Saale-jääkausi

Wikipedia

Saale-jääkausi (tunnetaan myös nimellä Riss, saks. Riß) oli viimeistä jääkautta edeltänyt jääkausi noin 250 000–189 000 ja 180 000–130 000 vuotta sitten. Saale-jääkausi on tunnettu ankaruudestaan. Jäätiköt levisivät huomattavasti laajammalle kuin viime jääkaudella peittäen noin 30 % maapallon maa-alasta. Kauden tunnetuimmat jäätiköitymiset ovat laajempi Drenthe ja suppeampi Warthe. Jäätikkö oli laajimmillaan noin 150 000 vuotta sitten, jolloin Euroopassa oli suuria tundra- ja aroalueita. Euroopan ihminen oli ehkä neandertalinihminen, joka valmisti Acheul-käsikirveitä ja Clacton-levykirveitä. Merenpinta oli ainakin 100 metriä nykyistä alempana. Saalea edelsi Holstein-lämpökausi ja se päättyi Eem-lämpökauteen eli interglasiaaliin. Jäätikkö levisi viime jääkautta laajemmalle, Ukrainaan asti.

[muokkaa] Saale

Keltainen rajaviiva näyttää jäätikön laajuuden Saale-jääkaudella maksimissaan. Punainen viiva tarkoittaa jääkauden ulkorajaa viimeisellä eli Veiksel-jääkaudella, ja sininen Elster-jääkaudella.

Saale-jääkausi oli huipussaan noin 150000 vuotta sitten. Amerikassa jää eteni Mississippin ja Missourin risteykseen asti. Kesälämpötila laski Keski-Euroopassa yli 15 astetta.

Saale-jääkauden Drenthe-vaiheessa jää eteni sekä Amerikassa että Euroopassa etemmäs kuin Veiksel-kaudella varsinkin kaukana Atlantista olevilla alueilla. Jää levisi tällä kaudella Drenthe-vaiheessa jopa 42 leveyspiirille asti Kiovan seudulle, Alpit jäätyivät kokonaan, samoin monet Euroopan muut vuoristot kuten Hartz. Jää ulottui Gross Pampaun alueelle Saksassa. Jään rajalla olivat nykyisen Ruhrin teollisuusalueen nykyiset kaupungit Essen, Dortmund ja muita Saksan kaupunkeja, Paderborn ja Halberstadt. Leipzig ja Hannover olivat jään peitossa ja jää aivan lähellä Dresdeniä. Drenthe-vaiheelta on Saksan ja Hollannin ns. Rehburg-päätemoreeni joka syntyi Drenthe-jäätikön jo hieman kutistuttua.

Ison-Britannian samanaikainen Wolstonian-jääkausi oli suppeahko, mahdollisesti Ison-Britannian jääkentillä ja Skandinavian mannerjäätiköllä ei ollut mitään yhteyttä toisin kuin aikaisemmin kuviteltiin. Samoin Siperiassa jäätikkö ei edennyt aivan kvartäärikauden maksimiin.

Jäätikkö peitti laajan alueen Venäjän pohjoisosasta 60 leveysasteen pohjoispuolelta, ja Euroopassa jäätikkö ulottui paljon etelämmäksi.^[1].. Drenthe-vaiheen jäätiköitymisraja oli suunnilleen Lontoo-Köln-Dresden-Lvov-Dneprin ensimmäinen iso mutka-Harkova-Voronezh-Volgogradista 150 km luoteeseen-Kazan-Tobolsk -Nizhnevartovsk^[2]. Jää peitti myös Jeniseijoen alajuoksun.

Warthe-vaiheen jäätiköitymisen laajuus oli jotain Veiksel-maksimin ja Drenthe-jäätiköitymisten maksimien väliltä. Warthen jääraja kulki Jyllannin niemimaan läntisestä tyvestä Berliinin ja Dresdenin välistä Wroctawiin, Varsovaan, Moskovaan ja Uchtaan ja Petshoraan. Jäätä oli tällöinkin laajoilla alueilla pohjoisessa keski-Siperiassa^[3]. Ob-ja Jenisei-jokien suistossa oli oma jäätikköalueensa, joka ulottui rannikolta noin 400 km etelään.

