Neandertalinihminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neandertalinihminen
Fossiili: Pleistoseeni
Homo sapiens neanderthalensis.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Yläheimo: Ihmisapinat Hominoidea
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Suku: Ihmiset Homo
Laji: neanderthalensis
Kaksiosainen nimi
Homo neanderthalensis
King, 1864
Levinneisyyskartta
Neandertalinihmisen levinneisyys
Neandertalinihmisen levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Neandertalinihminen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Neandertalinihminen Commonsissa

Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) on ihmisten (Homo) suvun laji, joka kuoli sukupuuttoon noin 28 000 vuotta sitten. Laji kehittyi Euroopan heidelberginihmisestä. Neandertalinihmisen historia voidaan jakaa kahteen kauteen: varhaiseen (250 000–70 000 vuotta sitten) ja klassiseen (70 000–28 000 vuotta sitten). Tyypilliset neandertalinihmisen ominaispiirteet ilmestyivät noin 130 000 vuotta sitten.lähde?

Neandertalinihminen osasi valmistaa työkaluja, rakentaa majoja ja käsitellä tulta. Laji eli pääasiassa metsästyksellä ja vaati huomattavasti enemmän energiaa elääkseen kuin nykyihminen.lähde? Paikallispopulaatioiden koko oli ilmeisesti noin 120 henkeä, ja ne olivat melko eristyneitä. Vuonna 2009 valmistuneiden geenitutkimusten perusteella on arvioitu, että neandertalilaisten kokonaismäärä oli enimmiltään joitakin tuhansia yksilöitä.[1] Erään tutkimuksen mukaan neanderthalinihminen olisi ollut pigmentaation suhteen polymorfinen.[2] Erään tutkimuksen mukaan nykyihmisen punainen pigmentti olisi neanderthalinihmiseltä peräisin.[3]

Neandertalinihmisen genomi on selvitetty Neanderthal Genome Project -projektissa vuonna 2010. On esitetty, että neandertalinihminen risteytyi nykyihmisen kanssa, koska geenitutkimusten perusteella ei-afrikkalaisilla nykyihmisillä on samoja geenejä neandertalinihmisen kanssa.[4] On kuitenkin myös esitetty, että nykyihminen ei olisi risteytynyt neandertalinihmisen kanssa, vaan että molemmilla olisi ollut yhteinen esi-isä 500 000 vuotta sitten.[5]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyihmisen ja neandertalinihmisen kallojen erot. Neandertalinihmisen kallo oikealla.

Neandertalinihminen oli vahva ja vanttera, ja kesti jääkausien kovia pakkasia suuremman lihasmassansa ansiosta paremmin kuin nykyihminen. Tasapainoelinten perusteella on päätelty neandertalinihmisen olleen hieman nykyihmistä kömpelömpi. Heillä oli vahvat luut ja he olivat kohtalaisen lyhyitä verrattuna nykyihmiseen. Neandertalinihminen oli pituudeltaan noin 151–166 cm. Miesten paino oli noin 90 kg ja naisten 65 kg. Vartalot olivat syviä ja leveitä. Kasvot olivat voimakkaasti profiloituneet: ulkonevat nenät, vahvat kulmakaaret, taakse viistot posket, suuret etuhampaat, takaraivopullistuma, ylimääräinen harjanne kartiolisäkkeen yläosassa, lyhyet ja sisään kääntyneet kartiolisäkkeet sekä erikoinen sisäkorvan rakenne.

Neandertalinihmisen aivot olivat kooltaan noin 1462 cm³, eli hieman suuremmat kuin nykyihmisellä. Otsalohko oli pienempi kuin nykyihmisellä. Aivojen tilavuus ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen älykkyyteen, mutta aivojen rakenteesta voidaan päätellä jotain älykkyyden eroista.

Puhekyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin tutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että neandertalinihmisellä oli jonkinlainen puhekyky, tosin ei välttämättä niin kehittynyt kuin nykyihmisellä. Puhekykyä on arvioitu muun muassa kallon ja kurkun rakenteesta, ja verrattuna nykyihmiseen olisi neandertalilaisen todennäköisesti huomattavasti vaikeampi tuottaa eri äänteitä. Neandertalinihmisillä oli suhteellisen kireät äänihuulet, joten neandertalinihmisen ääni oli keskimäärin korkeampi kuin nykyihmisen ääni keskimäärin.[6] Saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijan Johannes Krausen mukaan neandertalilaisilla oli sama geeni, joka nykyihmisellä yhdistetään kykyyn muodostaa puheääntä. Geeni on saatu eristettyä Pohjois-Espanjasta löydetyistä neandertalinihmisen fossiileista, ja se on ilmeisesti kehittynyt jo 300 000 vuotta sitten.[7]

Elinikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paleontologian professori Björn Kurtenin mukaan neandertalinihmiset ja sen lähimmät sapiens-sukuiset seuraajat Euroopassa olivat pitkäikäisempiä ja paremmin ravittuja kuin yksikään ihmispopulaatio ennen nykyaikaa.[8] Eräästä ranskalaisesta luolasta löydetyssä neandertaliaineistossa joka viides ihminen oli yli 50-vuotias. On kuitenkin väitetty, että vain noin 30 % aikuisista eli yli 40-vuotiaiksi, mutta tätä arviota on pidetty liian matalana, koska vanhuksia ehkä kuoli tai hylättiin vaellusten aikana.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neandertalinihminen oli edeltäjäänsä heidelberginihmistä joustavampi ja sopeutuvampi erilaisin ympäristöihin, muttei läheskään niin etevä kuin nykyihminen. Neandertalilaisten kulttuuri oli keskipaleoliittinen. Neandertalinihmiset tekivät erilaisiin tarkoituksiin soveltuvia työkaluja. Heillä oli kaapimia, veitsiä, poria ja talttoja käytössään. Jos sopivaa luolaa ei löytynyt, neandertalilaiset osasivat rakentaa alkeellisia majoja suojakseen.

Luuta ja sarvea ei neandertalinihminen käyttänyt työkaluihin merkittävissä määrin niin kuin nykyihminen, myöskään monimutkaista taidetta ei tehty. Neandertalilaiset eivät myöskään käyneet materiaaleilla laajaa kauppaa. Neandertalinihmisen ruoanhankintatavat olivat samoja ympäri vuoden, toisin kuin nykyihmisen, joka sopeutti ruoanhankintansa. Vaikka neandertalinihminen oli edeltäviä lajejaan älykkäämpi, ei neandertalinihmisten kulttuuri kuitenkaan ollut yhtä kehittynyttä kuin nykyihmisten. He esimerkiksi metsästivät iskukeihäillä, jotka piti survaista läheltä eläimeen. Kalastus on ilmeisesti ollut vähäistä, koska koukkuja tai harppuunoita ei ole löytynyt. Erään arvion mukaan neandertalinihmisen käsikirveen teko vaati 111 iskua neljässä työvaiheessa ja Cro-Magnonin ihmisen eli nykyihmisen käsikirves vaati 251 iskua yhdeksässä työvaiheessa.[9]

Neandertalinihminen oli ensimmäinen ihmislaji, jonka tiedetään haudanneen vainajiaan.[10] Neandertalilaisten kulttuuria on tutkittu paljon ja on pohdittu, uskoivatko he elämään kuoleman jälkeen. Nykyisen Lähi-idän alueelta, Zagrosvuorilta Irakista on löydetty neandertalinihmisen luuranko, joka oli peittynyt suureen määrään siitepölyä, mikä saattaa kertoa siitä, että vainajan päälle oli kasattu kukkia.[11]

Nykyihmiset omaksuivat Gravetten kulttuurin, joka oli selvästi kehittyneempi ja tehokkaampi kuin neandertalinihmisten. Nykyihmisten kulttuuriin kuuluivat muun muassa tehokkaat heittokeihäät, kalaverkot ja kehittyneemmät vaatteet. Moustierin kulttuuri oli neandertalinihmisten työkalunvalmistustapa noin 300 000–30 000 vuotta sitten. Tämä kulttuuri oli kehittyneempi keskipaleoliittinen (keskisen vanhemman kivikauden) kulttuuri. Levalloisin kulttuuri oli Moustierin kulttuurin aikalainen (joko oli tai ei Neandertalin kulttuuri).

