Ardipithecus
| Ardipithecus | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Fossiili: Plioseeni | ||||||||||||||||||||||
| Ardipithecus kadabba -fossiileja | ||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Lajit | ||||||||||||||||||||||
| †Ardipithecus kadabba †Ardipithecus ramidus |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
| |
Ardipithecus on erittäin varhainen Hominini-tribuksen suku, jossa on kaksi lajia. Koska se on läheinen apinoiden Pan- ja Gorilla-sukujen kanssa, jotkut pitävät sitä pikemminkin varhaisena simpanssina, mutta useimmat kuitenkin varhaisena esi-ihmisenä, koska sen hampaat ovat samankaltaiset kuin suvulla Australopithecus.
Sukuun on sijoitettu kaksi lajia, Ardipithecus ramidus ja Ardipithecus kadabba.
A. kadabbaa pidettiin aluksi alalajina, mutta myöhemmin Etiopiasta löydettyjen hampaiden vuoksi se on nostettu omaksi lajikseen. Löytöjä tehtiin 2001 Etiopiasta Awashista, joka on 250 km:n päässä Addis Abebasta. A. kadabba eli noin 5,8–5,2 miljoonaa vuotta sitten[1]. Sen erottavat myöhemmästä Homininasta primitiiviset etuhampaat. A. kadabbaa pidetään ihmisten sukulinjassa varhaisimpana tunnettuna lajina, jota ennen nykyiset simpanssit olivat haarautuneet omaksi linjakseen[1].
Laji A. ramidus eli noin 5,4–4,2 miljoonaa vuotta sitten plioseenikauden alussa. Siitä on tehty Etiopassa löytöjä ehkä noin 60 yksilöstä. Se eli metsäisellä alueella ja oli kasvinsyöjä.[1]
Luiden perusteella on arvioitu Ardipithecus-lajien olleen nykyisten simpanssien kokoisia. A. ramidus -lajin varpaiden rakenne viittaa siihen, että laji liikkui pystyasennossa. Se tosin tuottaa ongelmia nykyiselle teorialle, jonka mukaan kaksiraajainen liikkumistyyli kehittyi savanneilla, sillä tämä laji eli todennäköisemmin metsikössä vesistön lähellä[1].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kritiikkiä
Jotkut tutkijat ovat kyseenalaistaneet sen, että Ardipithecus olisi ollut ihmisen esi-isä tai liikkunut pystyssä. New Yorkin yliopiston tutkija Terry Harrisonin mukaan mioseenikaudella eli hyvin monia ihmisapinoita, eikä siten pystytä sanomaan, mikä niistä olisi ollut ihmisen esi-isä. Mutta Owen Lovejoyn mukaan Ardipithecusilla on 20 myöhemmille hominideille tyypillistä piirrettä[2]. Stony Brook -yliopiston evoluutiomorfologi William Jungersin mukaan Ardipithecusin jalka ei sovi pystykävelyyn, ja Ardipithecusilla on erkanevammat isovarpaat kuin monilla muilla. Niinpä Jungersin mukaan Ardipithecus liikkui puussa neljällä jalalla eikä maassa kahdella jalalla[2].
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ardi on ihmisen neljämiljoonaa vuotta vanha esiäiti Yle.fi 1.10.2009
- Ancient Skeleton May Rewrite Earliest Chapter of Human Evolution Sciencemag.org 1.10.2009
- Amazing hominid haul in Ethiopia BBC News 19.1.2005
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
| Ihmisen evoluutio |
|---|
| Sahelanthropus tchadensis - Orrorin tugenensis |
| Ardipithecus: A. kadabba - A. ramidus |
| Australopithecinet |
| Australopithecus : A. afarensis - A. africanus - A. anamensis - A. bahrelghazali - A. garhi |
| Paranthropus: P. aethiopicus - P. boisei - P. robustus |
| Ihmislajit |
| Kenyanthropus platyops |
| Homo: H. antecessor - H. habilis - H. rudolfensis - H. rhodesiensis - H. cepranensis - H. georgicus - H. erectus - H. ergaster - H. heidelbergensis - H. neanderthalensis - H. floresiensis - H. sapiens idaltu - H. sapiens sapiens |
Sivulta puuttuu