättimäisiä eläimiä. Kauden päättyessä tapahtui ilmeisesti ihmisen aiheuttama jättimäisten eläinten joukkosukupuutto. Tämä viime jääkauden päättymisen aikainen joukkosukupuutto tapahtui Euroopassa ja Amerikassa ja liittynee nykyihmisen metsästystoimintaan.

Pleistoseenia edeltävän plioseenikauden lopussa Euroopassa eli Villafrancium-lajisto joka säilyi pitkälle pleistoseenikaudellakin, vaikka ilmasto viilenikin. Oli kolmivarpaista Hipparion-hevosia, luolaleijonia, alkuhärkiä, norsuja jne. Pleistoseenin muutokset olivat suuria. Nykyisen kaltainen hevonen ilmestyi. Mammutti kehittyi etelänmammutista aromammutiksi ja lopulta villamammutiksi.

Suuria kissaeläimiä eri puolilla maailmaa olivat mm. kissaeläimiä hieman alkeellisemman Macharodontinae-suvun sapelihammaskissat Megantereon, Homotherium, Dinobastis ja Smilodon. Dinofelis-sapelihammaskissa eli kauden alussa. Kaudella tulivat kuvaan mukaan nykyaikaisen Felinae-alaheimon kissaeläimet, eli mm. leopardi, puuma, ilves.

Pleistoseenin Euroopalle oli tyypillistä kasvi- ja eläinlajiston harveneminen varsinkin pohjoisesta jäätiköitymisten toistuessa. Esimerkiksi euroopanvirtahepoa oli vielä viime interglasiaalilla Englannissa, muttei enää nykyisellä holoseenilla.

Väitetään jääkauden kiihdyttäneen evoluutiota siten, että jääkaudella evoluutiovauhti oli yksi laji puolessa miljoonassa vuodessa, mutta alkuplioseenilla 2 miljoonaa vuotta. Jääkausia edeltävällä Villafranchium-kaudella eläimistö vaihteli metsä- ja arolajiston välillä. Arokausina oli antilooppeja, hevosia ja gepardeja, metsäkausina peuroja, villisikoja ja karhuja. Tegelen-lämpökaudella (ja Donau-jääkaudella?) oli etelännorsuja, etruskikarhuja, jättiläishyeenoja. Waal-lämpökaudella oli Englannissa etelännorsuja, ensimmäiset aromammutit, leveäotsahirvi jne. Cromer-lämpökaudella noin 500 000 vuotta sitten oli Englannissa virtahepoja, magotteja, luolakarhuja, jättileijonia, etelännorsuja ja heidelberginihmisiä, joiden kulttuuri oli Abbeville-käsikirveskulttuuri.

Tiglian-lämpökaudella noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten oli vielä etruskikarhuja ja ehkä jo Ursus americanus-karhujakin, mutta Waal-lämpökaudella kehittyneempi Ursus savini ja Ursus thibetianus ja Ursus americanus-karhuja noin miljoona vuotta sitten.

Jääkauden tyypillinen uusi tulokas oli mammutti ja myskihärkä oli tyypillinen jääkauden laji joka ilmestyi jo varhaisella Günz-jääkaudella (yli 600 000 vuotta sitten), samoin peura ja tunturisopuli, kaulussopuli ja lapinmyyrä. Mindel-jääkaudella 400 000 vuotta sitten tuli jättiläishirvi, villsarvikuono, ahma ja naali ja luolakarhu sekä nykyinen ruskea karhu ja jättiaromamutti. Noin 300 000 vuotta sitten Holstein-kaudella kehittyi luolakarhu Ursus spelaeus. Samoihin aikoihin oli nykyisenlaisia Ursus arctos-karhuja. Tämä nykykarhu lienee eronnut luolakarhun kehityslinjasta 1,5 miljoonaa vuotta sitten Tiglian-kaudella. Metsäjänis kehittyi Riss-jääkaudella joka oli alle 300 000 vuotta sitten. Riss-jääkaudella oli mammutteja, villasarvikuonoja, arobiisoneja, arosarvikuonoja sekä muita kylmässä viihtyviä tai pohjoisia lajeja. Ihmisen kulttuuri oli Acheul-käsikirveskulttuuria ja Clacton-levykirveskulttuuria. Eem-lämpökaudella oli Englannissa virtahepoja, metsänorsuja ja Merckin sarvikuonoja. Jääkarhu näyttää kehittyneen vasta viimeisellä Veiksel-jääkaudella alle 100 000 vuotta sitten. Myskihärkä levisi Uuteen maailmaan vasta viime jääkaudella. Veiksel-jääkaudelle tyypillisiä olivat arobiisoni, mammutti, villasarvikuono, peura, jättiläishirvi, luolakarhu, luolahyeena, luolaleijona ja naali. Veiksel-jääkauden alkupuolinen ihminen oli neandertalinihminen, jääkauden keskivaiheen ja loppuvaiheen ihminen nykyihminen. Nykyihminen saapui Eurooppaan noin 40 000 vuotta sitten.

