Kivikausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kivikausi oli aikakausi, jolloin työkaluja tehtiin pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä. Muita yleisesti käytettyjä materiaaleja olivat savi sekä erilaiset eläimistä ja kasveista saatavat aineet, kuten nahka.[1]

Kivikauden ajanjakso on pisin ihmisen kulttuurievoluution ajanjakso. Se alkaa ensimmäisen hominidin ilmaantumisesta Afrikkaan seitsemän miljoonaa vuotta sitten ja päättyy metallityövälineiden tullessa yleiseen käyttöön. Kivikausi päättyi siten eri puolilla maailmaa eri aikoina. Vieläkin on olemassa muutamia harvoja heimoja, jotka eivät käytä metalleja [2]. Se, elävätkö he kivikautta, onkin enää määrittelykysymys.

Kivikauden käsite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikauden käsite syntyi tieteellisen arkeologian varhaisvaiheessa 1800-luvun alkupuolella, kun muinaisia esinelöytöjä jaettiin valmistusmateriaalin mukaan kivi-, pronssi- ja rautakautisiin ryhmiin. Vaikka kivikautisissa kulttuureissa tapahtui vuosituhansien kuluessa suuriakin mullistuksia, kuten esimerkiksi maanviljelyn kehittäminen, kivikauden käsite on kuitenkin säilynyt yleisessä käytössä.

Kiviesineet ovat arkeologiassa keskeistä ja joskus myös ainoaa löytöaineistoa, vaikka tiedetäänkin, että suurin osa esineistä valmistettiin orgaanisista materiaaleista. Tällaista materiaalia löydetäänkin, jos olosuhteet esineiden säilymiselle ovat olleet suotuisat. Varhaispaleoliittisen kauden löydöt eivät aina sisällä edes kiviesineitä, vaan ainoastaan ihmisluun palasia. Nämäkin löydöt sisällytetään mukaan kivikautiseen aineistoon.

Nykyään kivikautisen löydön ikä voidaan usein määrittää erilaisilla luonnontieteellisillä ajoitusmenetelmillä.

Esineiden luokittelu tekotavan ja muodon perusteella on kivikauden tutkimuksen tärkeimpiä menetelmiä. Esinetyypit kytkevät niitä valmistaneet ja käyttäneet ihmiset johonkin arkeologiseen kulttuuriin tai traditioon.

Kivikauden jaottelu eri kausiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikausi jaotellaan Euraasiassa kolmeen ajallisesti toisiaan seuraavaan aikakauteen: paleoliittiseen, mesoliittiseen ja neoliittiseen kauteen [3]. Kausien ajalliset siirtymäkohdat vaihtelevat alueittain. Yleisesti paleoliittinen kausi käsittää ajan ennen jääkauden loppua noin 12 000 vuotta sitten. Mesoliittinen kausi on jääkauden jälkeisen kivikauden alkuvaihe, jolloin elettiin vielä metsästäjä-keräilijä-kulttuurissa. Neoliittinen kausi alkaa maanviljelyn omaksumisesta jatkuen pronssikauteen. Pohjois-Euroopassa myös metsästäjä-keräilijä-kulttuuri voidaan lukea neoliittiseksi tai subneoliittiseksi, jos se on ottanut käyttöönsä keramiikan.

Muissa maanosissa käytetään toisenlaisia jaotteluja. Esimerkiksi Australiassa kivikautta ei jaeta paleoliittisen, mesoliittiseen ja neoliittiseen, koska kehitys oli siellä erilainen[4]. Amerikan arkeologiassa taas on pitkään ollut vallalla käsitys, että ihminen saapui sinne vasta jääkauden jälkeen.

Kivikausi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen esihistoria
Pääartikkeli: Kivikausi Suomessa

Suomen kivikausi alkaa pääasiassa Veiksel-jääkauden jälkeen, koska sitä vanhempia kiistattomia löytöjä ei ole tehty. Suomi on kuitenkin ollut lukuisia kertoja jäätön Veiksel-jääkauden aikana tai sitä ennen, ja ihmisillä on ainakin teoriassa ollut silloin mahdollisuus elää täällä. Karijoen Susiluolasta on löydetty merkkejä siitä, että luola olisi ollut asuttu yli 40 000 vuotta sitten. Tulkinnasta on kuitenkin kiistelty.[5]

Paleoliittinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Paleoliittinen kausi

Paleoliittinen kausi jaotellaan edelleen varhais-, keski- ja myöhäispaleoliittiseen kauteen.

Varhaispaleoliittinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen kehittyminen apinasta arvellaan tapahtuneen Afrikassa, jossa esiintyy eniten ihmissukuun kuuluvien ihmisapinoiden ja ihmisten vanhimpia fossiileja. Varhaisimmat ihmissuvun fossiilit, jotka omaavat joitakin ihmismäisiä piirteitä, ovat noin seitsemän miljoona vuotta vanhoja.lähde? Mutta vasta noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten varhaiset etelänapinat ja varhaiset alkuihmiset valmistivat kivestä alkeellisia iskutyökaluja ja aseita muun muassa Olduvain kulttuurissa[6] ja Abbecillen kulttuurissa.lähde?

Vajaat kaksi miljoonaa vuotta sitten kehittyi afrikanpystyihminen, jonka ruumiinrakenne oli ihmismäinen ja joka alkoi levittäytyä Afrikasta ulos Eurooppaan ja Aasiaan. Pystyihmisen tekemät esineet Afrikassa kehittyivät suuresti ja tätä vaihetta kutsutaan Acheulin kulttuuriksi.[6] Tämä kivenkäsittelykulttuuri levisi myös Euraasiaan. Vaikka pystyihminen lajiutui maailmalla edelleen, uskotaan nykyään, että kehitys nykyihmiseksi tapahtui juuri Afrikassa. Nykyihmisen esi-isä saattaa olla heidelberginihminen, joka eli Afrikassa, Euroopassa ja Aasiassa 700 000 vuotta sitten ja sen jälkeen.

Keskipaleoliittinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heidelberginihminen kehittyi mahdollisesti edelleen neandertalinihmiseksi noin 260 000 vuotta sitten ja nykyihmiseksi noin 200 000 vuotta sitten Afrikassa. Neandertalinihmisten tunnetuin kulttuuri on Moustierin kulttuuri, joka seurasi Acheulin kulttuuria. Neandertalinihmisen fossiileja on löydetty Euroopasta, Afrikasta ja Keski-Aasiasta.[6]

Nykyihminen levittäytyi Afrikasta noin 100 000 vuotta sitten ensin Lähi-itään ja sitten ensin Intiaan ja Itä-Aasiaan. Australian varhaisimmat merkit ihmisestä on löydetty Etelä-Australiasta noin 50 000 vuotta sitten. Japanissa tunnetaan 38 000 vuotta vanhoja löytöjä. Ilmeisesti ihminen asutti Euraasian Euroopasta Kaukoitään, lukuun ottamatta Euraasian pohjoisimpia alueita. Keskipaleoliittinen kausi katsotaan päättyvän samoihin aikoihin, kun viimeiset neandertalinihmiset hävisivät Euroopasta noin 35 000 vuotta sitten. Tämän jälkeen kivikauden kulttuurit ovat olleet vain nykyihmisen kehittämiä.

Myöhäispaleoliittinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhäispaleoliittinen kausi katsotaan alkavan, kun ihminen levittäytyi Eurooppaan. Tällä kaudella ihmisen asuinalueet laajenivat edelleen myös pohjoiseen Euraasiaan ja sitä kautta Pohjois-Amerikkaan.

Varhaisimmat nykyihmisen eurooppalaiset kulttuurit olivat muun muassa Aurignacin kulttuuri 38 000–23 000 vuotta sitten, Gravetten kulttuuri 29 000–22 000 vuotta sitten, Kostjonkin kulttuuri 26 000–13 000 vuotta sitten, Solutrén kulttuuri 26 000–19 000 vuotta sitten, Madeleinen kulttuuri 21 000–13 000 vuotta sitten. Pohjoiseen Eurooppaan sijoittui esimerkiksi Hampurin kulttuuri 15 000–12 000 vuotta sitten. Tällä kaudella oli lukuisia erilaisia eurooppalaisia kulttuureja.

Amerikan tilanne on vasta selkiytymässä. Yleensä löydöt luokitellaan paleointiaanien kulttuureiksi tai Clovis-kulttuuriksi. Australiassa kehittyi niin sanottu aboriginaalikulttuuri jo keskipaleoliittiseltä kaudelta asti omaan suuntaansa. Kiinan ja Itä-Venäjän alueilta on löydetty varhaisia viljelyyn viittaavia löydöksiä sekä keramiikan valmistusta jo 18 000 vuotta sitten. Japanissa huomiota on saanut niin sanottu Jōmon-kausi, joka alkoi ehkä jo 14 000 vuotta sitten.

