Waal-lämpökausi
Sivulta puuttuu
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: lämpökauden jako-luettelon lauseet hämäriä, englanninkielistä nimistöä (Tiglian, Yelenynskian, |
| Ajanjakso | Alajakso | Epookki | Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten) |
|---|---|---|---|
| Neogeeni | pleistoseeni | Menap-jääkausi | 1,07 - 1,20 |
| Waal-lämpökausi | 1,20 - 1,45 | ||
| Eburon-jääkausi | 1,45 - 1,80 |
Waal-lämpökausi (Waalian, Waalien, Waaliaan) 1,20 - 1,45 miljoonaa vuotta sitten pleistoseenikaudella oli kausi, jolloin oli yleensä melko lämmintä lämpötilan vaihteluista huolimatta. Kausi ei koskaan viilennyt niin kylmäksi kuin suurilla jääkausilla, mutta ajoittain tuli viileämpää kuin Tegelen-kauden viileimmillä jaksoilla. Islannissa oli tällä kaudella jäätiköityminen yleensä vähäistä. Kautta edelsi Eburon-jääkausi ja sen jälkeen tuli Menap-jääkausi. Englannin Triminghamin kerrostumat saattavat ajoittua Waal-kauteen. Kausi ajoittuu happi-isotooppivaiheisiin MIS49-MIS 37 tai MIS 57 - MIS 37. Waal-kautta vastaa Ukrainan myöhäinen Odessian. Waal on sama kuin Puolan Celestynovian, Valko-Venäjän Yelenynskian, Ukrainan Kryzhaniv.[1] Donin alangolla oli lauhkeaa metsäaroa Waalin lämpimällä kaudella. Waal C-kaudella saattoi olla Cobb-niminen magneettinen tapahtuma. Kauden päätti magneettinen tapahtuma K-M. kausi on ainakin osin sama kuin Englannin Bramertonian-interglasiaali.
Sisällysluettelo |
Waal-lämpökauden jako [muokkaa]
Metsä oli yleisin kasvillisuustyyppi, paitsi aivan kauden alussa. Kauden lämpimien vaiheiden aikana kasvoi monia tertiäärikaudelta periytyneitä kasveja, esimerkiksi hemlokkeja (Tsuga), siipipähkinöitä (Pterocarya), hikkoreita (Carya), Eucommioita ja limaskasaniaisia (Azolla filiculoides). Kausi koostuu kahdesta lämpimästä ja yhdestä kylmästä vaiheesta. Kauden kylmä vaihe oli melko leuto, mutta silloin pihdat, pähkinäpensas ja Eucommia puuttuivat Alankomaista, lehmusta esiintyi vain joskus, ja valkopyökki, saarni (Fraxinus) ja jalava hävisivät keskivaiheilla. Hemlokki jäi viileäksikin ajaksi.[2]. Kylmillä kausilla leppä oli ajoittain hyvin yleinen. Männyn määrällä ei ollut kylmillä ja lämpimillä suurkausilla suuria eroja, vaikka se muuten vaihtelikin huomattavasti.
- Waal A lämmin, n. 1,5-1,42 Alankomaissa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila (lkk) noin 17 °C. A-kauden keskivaiheen alkupuolella voimakas lämpöhuippu, jolloin muun muassa suosypressit (Taxodium) ja tammet (Quercus) yleistyivät. A-vaihe viileni huomattavasti jo ennen loppua, jolloin suurin osa Sequoia-Taxodium -tyyppisestä ja Quercus-tyyppisestäkin kasvillisuudesta katosi. Esimerkiksi jalavat (Ulmus) harvinaistuivat huomattavasti A-kaudella. Vaahteran huippu tuli hieman jalavan huipun jälkeen. Yleisesti ottaen kaudella kasvoi muun muassa runsaasti tammea, siipipähkinöitä, jonkin verran jalavia, saarnia, lehmuksia, vaahteroita ja myös huomattavasti lauhkean vyöhykkeen pensaita ja puita, kuten kuusia, valkopyökkejä ja pajuja[3].
- Waal B kylmä, noin 1,42-1,36 Alankomaissa lkk laski jopa noin 12 °C. Kuusien ja mäntyjen yleisyyshuippu kauden alussa, jonka jälkeen niiden määrä laski. Tammet melko harvinaisia, yleistyi hieman kauden loppua kohti. Jalavat olivat hyvin harvinaisia, mutta yleistyivät hieman kauden loppua kohden.[4]
- Waal C lämmin, noin 1,36-1,25 Alankomaissa lkk noin 16 °C. Lopussa kohti lämpöhuippua, vaahtera, Quercus ja Ulmus yleistyivät. Ei esiintynyt esimerkiksi lämpimän Faxinus, Eucommia.
Waal-lämpökauden happi-isotooppivaiheet [muokkaa]
Kautta vastasi Pohjois-Saksan Liethin Tornesch-kausi[5]. Waal-lämpökaudella lämpötila vaihtelehti noin 40 000 vuoden jaksoissa.
- MIS49 hyvin lämmin
- MIS48 melko kylmä (Välillä Keski-Veikselin suurjäätik, Varhais-Veiksel)
- MIS47 noin 1,45 miljoonaa vuotta sitten hyvin lämmin, Eemiä lämpimämpi
- MIS46 melko kylmä
- MIS45 lämmin, kuin Eem
- MIS44 melko kylmää hieman kylmempi
- MIS43 lämmin
- MIS42 melko kylmää hieman kylmempi
- MIS41 viileä, välillä Eem - Keski-Veiksel
- MIS40 melko kylmää hieman kylmempi
- MIS39 Eemiä hieman viileämpi
- MIS38 melko viileä (vastaa Varhais-Veikselin jäätiköitymisiä)
- MIS37 noin 1,24 miljoonaa vuotta sitten hyvin lämmin
Lähteet [muokkaa]
- Ehrels J: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764.
- Zagwijn W H: Aspects of the Pliocene and early Pleistocene vegetation in the Netherlands. Maastrichtin yliopisto, 1960.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ International Field Symposium on Quaternary Geology and Modern Terrestrial Processes, s. 37. Riika: University of Latvia, 2004. ISBN 9984-770-28-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.11.2012).
- ↑ Jurgen Ehrels, Quaternary and Glacial geology s. 256. luku 11.6 Waalian, ja kartta Figure 136.
- ↑ W. H. Zagwijn, Aspects of pliocene..., Plate XV
- ↑ Zagwijn, Aspects, Plate X
- ↑ Jûrgen Ehrels, Quaternary and Glacial Geology s. 256.