Myös Warthe-jäätiköityminen joka laski lämpötilaa Drentheä hieman vähemmän, sopii kuvaan, jonka mukaan ankara jääkausi jäädyttää Venäjän sisäosia viimeisenä. Luultavasti tähän on syynä mantereen kuivuus ja se, että ankara jääkausi, joka on kylmä ja myös pitkä, ehtii levitä laajemmalle, kun jää virtaa oman painonsa takia sivulle. Tästä kertoo jään eteneminen pitkälle kielekkeenä Dnjestrin jokilaaksossa ja ehkä Donin jokilaaksossa. Saale-jääkausi ei ole Venäjällä niin laaja kuin sitä edeltävä Elster-jääkausi, mutta ulottuu Saksassa Elsteriä kauemmaksi. Elsterin ja Saalen jäätikön maksimireunat kulkevat jonkin matkaa Itä-Euroopassa rinnakkain.

Saale-jääkaudelle lähimmät suuret metsäalueet olivat Pohjois-Turkissa ja Kaukasuksen eteläpuolella. Puistotundraa kasvoi pohjoismmillaan muun muassa Iberian niemimaan länsirannikolla, Sloveniassa, Kroatiassa, Romaniassa, Unrakissa ja Bulgariassa. Sitä oli myös Balhasjärven pohjoispuolella pienenä saarekkeena ja Itä-Siperiassa Baikaljärvestä pohjoiseen ja itään, muttei Luoteis-Siperiassa. Suurin osa Keski- ja Etelä-Eurooppaa oli tundraa, aavikkoa ja aroa, niin kuin pohjoista Aasiaakin.^[4].

Jääkausina jäätiköiden eri osat kehittyivät eri aikaan, joten ei voida olla varmoja, onko Saale-jääkausi ollut maksimissaan niin laaja kuin miltä näyttää. Jäätikkö levisi pitkälle Saale-vaiheella, koska kylmä kesti pidenpään kuin esim. Veiksel-kaudella. Dneprin ja Donin jääsilmukat kehittyivät nykykäsityksen muakan eri aikoihin, vaikka ne on monissa kartoissa merkitty Saalen suurimmaksi rajaksi.

Jäätiköityminen 180 000–130 000 vuotta sitten näyttää joissain käyrissä olevan syvempi ja pitkäkestoisempi kuin edellinen.

Kautta vastaavat happi-isotooppivaiheet OIS 6-9? Laajin jäätiköityminen tapahtui kautena OIS 6 tai 8?.

Saalesta on erilaisia ajoituksia. Saale-I eli Drenthe, Odranian on ajoitettu Puolassa TL-ajoituksella 265000-325000 vuotta. Saale II eli Drenthe on ajoitettu 139-204.

[muokkaa] Saale-jääkauden eläimistöä

• Mammuthus trogontherii / M. primigeniud aromammutti/mammutti
• Coelodonta antiquus villasarvikuono
• arosarvikuono
• Equus spec. hevonen
• Equus hydruntinus euroopanvilliaasi
• Cervus elaphus = C. acoronatus punahirvi
• Megaloceros savini / M. giganteus jättihirvi
• Capreolus suessenbornensis / C. capreolus metsäkauris
• Alces latifrons / A. alces leveähirvi
• Rangifer arcticus / R. tarandus poro
• Saiga tatarica saiga-antilooppi
• Praeovibos priscus / Ovibos moschatus myskihärkä
• Capra spec. vuorikauris, vuohi
• Hemitragus bonali Europäischer Tahr
• Bubalus murrensis euroopanvesipuhveli
• Bison schoetensacki / Bison bonasus metsävisentti
• Bison priscus arovisentti (arobiisoni)
• Bos primigenius metsähärkä
• Hyaena hyaena hyeena
• Crocuta crocuta täplähyeena
• Panthera leo leijona
• Gulo schlosseri / G. gulo ahma
• Meles meles mäyrä
• Canis lupus susi
• Vulpes vulpes kettu
• Alopex lagopus napakettu
• Ursus deningeri / U. spelaeus alkukarhu (Mosbacher Bär) / luolakarhu
• Ursus arctos ruskeakarhu
• Ursus thibetanus harmaakarhu tai jääkarhu ("tiibetinkarhu")

