Kvartäärikausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kvartäärikausi on noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten alkanut ja yhä jatkuva geologinen ajanjakso. Se on osa kenotsooista maailmankautta ja se jaetaan edelleen noin 11 500 vuotta sitten päättyneeseen pleistoseeniepookkiin ja sen jälkeen alkaneeseen holoseeniin. Kvartäärikausi on tertiäärikautta seurannut ilmastoltaan viileä ajanjakso, jota luonnehtivat toistuvat jäätiköitymiset.

Toistaiseksi viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi, jonka päättymiseen luetaan pleistoseenin ja holoseenin raja. Muita perinteisesti tunnettuja kvartäärin jääkausia olivat (nuorimmasta vanhimpaan) Saale, Elster ja Günz. Veiksel-jääkauden aikana kasvanut mannerjäätikkö ja sen sulamisen aiheuttamat virrat muovasivat kivennäismaalajeja, jotka jäivät osittain holoseenin aikana muodostuneiden eloperäisten maalajien peittoon. Kvartäärikauden alkaessa eliökunta oli jokseenkin nykyisenlainen, useita lajeja on tosin kuollut kauden aikana sukupuuttoon. Mantereet ovat sijainneet koko kauden ajan suurin piirtein nykyisillä paikoillaan.[1]

Kvartäärikauden ajallinen määritelmä on muuttunut asiasta käydyn pitkän keskustelun jälkeen. Aiemmin sen katsottiin alkaneen 1,8 miljoonaa tai 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Vuonna 2009 geologinen yhteisö siirsi kvartäärin ja pleistoseenin alkukohdan 2,588 mijoonaan vuoteen, aikaan jolloin Maan ilmasto ratkaisevasti kylmeni Gela-vaiheen alussa.[2]

Sisällysluettelo

Yleiskatsaus [muokkaa]

Homo habiliksen pääkallo.

Noin 870 000 vuotta sitten alkoivat 100 000 vuoden välein toistuvat suuret jääkaudet. Näiden uskotaan jatkuvan kymmeniä miljoonia vuosia.

Toinen kvartäärille tyypillinen piirre on ihmisen nopea evoluutio Afrikassa. Työkaluja valmistava Homo habilis eli Afrikassa 2,5–1,8 miljoonaa vuotta sitten plioseenin lopuilla. Tätä seurasivat kehittyneemmät Homo ergaster 1,9–1,4 miljoonaa vuotta sitten ja Homo erectus 1,5–0,5 miljoonaa vuotta sitten. Homo erectus kesytti tulen ehkä jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten ja loi Acheulin alkeellisen kivityökalukulttuurin 1,2 miljoonaa vuotta sitten sekä levittäytyi Afrikan ulkopuolelle. Homo antecessor, joka on luultavasti sama kuin heidelberginihminen, eli noin 780 000–250 000 vuotta sitten, osasi käyttää tulta ja oli luultavasti sekä nykyihmisen että neandertalinihmisen esi-isä.

Nykyihmisen arvioidaan kehittyneen 200 000–100 000 vuotta sitten ja levinneen Eurooppaan noin 35 000 vuotta sitten.

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. Suuri tietosanakirja. Hakusanat ”holoseeni”, ”jääkaudet” ja ”kvartäärikausi”. WSOY, 2001.
  2. Formal stratigraphical definitions. International Commission on Stratigraphy, Subcommission on Quaternary Stratigraphy

Aiheesta muualla [muokkaa]