Amerikassa eli vielä pleistoseenillakin monen metrin korkuisia jättiläislaiskiaisia. Biisoni saapui Amerikkaan Riss-jääkaudella.

Pleistoseenikauden lopussa ja holoseenin alussa hävisi monia jättimäisiä eläimiä ihmisen metsästystoiminnan ja ilmastonmuutoksen ja ehkä tautien takia. Ihmisten uskotaan metsästäneen megafaunasta mm. mammutit, joiden poikasia sapelihammaskissat söivät. Amerikassa hävisivät mastodontit, jättiläislaiskiaiset ja jättiläisvyötiäiset (glyptodontit Glyptodon). Eritysen paha joukkosukupuutto tapahtui Pohjois-Amerikassa, jossa kamelit ja hevoset hävisivät.


[muokkaa] Pleistoseenikauden kasvillisuus

Kasvilajisto oli pleistoseenilla yleisesti ottaen melko lähellä nykyistä, mutta vaihteli tuntuvasti suurten jääkausiin liittyvien ilmastonvaihtelujen mukana.

Monilla alueilla joilla ei tapahtunut huomattavaa kylmenemistä, tapahtuikin kuivumista ja joillakin alueilla metsälajisto ja arolajisto vaihetelivat peilikuvamaisesti.[1]

Esimerkiksi Alankomaissa kasvoi toisinaan lähes lämpimänlauhkean ilmaston lehtimetsäkasvillisuutta, toisinaan oli arktista tundraa. Kylmiksi jääkausiksi lauhkean ilmanalan kasvillisuus pakeni Etelä-Euroopan refugioihin. Cromer-kaudella oli Luoteis-Euroopan kasvilajisto alentunut lähes nykyiselleen.

Monet puulajit hävisivät pohjois- ja keski-Euroopasta kauden edetessä.[2]

[muokkaa] Pleistoseenikauden jako

Pleistoseenikauden jako perustuu mm. merenpohjasta Grönlannin je Etelämantereen jäästä porattuihin näytteisiin, joiden kerrostumista päätellään jääkausijaksot.

  • Vanhin pleistoseeni 2,3–0,9 Prä-Tegelen,Tegelen,Eburon, Waal
    • Waal(ian) 1,35–0,9 (1,2-1,0 miljoonaa vuotta sitten)
    • Eburon(ian) 1,6–1,35 = Donau I-II, Weybourne
    • Tegelen (Tiglian) - kompleksi lämmin 2,3–1,6
    • Prätegelen (Pretegelen,Praetiglian,Pretiglian) = Brüggen, Biber kylmä 2,6/2,5–2,3

Alpeilla jääkaudet menevät Amper-Atter-Biber-Donau-Günz-((Haslach))-Mindel-Riss-Würm. Pohjois-Saksassa ne menevät Prä-Tegelen-(Tegelen)-Eburon-(Waal)-Menap-(Cromer)-Elster-(Holstein) Saale-(Eem)-Weichsel. Lämpimät välikaudet suluissa, kaksoissuluissa joissain tarkasteluissa esiintyvä kausi. Monesti nämä kaudet kytketään suoraan toisiinsa siten että Eburon vastaa Donauta, Mindel Elsteriä.

Alla olevan pohjalta saa kuvan siitä, miten hajanaisia tiedot ovat eri lähteiden mukaan: Günzin ja Mindelin välissä on joillain alueilla Alpeilla Haslach-jääkausi. Gunz, Haslach ja Mindel muodostavat Deckenin. Deckshotter jakautuu Donauhun ja Biberiin (Menap, Eburon) ja siinä on mukana myös mahdollisesti ylä-Tegelen. Erään oletuksen mukana Weybourne olisi sama kuin Günz.

--> Ajat miljoonaa vuotta sitten.