[muokkaa] Saale-kauden yleinen alajako

Saale-jääkauden oletetaan kattavan kolme suurta 100000 vuotta kestävää jäätiköitymisjaksoa. Saale-kausi alkoi pienillä Fühne- ja Krzanian-jäätiköitymisillä, joiden jälkeen tulivat laajat Drenthe- ja Warthe-jäätiköitymiset. Saalen varhaisvaiheessa Tanskassa kasvoi tundraa.

[muokkaa] Fuhne-kylmäkausi

Fuhne-kylmäkaudella tundra ja maan jäätymisen aiheuttama kryoturbaatio levisijät pohjoiseen Keski-Eurooppaan, muttei luultavasti itse mennejjäätikkö. Wackenista on löydetty ajalta peräisin olevia maalajeilla täyttyneitä jääpiikkejä. Alankomaista on löydetty muun muassa laajoja kivikerrostumia, jääpiikkien jälkiä ja muita routimismuutoksia. Muun muassa Tanskan Veljbyssä, Alankomaiden Hoogeveenistä ja Saksan Brandenburgin Prizwalkista on ajalta peräisin olevaa harvan kasvillisuuden siitepölyä, joka koostuu männyn Pinus, koivun Batula,, pajun Salix, katajan Juniperus ja marunan Artemisia siitepölystä, ja osin varpukasvien Ericales siitepölyistä^[5]. Rossendorfista on löydetty merkkejä kaudella olleesta lämpimästä interstadiaalista, jolloin mänty ja koivu yleistyivät suberktisen koivu-pajukalsvillisuuden kustannuksella.

[muokkaa] Wacken-interglasiaali

Wacken-interglasiaali oli Fuhnen jälkeen tullut lämmin kausi. Vesisaniainen Azolla filiculoides esiintyi viimeisen karran tällä kaudella Dömnitzissä.

[muokkaa] Fühne-jäätiköitymisen vaiheet

Fühne-jäätiköityminne ei ollut läheskään niin ankara kuin Saalen pääjäätiköityminen. Kausi kylmää vaihetta, B ja A joiden välissä lämmin Pritzwalk-interstadiaali.

• • Stadial B 341 000
  • Pritzwalk-interstadiaali 332 000
  • Stadial A 332 500

[muokkaa] Drenthe-jäätiköitymisen vaiheet

Drenthe oli Saale-jääkauden ankarin jäätiköityminen, jään reuna ulottui lopulta Saksan Kölniin ja Dresdeniin, ja peitti Lontoon ja Moskovan. Drentheä on ehdotettu MIS8:aan, mutta paremmin se näyttäisi sopivan MIS6:n alkuun. Drenthe-kaudella oli 2-4 suurta jäätiköitymistä.

Drenthen perusjako

• Vanhempi Drenthe "Vanha Saale", päädrenthe
• Nuorempi Drenthe "Keskisaale"

Drenthen vetäytymismoreenit Länsi-Saksassa

• Drenthen laajin jäätiköityminen
• Rehburger päätemoreeni
• Falkenberg
• Neuenkirchener
• Altenwalder
• Lamstedter

Itä-Saksassa:

• Mahd kylmä Delitzsch kuuluu Drentheen, Markleebergin horisontti
• Zeitz(er)-vaihe, jää laajimmillaan
• Pomssen (Pomßen. Pomsen)-väli
• Leipziger
• Seyda-interval (välikausi ennen Warthea)

Puolassa (Odranian):

• Konskie , ennen huippukautta
• Gowarczów, jää laajimmillaan
• Wieniawa
• Odrzywól

Puolassa Drentheä vastannetat Rokity, Lavki ja Stavek ja Warthea Rogowiec.

