Neandertalinihminen

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nendertalinihminen
Fossiili: Pleistoseeni
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Heimo: Ihmisapinat Hominidae
Suku: Homo
Laji: neanderthalensis
Kaksiosainen nimi
Homo neanderthalensis
King, 1864
Katso myös
  Neandertalinihminen Wikispeciesissä

  Neandertalinihminen Commonsissa

Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) oli muinainen ihmislaji, joka hävisi maapallolta noin 28 000 vuotta sitten. Neandertalinihmisiä eli Euroopassa noin 100 000 vuoden ajan. Laji kehittyi Euroopan heidelberginihmisestä. Interglasiaalin aikana lajin levinneisyyden pohjoisraja oli noin 53° pohjoista leveyttä. Neandertalinihminen levisi Eurooppaan, Keski-Aasiaan, Etelä-Siperiaan ja Lähi-itään.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Neandertalinihminen

Nykyihmisen ja neandertalin kallojen erot. Neandertalin kallo oikealla.
Nykyihmisen ja neandertalin kallojen erot. Neandertalin kallo oikealla.

Neandertalien historia voidaan jakaa kahteen kauteen: varhaiseen (250 000-70 000 vuotta sitten) ja klassiseen (70 000-28 000 vuotta sitten). Paikallispopulaatioiden koko oli ilmeisesti noin 120 henkeä, ja ne olivat melko eristyneitä. Neandertalilaiset osasivat rakentaa majoja ja käsitellä tulta. Laji eli pääasiassa metsästyksellä ja vaati huomattavasti enemmän energiaa elääkseen kuin nykyihminen.

[muokkaa] Anatomia

Neandertalinihminen oli vahva ja vanttera, ja kesti jääkausien kovia pakkasia suuremman lihasmassansa ansiosta paremmin kuin nykyihminen. Tasapainoelinten perusteella on päätelty neandertalinihmisen olleen hieman nykyihmistä kömpelömpi. Heillä oli vahvat luut ja he olivat kohtalaisen lyhyitä verrattuna nykyihmiseen. Neandertalinihminen oli pituudeltaan noin 151-166 cm. Miesten paino oli noin 90 kg ja naisten 65 kg. Vartalot olivat syviä ja leveitä. Kasvot olivat voimakkaasti profiloituneet: Ulkonevat nenät, vahvat kulmakaaret, taakse viistot posket, suuret etuhampaat, takaraivopullistuma, ylimääräinen harjanne kartiolisäkkeen yläosassa, lyhyet ja sisään kääntyneet kartiolisäkkeet sekä erikoinen sisäkorvan rakenne.

Neandertalinihmisen aivot olivat noin 1462 cm³, eli hieman suuremmat kuin nykyihmisellä. Otsalohko oli pienempi kuin nykyihmisellä. Aivojen tilavuus ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen älykkyyteen, mutta aivojen rakenteesta voidaan päätellä jotain älykkyyden eroista.

[muokkaa] Puhekyky

Nykyisin tutkijoiden kesken ollaan lähes yksimielisiä siitä että neandertalilaisilla oli puhekyky. Puhekykyä on arvioitu muun muassa kallon ja kurkun rakenteesta, ja verrattuna nykyihmiseen olisi neandertalilaisen todennäköisesti huomattavasti vaikeampi tuottaa eri äänteitä. Neandertaleilla oli suhteellisen kireät äänihuulet, joten miespuolisen neandertalin ääni oli ilmeisesti kuin nykynaisella[1]. Saksalaisen Max Planck -insituutin tutkijan Johannes Krausen mukaan neandertalilaisilla oli sama geeni, joka nykyihmisellä yhdistetään kykyyn muodostaa puheääntä. Geeni on saatu eristettyä Pohjois-Espanjasta löydetyistä neandertalinihmisen fossiileista, ja se on ilmeisesti kehittynyt jo 300 000 vuotta sitten. [2]

[muokkaa] Elinikä

Paleontologian professori Björn Kurtenin mukaan neandertalit ja sen lähimmät sapiens-sukuiset seuraajat Euroopassa olivat pitkäikäisempiä ja paremmin ravittuja kuin yksikään ihmispopulaatio ennen nykyaikaa[3]. Eräästä ranskalaisesta luolasta löydetyssä neandertaliaineistossa joka viides ihminen oli yli 50-vuotias. On kuitenkin väitetty että vain noin 30% aikuisista eli yli 40-vuotiaiksi, mutta tätä arviota on pidetty liian matalana, koska vanhuksia ehkä kuoli tai hylättiin vaellusten aikana.

