Riisitauti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riisitautinen lapsi.
Röntgenkuva riisitautisista jaloista.

Riisitauti eli riisi on lasten luustoa pehmentävä sairaus. Tyypillisiä riisitaudin oireita ovat vinot jalkojen luut, "länkisääret", rintakehän epämuodostumat ja vastustuskyvyn puute. Riisitaudin vääntämät luut luutuvat aikuisiällä vääriin asentoihinsa, josta niiden korjaaminen on erittäin vaikeaa. Rintakehän epämuodostumat voivat olla hengenvaarallisia.

Riisitaudin aiheuttaa D-vitamiinin puutos. Siihen voi olla syynä ravinnon D-vitamiinin tai auringonvalon puute. D-vitamiini on niin ollen tehokas riisitaudin ehkäisijä.

Taudista on käytetty myös nimeä "englannintauti" tai "engelskantauti", sillä riisitautia esiintyi aikoinaan hyvin yleisesti englantilaisen kaupunkityöväestön lasten keskuudessa menneinä vuosisatoina.

Riisitauti suomalaisessa kansanperinteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riisi on tarkoittanut useita erilaisia lapsia ja aikuisiakin riuduttavia tai kolottavia sairauksia. Daniel Jusleniuksen (Suomalaisen Sana-Lugun Koetus, 1745) mukaan riisi on riuduttava suolistosairaus. Viljelyskasvi riisin kanssa riidellä ei ole mitään tekemistä; sairauden vanha nimitys myös taipuu eri tavalla.

Riittä on pyritty karkottamaan erilaisin loitsuin, joissa sen alkuperä on luettu. Riittä on loitsuissa puhuteltu, kuten se olisi olento. Ehkä riisi on jopa koettu joskus taudin aiheuttavaksi olennoksi. Riiden hoitoon on käytetty yrttejä, kuten riidenmarjaa eli näsiää, sudenmarjaa, suopursua, suovehkaa ja riidenliekoa. Myös taikavoiteita on käytetty. Vaihtelevasti käytetyn taudinnimityksen "riisi" päätettiin 1800-luvulla tarkoittavan nykyistä määritelmäänsä. Ajan kuluessa riidestä alettiin käyttää yhä useammin pitempää muotoa "riisitauti".

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]