Ahrensburgin kulttuuri
Sivulta puuttuu 
Ahrensburgin kulttuuri 14500-11000, toisten tietojen mukaan tarkemmin 13200 – 11500 vuotta sitten Saksassa ollut jääkauden päättymisen aikainen kulttuuri, joka sai elatuksen pienriistan pyynnistä jääkauden aikaisen suurriistan kadottua. Ahrensburgin kulttuuri tunnetaann siitä että viimeistään tämä kulttuuri käytti varmuudella jousta ja nuolta[1].
Ei tiedetä, liittyykö Ahrensburgin kulttuuri Hampurin kulttuuriin, mutta ajallisesti se on sen seuraaja. Tämän kulttuurin ajalta on löydetty ensimmäiset nuolet. Ahrensburgin kulttuuri oli melko lähellä jäätikön reunaa vaivaiskoivuisella tundra-alueella, ja levisi itään, lopulta Volga-Oka-joelle. Kulttuuri levisi myös Pohjois-Puolaan sekä Etelä-Tanskaan. Tämä kulttuuri ei ollut vielä pieniä kiviesineitä valmistava mesoliittinen kulttuuri. Sen ihmiset eivät valmistaneet kirveitä ja mikroliittejä mesoliittiseen tapaan, mutta mikroliittitekniikkaa ennakoivia esineitä.[2]
Ahrensburgin kulttuuriin liittyviä löytöjä on tehty mm. Meiendorfista, Stellmoorista ja Borneckista. Kulttuuri ajoittuu jääkauden päättymisen aikaiseen kylmään nuorempaan dryaskauteen. Ahrensburgilaiset olivat pitkäkalloista itästä tyyppiä, eivätkä ahrensburgilaiset liene olleen samoja kuin hampurin kulttuurin luojat[1]. Ahreensburgin alue rajoittui idäsäs Svidryn kulttuuriin. Ahrensburgia lounnehtivat työkalut Stielspitze mutta myös Schaber ja Stichel. Asumusten ympärillä oli kiviä, joita ei olleut Hampurin kulttuurin löytöpaikoissa[3]. Ahrensburgilaisten uhrimenot olivat samantyyppisiä muinaisia itäiisä kuin hampurilaisilla eli jääjärviin lasekttiin peuran luita[4]. Ahrensburgilaisilla oli peuranpäinen kulttipaalu, jollaista myös myöhemmät suomalis-ugriilaiset käyttivät[3]. Geenitutkimusten mukaan Ahrensburgin kulttuurin asukkaat olisivat niin sanotusta Ukrainan refugista Dneprin ja Donin laaksoista, jossa oli asutusta jääkauden kylmimpänä aikana. Tämä jääkauden huippukohdan aikainen refugi liittyy luultavasti M-17:n eli Hg R1a1-geeniin.lähde? Ilmaston lauhtuessa asutus laajeni luoteeseenkin päin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Stellmoor
Stellmoorissa asuttiin tiettyinä vuodenaikoina, eniten lokakuussa, Hampurin kulttuurin loppuvaiheessa ja Ahrensburgin kulttuurin alkuvaiheessa, ehkä noin 13000 vuotta sitten. Stellmoorista on löydetty todisteita jousesta ja nuolesta ja noin 650 peuran luut. On myös löydetty pyöreitä ehkä kotaa muistuttavien asumusten jäänteitä.
[muokkaa] Ahrensburgin kulttuurin ajoituksesta
Ahrenburgin kulttuurin edeltäjiä[5]:
- Federmesser-ryhmä noin 14000-13400 vuotta sitten eli 12000-11500 radiohiilivuotta sitten, mm. Endlingen
- Varhainen Federmesser Klein Nordende, Alt Duvenstedt, Endlingen 12200-11500 radiohiilivuotta sitten, huiput 12000 ja 11850 sekä 11600 radiohiilivuotta sitten.
- Brommen kulttuuri 13700-12900 vuotta eli 11800-11000 radiohiilivuotta sitten (huippu 11200-10600, laajin 11100 radiohiilivuotta sitten, muita huippuja 10900 ja 10700)
- Ahrensburgin kulttuuri 12900-12150 vuotta sitten eli 11000-10300 radiohiilivuotta sitten, kauden lopussa Stellmoor, jolloin jo lämpenevää
- Varhainen Ahrensburgin kulttuuri, Alt Duvenstedt LA 121100-10700 radiohiilivuotta sitten, kaksi aaltoa
noin 10750 ja 10900 radiohiilivuotta sitten
-
- Myöhäinen Ahrensburgin kulttuuri, Stellmoor n 10200-9300 radiohiilivuotta sitten, löytöjen määrä lisääntyy välillä
huippukaiusi 9700-9300 radiohiilivuotta sitten
- Lungbyn kulttuuri oli holoseenikaudella jääkauden päättymisen jälkeen, noin 9600-9400 radiohiilivuotta sitten.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Burenhult G (toim.): Ihmisen suku, Ensimmäiset ihmiset. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18779-8.
- Saukkonen P: Suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten alkuperäongelma. Helsingin Yliopistopaino, 2006. ISBN 9789515706478.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b Saukkonen 2006, Suomalaisten alkuperä, s. 71
- ↑ Ihmisen suku, ensimmäiset ihmiset sivu 143
- ↑ a b Saukkonen 2006, Suomalaisten alkuperä, s. 72
- ↑ Saukkonen 2006, Suomalaisten alkuperä, s. 72, s 69
- ↑ Keld Møller Hansen: Across the western Baltic (PDF) Sydsjællands Museum. Viitattu 4.1.2008. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tulkintoja ja ylitulkintoja kansojen ja kielten alkuperästä Jaakko Häkkisen arvio Saukkosen kirjasta