[muokkaa] Neandertalinihmisen kulttuuri

Rekonstruktio neandertalinihmisestä valmistamassa työkaluja.
Rekonstruktio neandertalinihmisestä valmistamassa työkaluja.

Neandertalinihminen oli edeltäjäänsä Eurooppalaista heidelberginihmistä joustavampi ja sopeutuvampi erilaisin ympäristöihin, muttei läheskään niin etevä kuin nykyihminen. Neandertalilaisten kulttuuri oli keskipaleoliittinen. Neandertalinihmiset tekivät erilaisiin tarkoituksiin soveltuvia työkaluja. Heillä oli kaapimia, veitsiä, poria ja talttoja käytössään. Jos sopivaa luolaa ei löytynyt, neandertalilaiset osasivat rakentaa alkeellisia majoja suojakseen.

Luuta ja sarvea ei neandertalinihminen käyttänyt työkaluihin merkittävissä määrin niin kuin nykyihminen, myöskään monimutkaista taidetta ei tehty. Neandertalit eivät myöskään käyneet materiaaleilla laajaa kauppaa. Neandertalinihmisen ruoanhankintatavat olivat samoja ympäri vuoden, toisin kuin nykyihmisen, joka sopeutti ruoanhankintansa nykyihmisten tavoin. Vaikka neandertalinihminen oli edeltäviä lajejaan älykkäämpi, ei neandertalinihmisten kulttuuri kuitenkaan ollut yhtä kehittynyttä kuin nykyihmisten, he esimerkiksi metsästivät iskukeihäillä, jotka piti survaista läheltä eläimeen. Kalastus on ilmeisesti ollut vähäistä, koska koukkuja tai harppuunoita ei ole löytynyt.

Neandertalit olivat ensimmäinen ihmislaji, jonka tiedetään haudanneen vainajiaan.[4]. Neandertalilaisten kulttuuria on tutkittu paljon ja on pohdittu, uskoivatko he elämään kuoleman jälkeen. Nykyisen Lähi-idän alueelta, Zagrosvuorilta Irakista on löydetty neandertalin ihmisen luuranko, joka oli peittynyt suureen määrään siitepölyä, mikä saattaa kertoa siitä, että vainajan päälle oli kasattu kukkia. [5]

[muokkaa] Neandertalinihmisen tuho

Neandertalinihminen hävisi hiljalleen Euroopasta nykyihmisen saavuttua noin 32 000 vuotta sitten, mutta aivan tarkkaa syytä äkilliselle häviämiselle ei vieläkään varmaksi tiedetä. Vuosituhansien saatossa neandertalien ryhmät siirtyivät yhä syrjemmäksi nykyihmisen tieltä. Viimeiset tunnetut ryhmät elivät Gibraltarilla mahdollisesti vielä 24 000 vuotta sitten[6]. Joillain alueilla nykyihminen ja neandertalinihminen elivät rinnakkain vuosituhansia, toisaalta joillakin alueilla neandertaleita kohtasi äkkituho. Pidetään myös mahdollisena että neandertalien ja nykyihmisten välillä tapahtui risteytymistä[7].

[muokkaa] Arvioita sukupuuton syistä

Nykyihmisten puhekyky ja kieli loivat voittamattoman kilpailuvaltin verrattuna neandertalinihmisiin, joiden ei uskota kehittäneen monimutkaista kieltä. Nykyihmisten kieli loi pohjan nopealle kulttuurievoluutiolle, joka ehkä tuhosi huonommassa asemassa olleet lähisukulaiset. Jotkut arvelevat, että nykyihminen toi neandertalinihmisille outoja tauteja, jotka olisivat voineet olla tuhoisia neandertalilaisten keskuudessa.

