Pretegelen-jääkausi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Praetiglian
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ajanjakso Alajakso Eepokki Miljoonaa vuotta sitten
Neogeeni Pleistoseeni Tegelen 1,80 - 2,40
Pretegelen 2,40 - 2,588
Plioseeni Piacenzian 2,588 - 3,60


Pretegelen-jääkausi tai kylmäkausi oli ajoitusten mukaan noin 2,588-2,40 miljoonaa vuotta sitten. Kaudesta käytetään myös laajalti englanninkielistä nimitystä Pretiglian ja se on sama kuin Englannin Preludhamian. Kautta edelsi plioseeni.

Maa oli romahtanut kylmään lämpökausia ja jääkausia vuorottelevaan tilaan jo ennen Pretegeleniä. Pretegelen-kaudella koettiin kolme aikaisempia huomattavasti kylmempää kautta, joiden aikana jäätiköt levisivät aiempaa laajemmalle ja Alankomaihin levisi arktinen kasvillisuus, kun heinäkuun keskilämpötila laski siellä alimmillaan 6 asteen tienoille[1].

Pretegelen kerrostumissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pretegelen-kauden kylmät vaiheet merenpohjan kerrostumissa. Merkinnät, pystyakselin delta-O18, happi-isotoopin O18 määrä. Jos se korkea, niin kylmää. Vaaka-akselin x1000 yr ago, tuhansia vuosia sitten. Tämän mukaan lämpötila olisi laskenut yhtä alas kuin Rederstall- ja Herning-jäätiköitymisten aikana.
Noordwijkistä tehty syväkairaus, jossa näkyy merieläimistöjen vaihteluja Pretegelen-kaudella. Luvut metriä merenpinnan alla.

Perinteisesti varhaisia ilmastonmuutoksia on tutkittu Alankomaissa. Se näkyi kylmän ilmanalan kasvillisuuden ilmaantumisena Alankomaihin[2] Subarktinen avoin maisema levisi Alankomaihin, ja puurajakävi ensi kertaa kenotsooisella maailmankaudella Alankomaiden eteläpuolella.[3]

Lämpimän ilmanalan kasvillisuus oli Alankomaissa hyvin harvinainen, hyvin lämmintä kosteaa subtrooppista tai lähes yleensä suosivat punapuun tai mammuttipetäjän tyyppinen Sequoia-kasvillisuus ja hieman viileämmässä viihtyvä suosypressi (Taxodium) hävisivät/olivat hävinneet Alankomaista[3][4] Alankomaiden kasvillisuus muistutti joinakin aikoina viime jääkauden kylmien vaiheiden kasvillisuutta[2], ja kylminä vaiheina kasvoi vain koivua (Betula), mäntyä (Pinus) ja leppää (Alnus), ja matalat ruohomaiset kasvit Gramineae, Cyperaceae, Ericaceae vallitsivat. Mänty oli yleinen Meinwegissä, mutta leppä ja varsinkin kuusi yleensä harvinaisia. Erässä vaiheessa leppä suhteessa yleistyi ja mänty harvinaistui.[3]

Kaudella kasvoi Alankomaissa vielä mesotsooisia lajeja, esimerkiksi Classopollis.

Kylminä kausina Artemisia-kasvillisuus levisi Pohjois-Hollantiin ja vallitsi kylmyydeltään vähintään subarktinen ilmasto[4]. Tegelen-Reuverin alueella havaitaan selviä merkkiä maan jäätymisestä kylminä kausina. Lämpötila laski Alankomaissa kauden alussa arktisen tundran lukemiin, lämpimimmän kesäkuukauden keskilämpötila oli kylmimmilleen 6 C[5][6].

Pohjanmerestä on löydetty merkkejä tämän ajan kolmesta kylmästä ja kahdesta lämpimästä kaudesta.

Kylminä MIS98:lla ja MIS96:lla oli Alankomaissa matalaa tundramaista kasvillisuutta ruohoja Gramineae, saroja Cyperaceae, kanervaa Ericaceae ja marunaa Artemisia. Puolassa Stuchlikissa oli puutonta preboreaalista aroa tämän jakson kylminä kausina.

Ehkä tuulen mukana etelästä kulkeneen suosypressin siitepölyä saattoi hieman esiintyäkin, muttei lainkaan subtrooppisissa oloissa viihtyvän mammuttipetäjän tyyppisen Sequoian siitepölyä[4]. Erässä vaiheessa pajut (Salix) yleistyivät, samoin leppä (Alnus), ja joskus esiintyi hieman marunaakin.[4].

Kauden alussa yleistyivät heinät (Poaceae) ja sarat (Cyperaceae). Kuusi (Picea) oli harvinainen ja harvinaistui kauden alussa, koivu (Betula) taas jonkun verran yleistyi vaikka olikin harvinainen.[4]. Eräässä vaiheessa kaudelle yleistyivät kanervat (Ericaceae) ja tuulipölytteiset ruohot.