Keihäänheitin eli atlatl levisi Eurooppaan 17 000–15 000 vuotta sitten, Afrikassa se oli keksitty noin 25 000 vuotta sitten.[7] Jousi ja nuoli keksittiin 12 000 vuotta sitten. Jään sulaessa suuret riistaeläimet kuten mammutit, kävivät harvinaisemmiksi ja noin 15 000 vuotta sitten mennessä kalastuksen (koukuilla ja verkoilla) ja kasvien keräilyn merkitys lisääntyi. Samaan aikaan Euroopassa jäätikkö alkoi sulaa yhä nopeammin. Jääkauden myöhäispaleoliittisen ajan ihmistä pidetään etevänä. Tuon ajan kiviesineet on tehty mestarillisella taidolla.

Vanhin neula on 25 000 vuoden takaa ja vanhimmat vaatteiden jäännökset ovat peräisin 22 000 vuoden takaa olevasta haudasta Moskovan (Sungir) läheltä. Luolataidetta alettiin luoda Euroopassa yläpaleoliittisella kaudella 30 000 vuotta sitten ja se yleistyi ja kehittyi huippuunsa 15 000–10 000 vuotta sitten Madeleine-kaudella. Luolataiteeseen kuuluvaksi luetaan luolamaalaukset ja Venus-veistokset (27 000–10 000 vuotta sitten), jotka esittivät alastonta, hedelmällistä naista. Euroopan tunnetuimmat luolamaalaukset ovat Ranskan Lascaux'ssa ja Espanjan Altamirassa. 23 000 vuotta vanhoista luista on löydetty merkkejä kuunkierron muistiinmerkitsemisestä. Väitetään erään luun olevan kartta 14 000 vuoden takaa.

Mesoliittinen kivikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mesoliittinen kausi

Mesoliittinen kivikausi alkoi Euroopassa jääkauden päättyessä ja kesti joillain alueilla hyvin pitkään, mutta esim. Lähi-idässä vain 2 000 vuotta. Mesoliittiseen kauteen liittyy suurriistan kuten mammuttien häviäminen ilmastonmuutoksen ja mahdollisesti myös ihmisen toiminnan takia. Tällöin oli pakko vaihtaa ravinnonhankkimiskeinoja. Metsästyksessä siirryttiin pienempiin eläimiin, kalastuksen ja pienten kasvien keräilyn merkitys kasvoi. Lähi-idässä Palestiinassa alettiin viljellä maata. Maanviljely sai alkunsa viljakasvien siementen keräämisestä ja varastoimisesta. Huomattiin, että siemenestä kasvaa uusi viljakasvi. Pohjois-Euroopassa Tanskassa kukoistivat Ertebollen ja Maglemosen kulttuurit, joille on ominaista merenrantakylien raakkutunkiot. Koira kesytettiin viimeistään mesoliittisella kaudella.

Suomen mesoliittinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkauden jälkeen mannerjää suli Suomen alueelta ensin Etelä- ja Itä-Suomesta ja lopuksi Pohjois-Suomesta viimeistään 10 000 vuotta sitten [8]. Ensimmäiset asutuksen merkit ilmaantuivat Etelä- ja Kaakkois-Suomeen sekä Pohjois-Lappiin aikaisintaan 8800 eaa. [9]. Mesoliittinen pioneeriasutus levittäytyi kaikkialle Suomeen ja sopeutui paikallisiin olosuhteisiin kehittäen Suomusjärven kulttuurin. Tämä esikeraaminen kulttuuri pyysi hylkeitä, hirviä ja peuroja pienriistan lisäksi [10]. Mesoliittisten perhekuntien asuinpaikat sijaitsivat vesistöjen äärellä [11]. He varmasti myös kalastivat paljon.

