Heidelberginihminen

Wikipedia
Ohjattu sivulta Heidelbergin ihminen
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heidelberginihminen
Fossiili: Pleistoseeni
Homo heidelbergensis-Cranium -5.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Yläheimo: Ihmisapinat Hominoidea
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Suku: Ihmiset Homo
Laji: heidelbergiensis
Kaksiosainen nimi
Homo heidelbergensis
Schoetensack, 1908
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Heidelberginihminen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Heidelberginihminen Commonsissa
Malli heidelberginihmisestä

Heidelberginihminen (Homo heidelbergensis) oli varhainen ihmislaji, joka ilmaantui Eurooppaan noin puoli miljoonaa vuotta sitten. Laji oli olemassa noin 600 000–250 000 vuotta sitten. Nimensä heidelberginihminen sai ensimmäisen löytöpaikkansa mukaan saksalaisesta Heidelbergin kaupungista. Varsinaisen heidelberginihmisen löytöpaikalta on löydetty myös tyypillistä Cromer-lämpökauden eläimistöä, muun muassa etruskisarvikuonoja, saksanhirviä, metsänorsuja, käyräsapelihammaskissoja, aromammutteja, leopardeja, leijonia ja virtahepoja.

Tutkijat arvelevat myös, että neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) oli sen suora seuraaja Euroopassa. Homo antecessor noin 750 000 vuotta sitten oli luultavasti tämän lajin edeltäjä, samoin ehkä Homo cepranensis 800 000–900 000 vuotta sitten. H. cepranensis näyttäisi olevan heidelberginihmisen ja Homo erectuksen välimuoto. Parhaiten säilyneet heidelberginihmisen fossiilit ovat 400 000–500 000 vuotta vanhoja. Lajin aivotilavuus oli 1 100–1 400 cm3, joka oli noin 93 prosenttia nykyihmisen aivotilavuudesta. Näiden ihmisten pituus oli noin 1,8 m ja ne olivat nykyihmistä lihaksikkaampia. Heidelberginihminen oli kehityssarjassa arkaainen Homo sapiens tai esisapiens kuten Homo sapiens idaltu ja Homo rhodesiensis. Laji metsästi suuriakin eläimiä, kuten mammutteja ja Euroopan leijonia. Heidelberginihmiset luultavasti teurastivat metsästämänsä eläimet, koska niiden luista on löydetty viiltoja. Laji osasi käyttää tulta noin 350 000 vuotta sitten.

Eräs tutkimus ehdottaa, että heidelberginihminen toi tulentekotaidon mukanaan Eurooppaan 400 000-300 000 vuotta sitten. Uuden taidon avulla laji selvisi kylmistä jääkausista eläen paljon pohjoisempana kuin muuten olisi ollut mahdollista.[1]

Joidenkin teorioiden mukaan laji olisi ollut ensimmäinen joka myös mahdollisesti hautasi ruumiit. Heidelberginihmisillä uskotaan olleen myös primitiivinen kieli, kuten niiden seuraajilla, neandertalinihmisillä. Heidelberginihmisten tekemiä luolamaalauksia ei ole löydetty.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wil Roebroeksa & Paola Villab: On the earliest evidence for habitual use of fire in Europe (pdf) PNAS. 2010. Annual Reviews. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen evoluutio
Sahelanthropus tchadensis - Orrorin tugenensis
Ardipithecus: A. kadabba - A. ramidus
Australopithecinet
Australopithecus : A. afarensis - A. africanus - A. anamensis - A. bahrelghazali - A. garhi
Paranthropus: P. aethiopicus - P. boisei - P. robustus
Ihmislajit
Kenyanthropus platyops
Homo: H. antecessor - H. habilis - H. rudolfensis - H. rhodesiensis - H. cepranensis - H. georgicus - H. erectus - H. ergaster - H. heidelbergensis - H. neanderthalensis - H. floresiensis - H. sapiens idaltu - H. sapiens sapiens
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.