Kvartäärikausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kvartäärikauden jako
kausi epookki vaihe Ikä (mvs)
kvartääri holoseeni 0–0,0117
pleistoseeni Taranto
(myöhäis)
0,0117–0,126
Joonia
(keski)
0,126–0,781
Calabria 0,781–1,806
Gela 1,806–2,588
neogeeni plioseeni Piacenza vanhempi
Kvartäärikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1]

Kvartäärikausi on nykyinen geologisen ajanlaskun kausi ja viimeinen kolmesta kenotsooisen maailmankauden kausista. Kvartäärikauden alku ja neogeenikauden loppu määritellään maapallon ilmaston muuttumisena pysyvästä hyvin hitaasta kylmenemisestä hyvin epävakaaseen kauteen, jolloin ilmaston lämpenemiset ja kylmenemiset vuorottelivat.[2] Vuoden 2013 arvioiden mukaan kvartäärikausi alkoi noin 2,588 miljoonaa vuotta sitten ja se jaetaan yleensä kahteen kauteen, varhaisempaan pleistoseeniin ja myöhäisempään holoseeniin.[1]

Kvartäärikauden alkaessa eliökunta oli jokseenkin nykyisenlainen, useita lajeja on tosin kuollut kauden aikana sukupuuttoon. Mantereet ovat sijainneet koko kauden ajan suurin piirtein nykyisillä paikoillaan.[3]

Kvartäärikauden ajallinen määritelmä on muuttunut asiasta käydyn pitkän keskustelun jälkeen. Aiemmin sen katsottiin alkaneen 1,8 miljoonaa tai 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Vuonna 2009 geologinen yhteisö siirsi kvartäärin ja pleistoseenin alkukohdan 2,588 mijoonaan vuoteen, aikaan jolloin Maan ilmasto ratkaisevasti kylmeni Gela-vaiheen alussa.[4]

Ilmasto ja jääkaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 870 000 vuotta sitten alkoivat 100 000 vuoden välein toistuvat suuret jääkaudet. Näiden uskotaan jatkuvan kymmeniä miljoonia vuosia. Toistaiseksi viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi, jonka päättymiseen luetaan pleistoseenin ja holoseenin raja. Muita perinteisesti tunnettuja kvartäärin jääkausia olivat (nuorimmasta vanhimpaan) Saale, Elster ja Günz. Veiksel-jääkauden aikana kasvanut mannerjäätikkö ja sen sulamisen aiheuttamat virrat muovasivat kivennäismaalajeja, jotka jäivät osittain holoseenin aikana muodostuneiden eloperäisten maalajien peittoon.[3]

Ihmisen evoluutio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homo habiliksen pääkallo.

Kvartäärille tyypillinen piirre on ihmisen nopea evoluutio Afrikassa. Työkaluja valmistava Homo habilis eli Afrikassa 2,5–1,8 miljoonaa vuotta sitten plioseenin lopuilla. Tätä seurasivat kehittyneemmät Homo ergaster 1,9–1,4 miljoonaa vuotta sitten ja Homo erectus 1,5–0,5 miljoonaa vuotta sitten. Homo erectus kesytti tulen ehkä jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten ja loi Acheulin alkeellisen kivityökalukulttuurin 1,2 miljoonaa vuotta sitten sekä levittäytyi Afrikan ulkopuolelle. Homo antecessor, joka on luultavasti sama kuin heidelberginihminen, eli noin 780 000–250 000 vuotta sitten, osasi käyttää tulta ja oli luultavasti sekä nykyihmisen että neandertalinihmisen esi-isä.lähde?

Nykyihmisen arvioidaan kehittyneen 200 000–100 000 vuotta sitten ja levinneen Eurooppaan noin 35 000 vuotta sitten.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2013. International Commission on Stratigraphy.
  2. Joseph Holden (toimittaja): ”20 Quarternary environmental change”, An introduction to physical geography and the environment, s. 565. Second edition. Pearson, 2008. ISBN 978-0-13-175304-4.
  3. a b Suuri tietosanakirja. Hakusanat ”holoseeni”, ”jääkaudet” ja ”kvartäärikausi”. WSOY, 2001.
  4. Formal stratigraphical definitions. International Commission on Stratigraphy, Subcommission on Quaternary Stratigraphy

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]