Kauden jääkentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kautta vastaa Amerikan jäätikkö Pre-Illinoian K hieman yli 2,5 miljoonaa vuotta sitten.

Vielä laajempia jäätiköitä Islantiin syntyi 2,5-2,4 miljoonaa vuotta sitten.

Norjanmereltä on löydetty jään kuljettamaa hiekkaa tältä ajalta, mikä liittynee laajoihin Skandinavian jäätiköitymisiin.[2]. Kaudella ajelehti suuri määrä jäätä meressä 2,45, 2,5 ja 2,54 miljoonaa vuotta sitten kylminä kausina.

Islannissa oli ilmeisesti suuri jääkenttä jo Reuver-kaudella 2,9 miljoonaa vuotta sitten, joka ei liene kattanut koko saarta. Jäätiköityminen voimistui noin 2,6 (2,7-2,5) miljoonaa vuotta sitten. Tällöin Islannin jääkenttä vastasi suurimmillaan suunnilleen nuoremman dryaksen aikaista jääkenttää.

On vaikea sanoa, miten laajalle jäätiköt levisivät tällä kaudella Pohjoismaissa. Eri arvioiden mukaan ne saattoivat levitä Länsi-Lappiin, Pohjanmaalle tai jopa Etelä-Suomeen asti.

Pretegelen-kauden ajoitus ja jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri arvioiden mukaan Pretegelen-kausi alkoi 2,56-2,54 miljoonaa vuotta sitten ja loppui 2,42-2,44 miljoonaa vuotta sitten. Kautta voidaan yrittää eri ajoitusmenetelmien avulla yhdistää eli korreloida muihin kerrostumasarjoihin.

Yleisimmin kauden katsotaan alkavan Matuyama-magneettikauden alusta tai melko pian sen jälkeen.

Kaudella tuli kylmempää kuin koskaan plioseenilla ja se oli ensimmäinen tai ensimmäisiä pleistoseenin jääkausia. Ennen tätä kautta Reuver-vaiheessa Maan lämpötila oli viilentynyt, lämmennyt taas ja viileni nopeasti kohti Pretegeleniä. Kausi osuu plioseenikaiden Gelasian-kaudelle. Pretegelen-kautta seurasi yleensä lämmin Tegelen-kausi.

Nykyisten korrelaatioiden mukaan kausi käsitti happi-isotooppivaiheet MIS104-MIS95. Kausi saattoi alkaa jo puolivälissä kylmää kautta MIS102. Kaudella oli kolme kylmää huippua, MIS 100, MIS 98 ja MIS 96[7].

Happi-
isotooppi-
vaihe
MIS
Miljoonaa
vuotta sitten
Kuvaus
MIS100 2,52 kylmä
MIS99 2,500 lämmin lyhyt
MIS98 2,480 kylmä
MIS97 2,464 lämmin lyhyt
MIS96 2,448 kylmä

Eräs harvemmin käytetty sijoittaa Pretegelenin aikaan 2,2-2,0 miljoonaa vuotta sitten noin aikaan MIS78-MIS82.

Pretegelenin nimityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudesta käytetään myös nimityksiä Pt, Pretiglian, Pre-Tiglian, Prätegelen, Pretiglien, Praetiglian ja niin edelleen.

Itä-Englannissa kautta vastaa Pre-Ludham ja luultavasti osa niin sanottua Red Crag[2]-muodostumaa. Erään uuden tutkimuksen mukaan Ludham-kausi olisi siirtymä lämpimästä MIS 97:stä kylmään MIS 96:een.

Kausi saattaa olla sama kuin Alppien Biber (Bieber) tai Saksan Brüggen.

Kaudella syntyi Pohjanmeren Westkapelle-kerrostuma[7].

Saksan Liethissä hieman Hampurista pohjoiseen kautta vastaa Ekholt ja ehkä myös Nordende 1. Itä-Euroopassa Pretegelenia vastaa Puolan Rózcian ,Rózce ja muun muassa Stuchlikin kerrostumat, joissa puutonta boreaalista aroa tuohon aikaan. Idempänä Olkhovskian ja Siver[8].

Kaudelle oli Littoral Amstelian-kerrostumien loppu ja kauden lopuilla Icenian[4].

Pretegelen saattaa olla ainakin osittain sama kuin Englennin Waltonian. Keski-italian jäätiköityminen oli Acquatraverse. Kautta vastaa Calabrian-rantaviiva ja Luoteis-Euroopan Amstelian. Kaudella oli varhaista ja keskistä Villafranca-kauden eläimistöä. Ranskan eläimistövaihe oli kauden lopulla Pardines. Unkarissa oli Villanyan-kausi. Keski-Euroopassa oli Zwarten fauna. [3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ehlers J: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764.
  • Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age‎. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664.
  • Zagwijn W H: Aspects of the Pliocene and early Pleistocene vegetation in the Netherlands. Maastrichtin yliopisto, 1960.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolfschoten, Th. van & P.L. Gibbard (EDS.): The Dawn of the Quaternary. Proceedings of the SEQS-EuroMam symposium 1996