FOXP2
.png)
FOXP2 (forkhead box P2[1]) on proteiini, jota koodaa samanniminen FOXP2-geeni. FOXP2 on selkärankaisten ääntelyn ja ihmisen puhekyvyn kannalta tärkeä geeni. Sen tuottama transkriptiotekijä ohjaa toisten geenien muodostamaa verkostoa, joka säätelee kurkunpään lihasten kehitystä ja toimintaa. FOXP2 vaikuttaa myös aivojen kielialueiden kehittymiseen selkärankaisilla kuten kädellisillä, hiirillä ja linnuilla, ja ilmeisesti vaikuttaa kaikkien niiden ääntelyn taustalla.[1][2]
Ihmisen FOXP2-geenin muoto on hiukan erilainen kuin muiden nisäkkäiden. Ihmisen geenimuodossa on kaksi eroa simpanssin geenimuotoon verrattuna ja kolme eroa hiiren geenimuotoon verrattuna.[2]
Neandertalinihmisellä oli sama FOXP2-geenin muoto kuin nykyihmisellä. Se saattaa johtua siitä, että geenimuoto syntyi jo yhteisessä kantamuodossa ennen kuin nykyihmisen ja neandertalinihmisen kehityslinjat erkaantuivat 300 000 – 400 000 vuotta sitten. Toisaalta on myös mahdollista, että neandertalilainen sai geenimuodon risteytymällä nykyihmisen kanssa. Yhteisen geenimuodon esiintyminen voi tarkoittaa sitä, että neandertalilaisellakin oli puhekyky, mutta yksin se ei asiaa todista.[2]
FOXP2 löydettiin 1990-luvulla, kun puheen tuottamisen vaikeudesta kärsivästä brittisuvusta löydettiin FOXP2-geenivirhe.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tuomas Aivelo: Kieligeeni ei olekaan nykyihmisen erikoisuus Tiede. 3.8.2018. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ a b c Petter Portin: Osasiko Neandertalin ihminen puhua? Turun Sanomat. 13.11.2007. Arkistoitu 22.12.2018. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ Sofia Virtanen: Geeninsiirtokokeen tulos: Ihmisen "kieligeeni" tekee hiirenkin älykkäämmäksi Tekniikka & Talous. 17.9.2014. Viitattu 21.12.2018.