  • Myöhäispleistoseeni 0,126–0,0115 Nykyihminen
  • Keskipleistoseeni 0,781–0,126 Suuret jääkaudet
  • Varhaispleistoseeni 1,806–0,781 Varhaisimmat ihmislajit
Epookki Aika (miljoonaa vuotta sitten)
Holoseeni 0 - 0,0115
Pleistoseeni Veiksel-jääkausi 0,0115 - 0,11
Eem-interglasiaali 0,11 - 0,15
Saale-jääkausi 0,15 - 0,38
Holstein-interglasiaali 0,38 - 0,40
Elster-jääkausi 0,40 - 0,42/0,5?
Cromer-kausi 0,42 (0,5?) - 0,85 (0,8?)
Bavel-kausi 0,85 - 1,07
Menap-jääkausi 1,07 - 1,20
Waal-lämpökausi 1,20 - 1,45
Eburon-jääkausi 1,45 - 1,80 (tai n.1,3-1,6)
Plioseeni Tiglien-lämpö 1,80 - 2,40
Pretiglien-jääkausi 2,40 - 2,588 (tai n. 2,3-2,15)
Piacenzian (Reuver) 2,588 - 3,60
Zanclian 3,60 - 5,332

[muokkaa] Jääkausien nimet eri seuduilla

Eri seutujen jääkausien yhteen sovittamisessa on suuria ongelmia varsinkin varhaisten jäätiköitymisten osalta.

Viimeiset jääkaudet ovat

ja myös Paar ja Roth. Monet jääkausista kuten Haslach ja Donau perustuvat kiistanalaisiin todisteisiin. Varmasti todistettuja ovat Günz, Mindel, Riss ja Würm.

Laaja jäätiköityminen alkoi happi-isotooppivaiheesta MIS22 joka oli noin 900000 vuotta sitten.

[muokkaa] Pleistoseenikauden jääkaudet

[muokkaa] Viimeisimmät jääkaudet

Jääkausi
numero		 Nimi Alpeilla Nimi Pohjois-Amerikassa Nimi Euroopassa Nimi Isossa-Britanniassa Interglasiaali/Jääkausi Jakso tuhatta vuotta sitten MIS
        Flanderi
(Flandrian)
holoseeni		 interglasiaali nyt – 12 MIS1
1st Würm Wisconsinan Veiksel
(Weichsel)
tai Vistula		 Devensian jääkausi 15 –   70 MIS2-4
& 5a-d
  Riss-Würm Sangamon Eem Ipswichian interglasiaali 110 – 130 MIS5e
2s Riss (Riß) Illinoian Saale Gipping eli Wolstonian jääkausi 125 – 200 MIS6
  Mindel-Riss Yarmouth Holstein Hoxnian monia interglasiaaleja? 200 – 425 MIS7
3s – 6s Mindel Kansan Elster Anglian jääkausi(a) 240 – 455  
  Günz-Mindel Aftonian   Cromerian, Cromer interglasiaaleja 455 – 620  
7s Günz Nebraskan Menap (Menapian)? Beestonian? jääkausi 620 – 680  

[muokkaa] Jääkaudet ja happi-isotooppivaiheet

Huomautuksia ja lisäyksiä: Laajimmat jääkaudet olivat MIS 2, 6 ja 12 lämpimimmät interglasiaalit MIS 1, 5, 9 ja 11.

MIS19 on Cromer-interglasiaali I:ssä , jolloin tapahtui magneettikentän kääntyminen Brunhes-Matuyama noin 0,78 miljoonaa vuotta sitten. Se on kiinnekohta monien moreenien ajoituksessa.


MIS54:stä eteenpäin 1,55 miljoonaa vuotta sitten ilmasto vaihteli kylmästä lämpimään melko lyhyessä jaksossa. Hieman suurempia jäätiköitymisiä alkoi tapahtua MIS36:sta lähtien noin 1,2 miljoonaa vuotta sitten, jolloin alkoi Menap-jääkausi. Ensimmäinen suurjäätiköityminen oli MIS22 0,87 Mvs eli 870000 vuotta sitten. Pleistoseenin kylmimmät jäätiköitymiset olivat välillä MIS22-MIS12 0,87-0,43 Mvs.

[muokkaa] Viimeinen jääkausijakso tarkemmin

Alla on yritetty tehdä tarkkaa taulukkoa viimeisestä jääkausijaksosta eri puolilla maailmaa.