Châtelperronin kulttuuri 40 000 vuoden takaa on nykykäsityksen mukaan neandertalilainen. Siihen kuuluu taidokasta koruesineistöä.[12]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neandertalinihminen esiintyi Euroopassa, Keski-Aasiassa, Etelä-Siperiassa ja Lähi-idässä. Neandertalinihmisiä oli Lähi-idässä Levantissa, pohjoisimmassa Mesopotamiassa, Turkissa ja Iranissa. Interglasiaalin aikana lajin levinneisyyden pohjoisraja oli noin 53° pohjoista leveyttä. Euroopassa neandertalinihmisen pohjoisraja oli lännessä Etelä-Englannissa ja Pohjois-Saksassa. Puolan kohdalla pohjoisraja siirtyi jyrkästi etelään, kulki Slovakian ja neandertalinihmisiä tavattiin Balkanilla Bulgarian pohjoisrajan eteläpuolella ja Slovenian rajan länsipuolella. Näin ollen neandertalinihmisiä asui Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa, osassa läntistä Saksaa, Sveitsissä, Italiassa, Itävallassa, Tšekissä, Länsi-Kroatiassa, Länsi-Bosniassa, Länsi-Serbiassa, Makedoniassa, Bulgariassa, Kreikassa ja Turkissa. Unkarissa ja suurimmassa osassa Romaniaa ei ollut neandertalinihmisiä. Aivan eteläisimmässä Ukrainassa oli metsää tai savannia ja myös neandertalinihmisiä. Yleensä neandertalinihmisten asuma-alueella oli puuvartisia kasveja, toisin sanoen metsää ja savannia, mutta saattoi olla aromaista tundraakin.

Aasiassa neandertalinihmisiä asui juuri Kaukasuksen pohjoisrinteillä, Kaspianmeren pohjoisemmaksi siirtyneen pohjoisrannan eteläpuolella ja idempänä olevilla metsäisillä vuorillakin. Pohjoisraja kulki jossain Balhasjärven ja itäisimmän Kiinan pohjoisrajan tienoilla. Linjan Kaspian-Takla Makan pohjoispuolinen laaja aroalue, jossa oli suuria järviä oli neandertalinihmisille asumatonta aluetta. Idässä neandertalinihmisiä asui vielä Mongolian seuduilla jossain Baikalin pituuspiirillä asti. Näin ollen neandertalinihmisiä asui Kaukasiassa, eteläisessä ja keskisessä Kazakstanissa, Turkmenistanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Tazikistanissa sekä itäisimmässä Kiinassa lähinnä Sinkiangissa. Näillä alueilla oli lähinnä aavikon, metsän ja savannin vuorottelua.

Nykyisten Kiinan ja Intian alueella ei asunut neandertalinihmisiä, ja melkein koko Pakistanin Induksen jokilaakso ja suuri osa Luoteis-Intiaa oli aavikkoa ja neandertalinihmiselle asumatonta. Viimeiset Euroopan neandertalinihmiset esiintyivät Portugalissa ja Etelä-Espanjassa metsäisillä alueilla.[13]