Väitetään myös, että neandertalinihmisen käyttämä alkeellinen metsästystekniikka olisi aiheuttanut lajin tuhon Euroopassa. Kun metsät vähenivät jääkauden ilmaston viiletessä ja kuivuessa niin neandertalinihmisten omaksuman metsästyskulttuurin metsästysalueet vähenivät dramaattisesti. Neandertalinihmiset metsästivät raskailla työntökeihäillä melko tiheässä metsässä. Tällöin oli päästävä lähelle eläintä huomaamattomasti, kun taas nykyihmiset pystyivät metsästämään huomattavasti tehokkaammin laajemmilla alueilla. Nykyihmiset käyttivät heittokeihästä ja olivat huomattavasti nopeampia juoksemaan.

Portugalissa tehtyjen tutkimusten mukaan[8] neandertalin ihminen hävisi sieltä 24 000 vuotta sitten, kun ilmasto kylmeni ja muun muassa meriveden keskilämpötila putosi kahdeksaan asteeseen. Samalla ilmasto kuivui äkisti. Tämä vei neandertalilaisilta riistan ja juomaveden, ja he kuolivat nälkään.

Paleontologi Björn Kurtén esitti romaanissaan Musta Tiikeri ajatuksen, että loppuvaiheessa syrjäisille seuduille kuten vuoristoihin siirtyneet neandertalit olisivat voineet olla syynä tarinoihin peikoista.[9][10]. Ajatus on esitetty useissa muissakin yhteyksissä, ensimmäistä kertaa jo 1900-luvun alussa. Kansanperinteentutkijat ovat kritisoineet sitä.lähde?

[muokkaa] Kiistelyä neandertalilaisten ja nykyihmisen geenivirrasta

Geenit kertovat, että neandertalinihminen ja nykyihminen erkaantuivat ihmiskunnan sukupuussa eri haaroihin vähintään puoli miljoonaa vuotta sitten. Silti lajien erot perimässä ovat vain 0.1 – 0.5 prosenttia. [11] Tämä on saanut monet tutkijat uskomaan että neandertalilaiset olisivat saattaneet sulautua geenivirran myötä nykyväestöön. Asiasta on kolme yleistä teoriaa.

Teoria A: Neandetalinihminen oli nykyihmiseen nähden geneettisesti sen verran erilainen ettei risteytymiä näiden lajien välille päässyt tulemaan ja neandertalilaiset hävisivät jostain muusta syystä.

teoria B: Neandertalinihminen sulautui geenivirran myötä nykyihmihmisen kanssa, mutta neandertalilaisten määrän ollessa nykyihmiseen nähden huomattavasti vähäisempi he sulautuivat nykyihmisen perimään lähes merkkejä jättämättä.

Teoria C: Neandertalinihmisen ja nykyihmisen välillä tapahtui risteytymistä, mutta se oli satunnaista eikä näin ollen ole jättänyt merkittäviä merkkejä nykyihmisen perimään. Myös mahdollisesti näiden ihmislajien jälkeläiset olivat pääosin hybridejä ja näin ollen geenivirta näiden ihmislajien välillä oli hyvin minimaalista.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=7405
  2. ↑ http://www.yle.fi/uutiset/24h/id72752.html
  3. ↑ Björn Kurten - Kuinka mammutti pakastetaan, 1982
  4. ↑ Björn Kurten - Kuinka mammutti pakastetaan, 1982
  5. ↑ [1]
  6. ↑ http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=7443
  7. ↑ Luolamiehen rakkaus ei tuntenut rajoja
  8. ↑ http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/vasen/id54028.html
  9. ↑ http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=549&vl=
  10. ↑ http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=890&vl=2008
  11. ↑ Tieteen Kuvalehti 10/2007

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Finlayson, Clive: Neanderthals and Modern Humans - An Ecologigal and Evolutionary Perspective. Cambridge University Press, 2004.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Katso myös

Ihmisen evoluutio
Sahelanthropus tchadensis - Orrorin tugenensis
Ardipithecus: A. kadabba - A. ramidus
Australopithecinet
Australopithecus : A. afarensis - A. africanus - A. anamensis - A. bahrelghazali - A. garhi
Paranthropus: P. aethiopicus - P. boisei - P. robustus
Ihmislajit
Kenyanthropus platyops
Homo: H. antecessor - H. habilis - H. rudolfensis - H. rhodesiensis - H. cepranensis - H. georgicus - H. erectus - H. ergaster - H. heidelbergensis - H. neanderthalensis - H. floresiensis - H. sapiens idaltu - H. sapiens sapiens

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen
Henkilökohtaiset työkalut