Ardipithecus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ardipithecus
Fossiili: Plioseeni
Ardipithecus kadabba -fossiileja
Ardipithecus kadabba -fossiileja
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Alaheimo: Homininae
Tribus: Hominini
Alatribus: Hominina
Suku: Ardipithecus
White et al, 1995
Lajit
Ardipithecus kadabba

Ardipithecus ramidus

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ardipithecus Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ardipithecus Commonsissa

Ardipithecus on erittäin varhainen Hominini-tribuksen suku, jossa on kaksi lajia. Koska se on läheinen apinoiden Pan- ja Gorilla-sukujen kanssa, jotkut pitävät sitä pikemminkin varhaisena simpanssina, mutta useimmat kuitenkin varhaisena esi-ihmisenä, koska sen hampaat ovat samankaltaiset kuin suvulla Australopithecus.

Sukuun on sijoitettu kaksi lajia, Ardipithecus ramidus ja Ardipithecus kadabba.

A. kadabbaa pidettiin aluksi alalajina, mutta myöhemmin Etiopiasta löydettyjen hampaiden vuoksi se on nostettu omaksi lajikseen. Löytöjä tehtiin 2001 Etiopiasta Awashista, joka on 250 km:n päässä Addis Abebasta. A. kadabba eli noin 5,8–5,2 miljoonaa vuotta sitten[1]. Sen erottavat myöhemmästä Homininasta primitiiviset etuhampaat. A. kadabbaa pidetään ihmisten sukulinjassa varhaisimpana tunnettuna lajina, jota ennen nykyiset simpanssit olivat haarautuneet omaksi linjakseen[1].

Laji A. ramidus eli noin 5,4–4,2 miljoonaa vuotta sitten plioseenikauden alussa. Siitä on tehty Etiopassa löytöjä ehkä noin 60 yksilöstä. Se eli metsäisellä alueella ja oli kasvinsyöjä.[1]

Luiden perusteella on arvioitu Ardipithecus-lajien olleen nykyisten simpanssien kokoisia. A. ramidus -lajin varpaiden rakenne viittaa siihen, että laji liikkui pystyasennossa. Se tosin tuottaa ongelmia nykyiselle teorialle, jonka mukaan kaksiraajainen liikkumistyyli kehittyi savanneilla, sillä tämä laji eli todennäköisemmin metsikössä vesistön lähellä[1].

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut tutkijat ovat kyseenalaistaneet sen, että Ardipithecus olisi ollut ihmisen esi-isä tai liikkunut pystyssä. New Yorkin yliopiston tutkija Terry Harrisonin mukaan mioseenikaudella eli hyvin monia ihmisapinoita, eikä siten pystytä sanomaan, mikä niistä olisi ollut ihmisen esi-isä. Mutta Owen Lovejoyn mukaan Ardipithecusilla on 20 myöhemmille hominideille tyypillistä piirrettä[2]. Stony Brook -yliopiston evoluutiomorfologi William Jungersin mukaan Ardipithecusin jalka ei sovi pystykävelyyn, ja Ardipithecusilla on erkanevammat isovarpaat kuin monilla muilla. Niinpä Jungersin mukaan Ardipithecus liikkui puussa neljällä jalalla eikä maassa kahdella jalalla[2].

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lasse Berg, Gryning över Kalahari, Ordfront 2007 sivu 95
  2. a b National Geographic Suomi, Numero 7/2010, artikkeli Evoluution tiellä, artikkeli s. 58-87 artikkelin tekijä Jamie Sheele, Tietolaatikko Kahdelle jalalle, s. 86
Ihmisen evoluutio
Sahelanthropus tchadensis - Orrorin tugenensis
Ardipithecus: A. kadabba - A. ramidus
Australopithecinet
Australopithecus : A. afarensis - A. africanus - A. anamensis - A. bahrelghazali - A. garhi
Paranthropus: P. aethiopicus - P. boisei - P. robustus
Ihmislajit
Kenyanthropus platyops
Homo: H. antecessor - H. habilis - H. rudolfensis - H. rhodesiensis - H. cepranensis - H. georgicus - H. erectus - H. ergaster - H. heidelbergensis - H. neanderthalensis - H. floresiensis - H. sapiens idaltu - H. sapiens sapiens