Neandertalinihmisen häviäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neandertalinihminen hävisi Euroopasta nykyihmisen saavuttua yleisimmän arvion mukaan noin 32 000 vuotta sitten, mutta tarkkaa syytä äkilliselle häviämiselle ei vieläkään tiedetä. Silti esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanien, kuten monien muidenkin kansojen kohtalo varsin lyhyiden ajanjaksojen kuluessa saattaa antaa viitteitä siitä, mitä historiassa todellisuudessa on tapahtunut. Vuosituhansien saatossa neandertalinihmisten ryhmät siirtyivät yhä syrjemmäksi nykyihmisen tieltä. Viimeiset tunnetut ryhmät elivät Gibraltarilla mahdollisesti vielä 24 000 vuotta sitten.[14] Joillain alueilla nykyihminen ja neandertalinihminen elivät rinnakkain vuosituhansia, joillakin taas neandertalilaisia kohtasi äkkituho. Kaikkialla muualla paitsi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävät nykyihmiset kantavat neandertalinihmisen geenejä, merkkinä risteytymisestä ihmisen levitessä Afrikasta.[15] On väitetty, että neandertalinihminen ei olisikaan varsinaisesti kuollut sukupuuttoon vaan paremminkin sulautunut nykyihmiseen.

Erään selityksen mukaan nykyihmisten puhekyky ja kieli loivat voittamattoman kilpailuvaltin verrattuna neandertalinihmisiin, joiden ei uskota kehittäneen monimutkaista kieltä. Nykyihmisten kieli loi pohjan nopealle kulttuurievoluutiolle, joka ehkä tuhosi huonommassa asemassa olleet lähisukulaiset. Jotkut arvelevat, että nykyihminen toi neandertalinihmisille outoja tauteja, jotka olisivat voineet olla tuhoisia neandertalilaisten keskuudessa.

Väitetään myös, että neandertalinihmisen käyttämä alkeellinen metsästystekniikka olisi aiheuttanut lajin tuhon Euroopassa. Kun metsät vähenivät jääkauden ilmaston viiletessä ja kuivuessa, neandertalinihmisten omaksuman metsästyskulttuurin metsästysalueet vähenivät dramaattisesti. Neandertalinihmiset metsästivät raskailla työntökeihäillä melko tiheässä metsässä, jolloin oli päästävä huomaamattomasti lähelle eläintä. Nykyihmiset puolestaan käyttivät heittokeihästä ja pystyivät juoksemaan nopeammin, jolloin he pystyivät metsästämään paljon tehokkaammin laajemmilla alueilla.

Portugalissa tehtyjen tutkimusten mukaan[16] neandertalinihminen hävisi sieltä 24 000 vuotta sitten, kun ilmasto kylmeni ja muun muassa meriveden keskilämpötila putosi kahdeksaan asteeseen. Samalla ilmasto kuivui äkisti. Tämä vei neandertalilaisilta riistan ja juomaveden, ja he kuolivat nälkään.

Paleontologi Björn Kurtén esitti romaanissaan Musta Tiikeri ajatuksen, että loppuvaiheessa syrjäisille seuduille kuten vuoristoihin siirtyneet neandertalinihmiset olisivat voineet olla syynä tarinoihin peikoista.[17][18] Ajatus on esitetty useissa muissakin yhteyksissä, ensimmäistä kertaa jo 1900-luvun alussa. Kansanperinteen tutkijat ovat kritisoineet sitä.lähde?

Neandertalinihmisen perimän tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Charles Darwinin 200-vuotispäivänä 12. helmikuuta 2009 julkistettiin neandertalinihmisen perimästä geneetikko Svante Pääbon tutkimusryhmän uusia tutkimustuloksia. Perimä on suurin piirtein kokonaan avattu, vain tarkistusluenta on jäljellä, ja sen ilmoitettiin olevan todennäköisesti valmis viimeistään 2010.[19][20]

Sittemmin saksalaisessa Max Planck -instituutissa tehdyssä tutkimuksessa tultiin lajin perimää tutkittaessa tulokseen, että neandertalilaiset ja nykyihmiset ovat risteytyneet. Nykyihmisten geeneistä noin 1-4 prosenttia olisi peräisin neandertalilaisilta. Neandertalilaisten geenejä olisi eurooppalaisilla, han-kiinalaisilla ja melanesialaisilla, mutta ei afrikkalaisilla.[21] Tämän risteytymisen on päätelty tapahtuneen noin 70 000 - 60 000 vuotta sitten. Lisäksi Melanesian, Australian ja Uuden Guinean alkuperäisasukkailla olisi myös Etelä-Siperiassa eläneen neandertalinihmisen sisarlajin denisovanihmisen geenejä, ja tämän risteytymisen on päätelty tapahtuneen noin 40 000 vuotta sitten.[22]

