Luolakarhu
Wikipedia
| Luolakarhu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Fossiili: Pleistoseeni | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Ursus spelaeus Rosenmüller, 1794 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Luolakarhu (Ursus spelaeus) oli jääkaudella elänyt, luolissa talvehtinut suuri karhueläin. Se ilmestyi viimeistään Holstein-lämpökaudella noin 300 000 vuotta sitten, ehkä jo 500 000 vuotta sitten. Itävallasta on löydetty noin 40 000 vanhoja luolakarhun jäänteitä, joiden luista on saatu muutaman geenin pätkiä DNA-näytteinä talteen. Luolakarhu katosi jääkauden lopun pleistoseenin joukkotuhossa noin 10 000 vuotta sitten luultavasti ilmastonmuutoksen ja ihmisen metsästyksen takia. Luolakarhu oli suurikokoisin toistaiseksi elänyt karhulaji. Se saattoi kasvaa jopa 1,5 tonnin painoiseksi ja ulottua kahdella jalalla seistessään neljän metrin korkeuteen. Useimpien nykyisten karhujen tapaan se oli kaikkiruokainen.

