Kvartäärikausi Englannissa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kvartäärikausi Englannissa on ajanjakso, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen. Se jaetaan kahteen aikakauteen, pleistoseeniin ja holoseeniin. Pleistoseenin aikana mannerjäätikkö ulottui Englantin asti ainakin kolme tai neljä kertaa.[1]

Kvartäärikauden ajallinen määritelmä on muuttunut asiasta käydyn pitkän keskustelun jälkeen. Aiemmin sen katsottiin alkaneen 1,8 miljoonaa tai 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Vuonna 2009 geologinen yhteisö siirsi kvartäärin ja pleistoseenin alkukohdan 2,588 mijoonaan vuoteen, aikaan jolloin Maan ilmasto ratkaisevasti kylmeni Gela-vaiheen alussa.[2]

Vuonna 1950 Ludhamin lähellä Norfolkin kreivikunnassa tehtiin suunniteltua vedenottamoa varten koekairaus paksun savikerroksen läpi. Savikerrostumista löytyi muinaisia siitepölyjä, jotka voitiin yhdistää eri aikakausien kasvillisuuteen. Royal Society rahoitti toisen, 41 metriä syvän rei'än kairaamisen. Siitä löytyi siitepölyn lisäksi simpukankuoria.[3] Kairauksesta analysoitiin kerroksia, joita ei ole löydetty mistään muualta, ja niitä vastaavat varhaisen pleistoseenin (aiemmin plioseeniin luetun) Gela-vaiheen ajanjaksot nimettiin Norfolkin kylien ja jokien mukaan.[4]

Pleistoseeni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pre-Ludham-vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pre-Ludham-vaihe Englannissa oli pleistoseenikauden alussa, jolloin syntyivät ensimmäiset kvartäärin suurehkot jäätiköt Pohjoiselle pallonpuoliskolle. Englannissa oli kylmä ilmasto. Kaudella syntyi Red Crag -kerrostuma. Kausi vastaa Alankomaiden Reuver C- ja Pretiglian-kausia. Kautta edelsi lämmin, plioseenin päättänyt Walton-kausi.

Ludham-vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludham-vaihe oli lämmin kausi karkeasti sanoen 2,45–2,25 miljoonaa vuotta sitten. Tällä kaudella oli Englannissa lauhkeaa, ja siellä kasvoi havumetsiä, joiden seassa oli lehtipuita esimerkiksi tammea Quercus, leppää (Alnus) ja jalavaa (Ulmus) ja ruohokasvillisuutta.lähde?

Thurne-kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thurne-kausi oli viileä ajanjakso noin 2,2 miljoonaa vuotta sitten. Se on saanut nimensä Norfolkin Thurne-joen mukaan. Silloin maassa kasvoi mäntyä (Pinus) ja myös jonkin verran avointa ruohomaastoa. Kausi vastannee ajoittain viileää, ajoittain hyvin kylmää Tegelen B-kautta Alankomaissa.

Ant-kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ant-kausi (Antian) oli lämmin vaihe[5] Englannissa noin 2,1 miljoonaa vuotta sitten. Se on nimetty Norfolkin Ant-joen mukaan. Kaudella merenpinta saattoi olla nykyistä korkeammalla ajoittain ja Etelä-Englannissa kasvoi lauhkean vyöhykkeen tammisekametsää, Ludhamissa viihtyivät muun muassa hemlokit (Tsuga), tammet (Quercus), jalavat (Ulmus), valkopyökit (Carpinus) ja siipipähkinät (Pterocarya). Mänty harvinaistui Ludhamissa kauden edetessä[6]. Englantiin saapui näinä aikoina hemlokki (Tsuga). Kautta vastaa Venäjän Hapry ja Alankomaiden Tiglia-lämpökausi C1-3.

Bramerton[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bramertonin interglasiaali oli jokseenkin lämmin ajanjakso Englannissa joskus aikavälillä 2,427-1,816 miljoonaa vuotta sitten, happi-isotooppivaiheiden 95 ja 65 välillä. Sikäli kuin se vastaa Alankomaiden Tiglia C1-4b-vaihetta se olisi ollut Ant-vaiheen jälkeen. Tässä vaiheessa hemlokki levittäytyi Englantiin ja Etelä-Englannissa kasvoi tammisekametsiä.