Drenthen jäätiköitymisen huippuja olivat 188000, 180000, Rückmansdorfer 175000 ja Petersberger? 169000 vuotta sitten. Saaleen liittyy myös Rehburger-stadiaali ja Rügen-lämpokausi 234+-50 tuhatta vuotta sitten (välillä 280-180 tuhatta vuotta). Eräs jako jakaa Drenthen Burgiin (ehkä laajin) ja Hindorfiin. Huippuvaihe Zeitz(er) tai ehkä Rückmansdorfer, myöhemmin tai ennen Zeitziä mm. Rehburger, Zeitz on sma kuin Hamelner. jolloin tää laajeni mm Harz-vuoristosta vuoriston reunalle. Pienempi jäätiköityminen Drenthe 2 eli Leipzig(er) tai Petersburger, jolloin jää laajeni Hartzissa Allerin laaksoon.

[muokkaa] Warthe-jäätiköitymisen vaiheet

Warthe-jäätiköitymisen aikaan jäätikkö peitti berliinin ja ulottui lähelle Varsovaa. Warthe-jäätiköityminen tuotti Tanskaan Hinnerupin ja Lilebaeltin tilliitin. Myöhemmin syntyi Asklevin tilliitti.

Länsi-Saksassa:

• Warthen maksimi
• Garlstorfer päätemoreeni
• Barendorfer
• Göhrde

Itä-Saksassa:

• Lausitz
• Fläming

Toinen jako

• Plankener 158000
• Pääjäätiköityminen 151000
• Arerdseen ranta 144000

Toinen jako jakaa Warthen Vaaleen ja Kunden/Nordthastedt:iin

[muokkaa] Saalen päättymisen vaiheet

Winnert ja Hennstedt-stadiaalit.

[muokkaa] Illinois-jääkausi

Illinois-jäätiköityminen (Illinoian) 310000-128000 vuotta sitten, laajimmillaan n. 160-128 000 vuotta sitten, huippu 140000 vuotta sitten, ulottui Illinoisin osavaltion eteläosiin. Tämä vastaa Euroopan Saalea ja Rissiä. Jää peitti nykyisen Illinoisin osavaltion alasta 85%. Kalliovuorilla oli yksittäisiä, suuria vuoristojäätiköitä. Kaudella syntyivät jään vetäytyessä mm Monican ja Jubileean-moreenit. Eteläisin Laurentidin jääkentän kohta sijaitsi Illinoisissa St. Louisin kaupungin lähistöillä. Tarkemmin sanoen, Saale-jääkautta vastaavalla toiseksi viimeisellä jääkaudella jääkenttä ulottui jopa Marionin kaupungin lähettyville leveyspiirille 37,5 °N. Ensimmäiset isot reunamuodostumat tavataan St. Louisin kaupungin läheltä. Lännempänä Saalea vastaava jäätikkö ulottui Kansas Cityyn ja viime jääkautta vastaava Sioux Cityyn.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Jürgen Ehrels, Quaternary and Glacial Geology s 421
2. ↑ Tage nilsson, The Pleistocene karta Fig 12.3 sivu 170
3. ↑ Jürgen Ehrels, Quaternary and Glacial Geology s 421
4. ↑ Björn Kurten, jääkausi kartta sivu 64
5. ↑ Jûrgen Ehrels, Quaternary and Glacial geology, sluku 11.12, Fuhne gold stage
6. ↑ www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
7. ↑ www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt

[muokkaa] Katso myös

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saale-jääkausi.

• Jääkausiajat
• Veiksel-jääkausi
• Elster-jääkausi
• Eem-lämpökausi