Cromer-kompleksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aikakausi Alakausi Eepokki Milloin oli, miljoonaa vuotta sitten
neogeeni pleistoseeni Elster-jääkausi 0,37 - 0,48
Cromer-kompleksi 0,48 - 0,85
Bavel-kompleksi 0,85 - 1,07

Cromer-kompleksi oli pleistoseenikauden jakso noin 850 000–475 000 vuotta sitten, jolloin ilmasto vaihteli lämpimästä kylmään. Suuret, kylmät 100 000 vuotta kestävät jäätiköitymisjaksot olivat alkaneet. Välillä oli nykyistä lämpimämpää, välillä kylmä jääkausi jolloin jäätikkö levisi hyvin laajalle. Todisteet näistä varhaisista jäätiköitymisistä ovat harvassa, seuraavat jääkaudet ovat pyyhkineet ne monilta paikoin pois. Varsinainen Cromer-lämpökausi eli Cromer-interglasiaali oli noin 500 000 vuotta sitten.

Eräs Cromerin jäätiköityminen n. 600 000 vuotta sitten voidaan kytkeä ehkä Günz-jääkauteen Alpeilla, mutta tämä ei ole varmaa. Cromer-kompleksia edelsi Bavel-kompleksi ja sen jälkeen tuli Elster-jääkausi. Cromer-interglasiaalin ilmasto oli ainakin eräässä vaiheissa lauhkea, mutta hieman nykyistä viileämpi ja mantereisempi. Kesällä oli Etelä-Englannissa 15 °C ja talvella 3–−5 °C.

Jossain vaiheessa Cromer-kautta Euroopassa oli luultavimmin alkeellisia heidelberginihmisiä, jotka valmistivat Abbeville-kulttuurille tyypillisiä käsikirveitä. Ihminen saapui Englantiin juuri Cromer-kaudella, kulkemalla merenpinnan alettua kylminä kausina Englannin Kanaalin poikki.

Cromer-kaudella noin 800 000–700 000 vuotta sitten osui jonnekin Kaakkois-Aasian ja Indonesian seuduille melko suuri asteroidi, jonka törmäys levitti lasimaisia tektiittejä Australiaan[1], Filippiineille, läntiseen Indonesiaan ja itäiselle ja keskiselle Intian valtamerelle. Suurin osa näistä tektiiteistä on 25 leveysasteen alla.[2] Merestä on porattu niin sanottuja mikrotektiittejä. Törmäyskraatteri lienee paikantamatta ja saattaa olla meressä tai Etelämantereella Wilkesinmaalla jään alla. Kraatterin läpimitaksi on arvioitu tektiittilöytöjen perusteella 32–114 km.


Cromer-lämpökaudella ennen Elster-jääkautta oli ranta paikassa, jota kutsutaan nimellä "Sicilian I". Kautta vastaavat happi-isotooppivaiheet MIS 21- MIS 11.