Tyyppi tuhatta vuotta sitten MIS Pohjois-Eurooppa, Alankomaat Englanti Alpit USA Venäjä Puola
Jää 75-10 2-4d Veiksel Devensian Würm Wisconsinan Varsova Vistula
Lämmin 130-75 5e Eem Ipswichian Riss-Würm Sangamon Mikulino ?
Lämmin 190-130 6 Saale/Warthe Wolstonian Riss (myöhäinen) Illinoian (myöh) Dnepr/Moscow ?
Lämmin 250-190 7 Saale/Drenthe väli Wolstonian ? Illinoian (myöh) Dnepr/Odintsovo ?
Kylmä 300-250 8 Saale/Drenthe Wolstonian Varh Riss tai Mindel? Illinoian (varh) Dnepr/Dnepr ?
Lämmin 340-300 9 Holstein-interglasiaali:Domnitz/Wacken Hoxnian Varh Riss tai Mindel? Pre-Illinoian Dnepr/Romny ?
Jää (pieni) 350-340 10 Holstein-interglasiaali:Fühne/Mehleck-jäätiköityminen Hoxnian Esi-Riss? Pre-Illinoian A Pronya ?
Lämmin 430-350 11 Holstein-interglasiaali:Holstein(varsinainen)/Muldsberg Hoxnian Esi-Riss? Pre-Illinoian A (Blanco?) Likhvin ?
Laaja jää 480-430 12 Elster-jääkausi:Elster 1 Anglian Myöh Mindel/Don? Pre-Illinoian B Oka ?
Lämmin 510-480 13 Elster/välikausi:Elster 1/2 Cromer Myöh Mindel/Don? Pre-Illinoian B/C lämpö Oka ?
Jää 560-510 14 Elster/välikausi:Elster 2 Cromer Varh Mindel/Don? Pre-Illinoian C Oka ?
Lämmin 630-560 15 *Cromer IV(Noordbergum) Cromer IV ? Pre-Illinoian D/C väli Berezinai (Esi-Oka) ?
Jäätikkö, laaja 690-630 16 Cromer Jäätikkö Glacial C, Don(ian) Happisburgh Günz Pre-Illinoian D Berezinai (Esi-Oka ?
Lämmin 720-690 17 Cromer interglasiaali interglacial III (Rosmalen) öö ? Pre-Illinoian D/E välikausi Berezinai (Esi-Oka ?
Jää 780-720 18 Cromer jäätiköityminen Glacial B Donau öö ? Pre-Illinoian E jääkausi Berezinai (Esi-Oka ?
Lämmin 780-720 19 Cromer interglasiaali II (Westerhoven) öö ? Pre-Illinoian E/F välikausi Berezinai (Esi-Oka ?
Jää 780-720 20 Cromer Glacial A (Helme) öö Varhainen Günz Pre-Illinoian F jääkausi Berezinai (Esi-Oka ?
Lämmin 850(?)-780 21 Cromer Interglasiaali 1 (Astern, Waardenburg) ? ? Pre-Illinoian F/G välikausi Berezinai (Esi-Oka ?
Jää 900-850(?) 22 Bavelian/Dorst ? ? Pre-Illinoian G jääkausi ? ?
Lämmin (?) ? Bavelian/Leerdam ? ? ? ? ?
Jää (?) ? Bavelian/Linge ? ? ? ? ?
Lämmin (?) ? Bavelian/Bavel ? ? ? ? ?
Jää/Lämmin 1200-1070 ? Menapian Günz Nebraskan Menap ? ?
Lämmin (?) ? Waalian ? ? ? ? ?
Jää (?) ? Eburonian ? ? ? ? ?
Lämmin (?) ? Eburonian ? ? ? ? ?
Jää/Lämmin (?) ? Eburonian Eburon-Weybourne=Donau? ? Pre-Illinoian H ? ?
Lämmin (?) ? Eburonian Beestonian? ? ? ? ?
Jää (?) ? Eburonian Beestonian ? Pre-Illinoian I ? ?
Lämmin (?) ? Tiglian C5-6 Pastonian ? ? ? ?
Jää (1600?) ? Tiglian C-4C Pre-Pastonian/Baventian ? ? ? ?
Lämmin (?) ? Tiglian C1-4B Bramertonian/Antian ? ? ? ?
Jää (?) ? Tiglian B Thurnian ? Pre-Illinoian J ? ?
Lämmin (?) 103? Tiglian A Ludhamian ? ? ? ?
Kylmä, jäätiköitä Alpeilla? n. 2200-2700 104 Praetiglian/Prätegelen/Biber/Bieber?/Brüggen Pre-Ludhamian ? ? ? ?
Lämmin (?) ? Plioseeni/Reuverian ? ? ? ? ?
Viileä 2500 ? Plioseeni? Waltonian, Red Crag ? ? ? ?


  • Jääkausi: kausi, jolloin on jäätiköitä tai jäätiköt ovat nykyistä laajemmat.
  • Interglasiaali: jääkausien välillä oleva jäätön kausi.
  • Interstadiaali: jääkauden jäätiköitymisten keskellä oleva lämpimähkö kausi.
  • Jäätiköityminen: jääkauden kausi, jolloin jäätikkö on laajana.
  • Intervalli: lyhyt, matala lämpeneminen.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ http://pubs.usgs.gov/of/1995/of95-001/3-black_rock/black_rock.html
  2. ↑ http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1693324 The role of Quaternary environmental change in plant macroevolution: the exception or the rule? Katherine J Willis and Karl J Niklas

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • The Dawn of The Quaternary, Th. van Kolfschoten, P.L. Gibbard, 1996, englanniksi

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pleistoseeni.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Pleistoseeni
Henkilökohtaiset työkalut