Näsiä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näsiä
Harilik näsiniin (Daphne mezereum) - Keila loomets.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Näsiäkasvit Thymelaeaceae
Suku: Näsiät Daphne
Laji: mezereum
Kaksiosainen nimi
Daphne mezereum
L.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Näsiä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Näsiä Commonsissa
Daphne mezereum0.jpg

Näsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Näsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsiä on jokseenkin yleinen Suomessa ja muualla maailmassa.lähde? Se on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu. Näsiä elää lehtomaisissa metsissä.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.

Kasvintuhoojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisäkkäät jättävät näsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]