Cromer[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopasta on eri puolilta löydetty kerrostumia, joita pidetään Cromer-kauden eri vaiheisiin kuuluvina, mutta niiden tarkka ajoitus on useimmiten mahdotonta. Tutkijoilla on kausien ajoituksesta melko haparoivia käsityksiä, ja interglasiaalien tarkan järjestyksen ja ajoituksen hahmottaminen vaatii mittavia lisätutkimuksia. Toisella Cromerin interglasiaalilla, Cromer II- eli Westerhoven-interglasiaalilla Alankomaissa oli tammea (Quercus), jalavaa (Ulmus) ja valkopyökkiä (Carpinus). Englannin West Runtonista löydetty varsinaisen Cromer-lämpökauden kerrostuma jota luonnehtii Mimonys savini saattaa vastata mantereen Cromer II:ta eli Westerhovenia. Hyvin lämpimän tertiäärikauden jäänteitä olivat vain keltikset (Celtis) ja villiviinit (Parthenocissus), ja myös Eucommia. Cromer II-kautta ei voida suoraan varmasti ajoittaa, mutta tiedetään, että tämä kausi oli käänteisellä magneettikaudella, ja silloin se oli ennen Matuyama/Brunhes-magneettikausien rajaa. Näin Maan magneettikentän uskotaan kääntyneen Cromerin jäätikkö A-kaudella, ja että cromer II olisi ollut happi-isotooppivaihe 19 tai 19.Cromer IV-kaudella oli Alankomaissa ensi kertaa Arvicola terrestris Contianaa. Saksan Osterholz jolloin oli paljon valkopyökkejä ja Eucommiaa, vastannee Cromer I:tä. Bilshausenin interglasiaali Pohjois-Saksassa oli kautta, jolloin sekametsissä eli hirviä. Tammea kasvoi runsaasti kauden keskivaiheen jälkeen. Kuuset (Picea), männyt (Pinus) ja pihdat (Abies) olivat yleisiä, ja esiintyi valkopyökki-huippu. Eucommia puuttui. Voigstedin interglasiaali saattaa vastata Bilshausenin interglasiaalia. Arnterinin interglasiaali muistuttaa Cromer II-kautta, muttei ole käänteisesti magnetisoitunut. Tanskan harreskovin interglasiaali on pitkään tunnettu, ja monesti kytketään Cromer II:een. Ukrainen Dniestrin varrelta Tiraspolista on löydetty myöhemmin cromer-kaudelta löytyneitä eläimiä, Alces latifrons ja Mimonys. Cromer A oli laaja Skandinavian jäätiköityminen, joka toi tilliittejä Pohjanmeren keskiosiin. Englannin Kesgraven myöhempien kerrostumien katsotaan liittyvän Cromerin myöhäisvaiheeseen.[3]

Cromer-lämpökauden eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarja
Aikakausi
Supervaihe
Yläkausi
Vaihe
Kausi
Ajoitus(Ma)
Pleistoseeni Elster-jääkausi
Cromer-kausi Noordbergum
C
Rosmalen
nimetön
Cromer- 'tyyppi'
B
Westerhoven
A
Waardenburg
Bavel-kausi Dorst
Sinertävä kylmä, punertava lämmin kausi.

Cromeria edeltävän jääkauden eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cromeria edelsi Günz-jääkausi, joksi on väitetty kahta kylmää kautta, joita erottaa Waal-lämpökausi. Skandinaviasta ei ole löydetty varmoja merkkejä Günz-kauden jäätiköitymisestä. Tämän kauden eläimistöä olivat etelännorsut, ensimmäiset arommamutit, leveäotsahirvi, ja niin edelleen.

Cromer-kauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys Muita nimityksiä Happi-isotooppivaihe MIS Ajoitus, tuhatta vuotta sitten Muuta
Interglasiaali I Osterholz Sohlingen, Waardenburg, Augustovian 2, Shirokino 3, Rogachevian 3 MIS21 782-730
Maloponanian /Martonosha/Korchevian Nidanian, Donau?, G9 MIS20 730-
Interglasiaali II Hunteburg Harreskov, Westerhoven, Malopolanian/Martonosha/Korchevian MIS19
G8 Malopolanian/Martonosha/Korchevian MIS18
Interglasiaali III Rosmalen Malopolanian, Borntal MIS17 Pitkä interglasiaali
Jäätikkö B Elster 1, Sanian 1, Don, Günz, G7, Unstrut, Servetskian, Sula, Megasykli 3 sykli g kylmä alku MIS16 627-592
Interglasiaali IV Ruhme Kärlich, Noordbergum, Ferdynandovian, Belovezhian, Lubny , jotka jakautuvat 1. ja 2. alakauteen ja Glacian C eli Helme-jäätikkö eli MIS14 , MIS15 Artern , MIS13 Voigtstadt MIS 13-15, ninomaan MIS13 592-472, MIS 13 528-478, kylmä MIS14 550, MIS15 600 Pitkä interglasiaali


Cromer-kauden happi-isotooppivaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • MIS11 Holstein?
  • MIS12 Elster-jääkausi
  • MIS13 Cromer-interglasiaali
  • MIS14
  • MIS15
  • MIS16
  • MIS17
  • MIS18
  • MIS19
  • MIS20
  • MIS21 Cromer interglasiaali I

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://earthsci.org/fossils/space/tektites/tektites.html
  2. http://www.amonline.net.au/geoscience/tektites/found.htm
  3. Jürgen Ehrels; Quaternary and Glacial Geology, luku 11.9 Cromerian. sivu 258

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cromer-kompleksi.