Pre-Paston / Bavents[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pre-Paston-vaihe tai Bavents-vaihe (Baventian) oli kylmä kausi Englannissa. Se päättyi noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten happi-isotooppivaiheesssa 65.[7]. Silloin Etelä-Englannissa oli avointa ruohostoa ja myös boreaalista havumetsää, jossa kasvoi ensimmäkseen mäntyä. Ludhamissa tehdyn kairauksen perusteella kaudella yleistyivät heinät (Poaceae), mikä on ilmaston kylmenemisen ja kuivumisen merkki. Koivu oli suhteellisen yleinen, mutta mänty (Pinus) ja leppä (Alnus) harvinaistuivat ja kuusi (Picea), hemlokki (Tsuga), tammi (Quercus), valkopyökki (Carpinus), siipipähkinä (Pterocarya) ja jalava (Ulmus) hävisivät. Kasvillisuus vaihteli kaudella, ja joillakin jaksoilla metsää oli enemmän. Tämä viittaa ajoittaisiin lämpimiin jaksoihin.

Paston-interglasiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paston-vaihe oli lauhkea, loppua kohti viilenevä interglasiaali‎kausi Englannissa noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Etelä-Englannissa East Angliassa kasvoi lehtisekametsiä. Metsissä kasvoi mm kuusia (Picea), valkopyökkejä (Carpinus), jalavia (Ulmus) ja pähkinäpensaita (Corylus). Merenpinta laski kauden lopulla ilmaston viiletessä ja ruohostomaat valtasivat alaa. Kausi vastaa Alankomaiden Tiglia C5-6 -kautta, ja sitä seurasi Beestonin kylmä kausi. Kausi on nimetty Norfolkin Pastonin kylän mukaan.

Beeston-kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beeston-kausi oli jääkausi Englannissa varhaispleistoseenikaudella. Tällöin oli maassa avoimia ruohostoja. Kausi alkoi noin 1,7 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 0,866 miljoonaa vuotta sitten. Sen loppu vastaa happi-isotooppivaihetta 22. Kausi ajoittuu samalle ajalle Euroopan Bavel-, Waal- ja Eburon-kausien kanssa.

Cromer-vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Cromer-kompleksi

Cromer-vaihe Britanniassa ajoittui aikaan 0,866 - 0,478 miljoonaa vuotta sitten, sikäli kuin se vastaa happi-isotooppivaiheita 13-21.

Anglia-vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anglia-vaihe oli keskipleistoseeniin jäätiköitymisvaihe joka vastaa Pohjois-Euroopan Elster- ja Alppien Mindel-jääkautta sekä happi-isotooppivaihetta 12. Tämä on ajoitettu välille 478,000 - 424,000 vuotta sitten.

Hoxne-lämpökausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoxne-interglasiaali Englannissa (Hoxnian) vastasi Pohjois-Euroopan Holstein-interglasiaalia noin 424 000 - 374 000 vuotta sitten, ja vastaa happi-isotooppivaihetta 11.

Wolston-jääkausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wolston-jääkausi (Wolstonian) oli toiseksi viimeisen suuren jääkausisyklin kylmä vaihe, joka vastaa Euroopan Saal- ja Riss-jääkausia. Sen katsotaan olleen 352 000 - 130 000 vuotta sitten.

Ipswich-lämpökausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin Ipswich-lämpökausi (Ipswichian) oli nykyistä edeltänyt interglasiaalivaihe, joka vastasi Euroopan Eem-lämpökausijaksoa, noin 120 000 vuotta sitten.

Devensi-jääkausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeisestä, Pohjois-Euroopassa Veiksel-jääkautena tunnetusta jääkausijaksosta käytetään Britanniassa nimitystä Devensian eli devensi-jääkausi. Se on nimetty walesilaisen devensien heimon mukaan (lat. devenses), joka asui Dee-joen (lat. Deva) varrella.

Irlannissa viime jääkauden nimitys on Midland-jääkausi (Midlandian). Viime jääkausi oli 116 000 - 12 000 vuotta sitten.

Holoseeni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flanderi-vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holoseenista eli nykyisestä, noin 12 000 vuotta sitten alkaaneesta lämpökaudesta käytetään Britanniassa nimitystä Flandrian, Flanderi-vaihe.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Geography, environment and climate Natural England. Viitattu 4.3.2012. (englanniksi)
  2. Formal stratigraphical definitions. International Commission on Stratigraphy, Subcommission on Quaternary Stratigraphy
  3. R. G. West: Vegetational History of the Early Pleistocene of the Royal Society Borehole at Ludham, Norfolk Proceedings of the Royal Society of London. Series B, Biological Sciences Vol. 155, No. 960 (Jan. 9, 1962), s. 437-453
  4. Michael Allaby, Richard Garratt: Blizzards, s. 48. Nuorten kuvitettu tietokirja. Infobase Publishing, 2003. ISBN 9780816047918.
  5. Tage Nilsson (1905-1986), The Pleistocene, 107
  6. Tage Nilsson, the Pleistocene, Fig. 9.2. sivu 107
  7. Tage Nilsson (1906-1986), The Pleistocene, Fig 9.2. sivu 107

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]