Cambridgen yliopiston tutkimuksessa 2012 kuitenkin esitetään nykyihmisen ja neandertalilaisten geenien yhtäläisyyden selittyvän todennäköisemmin lajien yhteisillä esi-isillä kuin risteytymisellä.[23][24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Neandertalilaiset olivatkin pieni porukka 17.7.2009. Yle.fi. Viitattu 20.7.2009.
  2. Neanderthals came in all colors Discover Magazine. Viitattu 13.1.2013.
  3. The ginger gene revealed Daily Mail. Viitattu 13.1.2013.
  4. All Non-Africans Part Neanderthal, Genetics Confirm Discovery.com. Viitattu 13.1.2013.
  5. Study casts doubt on human-Neanderthal interbreeding theory The Guardian. Viitattu 13.1.2013.
  6. http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=7405 KUOLLUT LINKKI
  7. Neanderthalinihmisellä oli kyky puhua 2007. YLE uutiset. Viitattu 13.1.2013.
  8. Björn Kurten - Kuinka mammutti pakastetaan, 1982
  9. Juha Valste, Ihmisen kehitys, Kirjayhtymä; OY Länsi-Suomi, Rauma 1991, ISBN 951-26-3654-9; kuva ja kuvateksti sivu 142
  10. Björn Kurten - Kuinka mammutti pakastetaan, 1982
  11. Luento (rtf)
  12. Neandertalit osasivat tehdä taidokkaita koruja tiede.fi, viitattu 5.11.2012
  13. Scientific American, August 2008, Volume 301 Number 2, Artikkeli Twilight of the Neanderals, kansiviite Mysteries of the Neanderthals, Kate Wong, sivu 34
  14. http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=7443 KUOLLUT LINKKI
  15. All Non-Africans Part Neanderthal, Genetics Confirm, Discovery News, Jul 18, 2011
  16. Tutkimus: Kylmyys tappoi neanderthalilaiset YLE 2007
  17. http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=549&vl=
  18. http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=890&vl=2008
  19. Timo Paukku: Neandertalin ihmisen arvoitus on vihdoinkin ratkeamassa. Helsingin Sanomat, 13.2.2009, s. B1. Tiivistetty versio Viitattu 13.2.2009.
  20. Neandertalinihmisen perimä luettiin vain puolesta grammasta luuta Aamulehti 12.02.2009
  21. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nykyihmisist%C3%A4+l%C3%B6ytyi+neandertalin+ihmisen+geenej%C3%A4/1135256653081
  22. Valste, Juha: Ihmislajin synty, s. 26-29. Helsinki: SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6.
  23. Käänne: Nykyihminen ei risteytynytkään neandertalien kanssa? 14.8.2012. Uusi Suomi. Viitattu 14.8.2012.
  24. Doubts about whether modern humans and Neanderthals interbred University of Cambridge. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen evoluutio
Sahelanthropus tchadensis - Orrorin tugenensis
Ardipithecus: A. kadabba - A. ramidus
Australopithecinet
Australopithecus : A. afarensis - A. africanus - A. anamensis - A. bahrelghazali - A. garhi
Paranthropus: P. aethiopicus - P. boisei - P. robustus
Ihmislajit
Kenyanthropus platyops
Homo: H. antecessor - H. habilis - H. rudolfensis - H. rhodesiensis - H. cepranensis - H. georgicus - H. erectus - H. ergaster - H. heidelbergensis - H. neanderthalensis - H. floresiensis - H. sapiens idaltu - H. sapiens sapiens