Neoliittinen kivikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Neoliittinen kausi

Neoliittisella kaudella tapahtui huomattavaa kehitystä kohti sivilisaatiota muun muassa Lähi-idässä, Indus-joen alueella ja Kiinassa. Neoliittista kivikautta luonnehtii maanviljely ja monesti myös keramiikka. Keramiikka tarkoittaa uunissa poltettuja saviastioita. Kiillotetut kivikirveet ovat myös neoliittiselle kaudelle tyypillisiä. Maanviljely liittyy ainakin osittain paikoillaan olevaan, kylämäiseen asutukseen. Joillain alueilla kylät kasvoivat hyvin suuriksi, tuhansien asukkaiden asutuskeskuksiksi, esimerkiksi Catal Hüyukissa ja Jerikossa.[12]

Alavilla jokilaaksoilla otettiin käyttöön tuottoisa kasteluviljely. Toisilla alueilla rakennettiin suuria maa- ja kivirakennelmia, megaliitteja. Jotkut neoliittiset yhteisöt harjoittivat liikkuvaa kaskiviljelyä: poltettiin metsäalue, jotta saataisiin tuhkasta ravinteita viljelyskasveille. Kun tätä maata oli viljelty muutama vuosi, muutettiin pois maaperän köyhtymisen vuoksi. Neoliittisen kauden asumukset olivat moninaisia. Lähi-idässä syntyi neliskulmainen talotyyppi, joka oli tehty auringossa kuivatusta savesta tai tiilistä. Eurooppaan maanviljely ja neoliittinen kausi levisi kohtalaisen hitaasti.

Suomen neoliittinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neoliittinen kausi Suomessa katsotaan alkaa keraamisten astioiden käyttöönoton myötä noin 5100 eaa. Kyseessä oli aluksi vain kulttuurivirtaus kaakon suunnalta Venäjältä, sillä asukastiheys ei näytä kasvaneen [13]. Astioilla oli metsästäjä-keräilijöille lukuisia käyttötarkoituksia, jotka edistivät ravinnon hyödyntämistä. Alkuvaihetta kutsutaan varhaiseksi kampakeraamiseksi kaudeksi, mutta astioiden koristelutapojen mukaan on määritelty kolme varhaiskampakeraamista keramiikkaryhmää: varsinainen varhaiskampakeramiikka eli Sperrings-keramiikka, Jäkärlän keramiikka ja Säräisniemen keramiikka [13].

Tyypillisen kampakeramiikan leviämisen alkuaikoina Suomeen ja Baltiaan muutti myös lisää väkeä idästä [13]. Kotoperäisen kivimateriaalin lisäksi otettiin käyttöön myös piikivestä valmistetut työvälineet. Kaudelle on ominaista kaupankäynti lähialueiden välillä ja esineelliset punamultahaudat[14]. Lisääntynyt väestö kehitti erilaisia keramiikan koristelutapoja aina metallikaudelle asti.

Suomen myöhäisneoliittinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kiukaisten kulttuuri

Toinen havaittu väestölisäys on vasarakirveskulttuurin eli nuorakeraamisen kulttuurin aiheuttama. Se levisi Suomeen ilmeisesti Baltian kautta ja nuorakeraamisia asuinpaikkoja tunnetaan eniten Lounais-Suomesta. Mahdollisesti uudisasukkaat toivat karjanhoidon ja pienviljelyn ensimmäistä kertaa Suomeen. Tämän lyhytaikaisen kulttuurin jälkeen siitä mahdollisesti kehittynyt Kiukaisten kulttuuri jatkoi samaa maatalousperinnettä. Asukkaat elivät lähellä merenrantoja kalastaen ja pyytäen hylkeitä [13].

Luettelo kivikauden ajanjaksoista ja kulttuureista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhemmalle ja keskiselle paleoliittiselle kivikaudelle oli tyypillistä varhaisen ihmisen kehitys nykyihmiseksi ja hyvin alkeelliset työkalut ja myöhäispaleoliittiselle kivikaudelle viime jääkauden aikaisten kivikulttuurien kukoistus luolataiteineen. Mesoliittisella kivikaudella jääkausi oli juuri päättymässä tai päättynyt, Euroopan suurriista kuollut sukupuuttoon, ja valmistettiin mikroliiteista työkaluja. Neoliittisella kivikaudella opittiin viljelemään maata, asumaan kaupunkimaisissa keskuksissa, kasvattamaan karjaa ja valmistamaan saviastioita. Lyhenteet: vs, vuotta sitten, tvs tuhatta vuotta sitten, Mvs miljoonaa vuotta sitten.

Kivenkäsittelytavat tiivistettynä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimman kivikauden ensimmäinen tunnettu esihistoriallinen keksintö oli työkalujen valmistaminen noin 2,6–2,0 miljoonaa vuotta sitten, ja merkittävä oli myös tulen ottaminen hallintaan ehkä jo noin 750 000–500 000, viimeistään 250 000 vuotta sitten.

Kivikausi jaetaan alajaksoihin – ulottuuhan tämä valtavan pitkä ajanjakso ensimmäisten hominidien ajoista metallin käytön kynnykselle noin vuoteen 3 000 eaa. ja joillain syrjäisillä seuduilla jopa nykyaikaan.

Varhaisen ja keskisen paleoliittisen kivikauden kulttuurit jaetaan kahteen ryhmään sen perusteella valmistettiin kiviesineet ydintekniikalla ja säletekniikalla. Ydintekniikalla valmistetuissa esineissä on isketty palasia pois ydinkivestä, josta tulee työkalu. Kiven iskentä on joko yksi- tai kaksipuolinen. Säletekniikassa työkalut ovat suuresta kivestä iskettyjä säleitä.

  • 0) Varhaisimmat hominidit n. 3,7 miljoonaa vuotta sitten. Tältä ajalta ei ole löydetty työkaluja.
  • 1) Vierinkivikulttuurit 2,5–1,5 milj. Itä-Afrikassa muun muassa Afar, Turkana, Olduvai. Homo habilis ja ehkä myös Australopithecus garhi. Vain jonkin verran työstettyjä kiviä.
  • 2) Nyrkki-iskurit eli käsikirveet, pisaran muotoisia kiviesineitä 1,5 miljoonaa – 200 000 vuotta sitten, Acheul-kulttuuri
  • 3) Nyrkki-iskuri, jonka teossa oli jonkin verran suunnittelua valmistuksen helpottamiseksi, Levallois-kulttuuri 200 000–40 000 vuotta sitten, Neandertalin ihminen 250 000–200 000 vuotta sitten.
  • 4) Sälemäistä iskentää ydinkivestä, säleistä tehtyjä työkaluja, tekniikka kehittyi Afrikassa ja Etu-Aasiassa 60 000 vuotta sitten, levisi Eurooppaan 30 000 vuotta sitten, säleitä kiinnitettiin keihäänkärjiksi jne. Nykyihminen ilmaantui.
  • 5) Mikroliitit, pienet puuvarteen kiinnitettävät kivensirut Afrikassa noin 30 000–20 000 vuotta sitten, Euroopassa noin 8 000 vuotta sitten.

Nuoremmalla paleoliittisella kaudella syntyi eri puolille maailmaa 5 000–10 000 vuotta kestäviä kulttuureja, jotka sulautuivat toisiinsa ja vaihtuivat ilman selvää rajaa. Euroopassa oli silloin jonkinlaista kulttuurillista, alueellista eriytymistä.

Kivikauden lisäksi myös kuparikaudella oli metallin käyttö niin harvinaista, että tämä jakso yleensä luetaan kivikauden osaksi. Kivisiä työkaluja käytettiin pronssikaudellakin vielä pitkään. Kivikauden kulttuuri saattoi varsinkin lähempänä nykyaikaa vaihdella huomattavasti eri seuduilla.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen evoluutio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikakaudet ja kulttuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kivikausi Suomen esihistoria opetuspaketti. Museovirasto, Suomen kansallismuseo.
  2. Face to face with Stone Age man: The Hadzabe tribe of Tanzania 2007. Daily Mail. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)
  3. Stone Age (Paleolithic, Mesolithic and Neolithic) St. Edmunsbury Borough Council
  4. Introduction Aboriginal Culture.
  5. Susiluola Museovirasto.
  6. a b c Oldowan and Acheulean Stone Tools Museum of Anthropology, University of Missouri.. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)
  7. Dennis O'Neil: Early Modern Human Culture Evolution of modern human culture. Behavioral Sciences Department, Palomar College, San Marcos, California.
  8. Jäätikön vetäytyminen Suomesta GTK.
  9. Timo Jussila: Juankosken Akonpohjan varhaiskivikautisen asuinpaikan radiohiiliajoitus: 8400 eKr Mikroliitti OY, raportti. 27.10.2004.
  10. Pirkko Ukkonen: Shaped by the Ice Age: Reconstructing the history of mammals in Finnlad during the Late Pleistocene and Early Holocene, s. 30 Helsingin yliopisto. 2001.
  11. Suomusjärven kulttuurin asuinpaikat Elävä kivikausi. 2006.
  12. Addison Wesley Longman: The Neolithic Revolution and the Birth of Civilization 2000-2001. Pearson Education.
  13. a b c d Unto Salo: Ajan ammoisen oloista, s. 31-44. Vammala: SKS, 2008. ISBN 978-952-222-000-4.
  14. Kampakeraaminen kulttuuri Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]