Fytiinihappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fytiinihappo
Phytic acid.svg
Tunnisteet
CAS-numero 83-86-3
IUPAC-nimi (2,3,4,5,6-pentafosfono-oksisykloheksyyli)divetyfosfaatti
SMILES

C1(C(C(C(C(C1OP(=O)(O)O)OP(=O)(O)O)OP(=O)(O)O)OP(=O)(O)O)OP(=O)(O)O)OP(=

O)(O)O [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H18O24P6
Moolimassa 660,024 g/mol
Tiheys 1.285 g/cm³
Sulamispiste < 25°C [2]

Fytiinihappo (C6H18O24P6) on orgaanisiin fosforiyhdisteisiin kuuluva yhdiste. Fytiinihappoa on kasveissa, erityisesti vilja- ja hernekasvien siemenissä, joissa se toimii kasvin fosforivarastona. Rakenteeltaan fytiinihapossa on inositolirengas, johon on liittynyt fosfaattiryhmiä. Kasveissa fytiinihappoa esiintyy myös sen suoloina fytaatteina.[3].

Elintarvikkeissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa suomalaisten ravinnon kautta saadusta fytiinihaposta tulee täysjyväviljatuotteista kuten täysjyväleivästä. Leivän valmistusmenetelmä vaikuttaa leivän fytiinihappopitoisuuteen ja hapatetussa leivässä, kuten ruisleivässä, fytiinihappoa on vähemmän kuin leivässä, jota ei ole hapatettu.[4] Fytiinihappo on yhdiste, joka kykenee sitomaan metalli-ioneja huonosti liukenevaan muotoon eli kelatoimaan niitä. Fytiinihappo muodostaa kelaatteja muun muassa raudan, sinkin, mangaanin, kalsiumin, kuparin ja magnesiumin ionein kanssa ja saattaa hieman heikentää näiden kivennäisaineiden imeytymistä.[5] Toisaalta fytiinihappo muodostaa kelaatteja myös myrkyllisten metallien kuten koboltin kanssa. Täysjyväviljan korkea kivennäisainepitoisuus valkoiseen viljaan verrattuna kompensoi fytiinihapon kelaatiotaipumusta. Lisäksi suomalaiset saavat fytiinihappoa päivittäin niin vähän, ettei sillä ole juurikaan merkitystä.[4][5] Ainoastaan märehtijät pystyvät käyttämään fytiinihapon fosforia hyväkseen, koska niillä on suolistossaan fytaasientsyymiä tuottavia bakteereja.

Terveysvaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fytiinihapon on todettu olevan antioksidantti. Fytiinihappo estää happiradikaalien syntymisen ja vähentää näin myös radikaaleista johtuvia DNA-vaurioita. Radikaalien muodostumisen esto perustuu fytiinihapon kykyyn sitoa metalli-ioneja. Fytiinihappo estää myös syövän muodostumista, koska se on ksantiinioksidaasientsyymin inhibiittori. Ksantiinioksidaasi tuottaa superoksideita, jotka pystyvät hapettamalla aiheuttamaan vaurioita ihmisen perimässä ja siten myös syöpäsairauden.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Phytic Acid – Substance summary NCBI. Viitattu 6. toukokuuta 2009.
  2. Physical properties: Phytic acid NLM Viitattu 6.4.2009
  3. Roberto L. Benech-Arnold, Rodolfo A. Sánchez: Handbook of seed physiology, s. 409. Haworth Press, 2004. ISBN 9781560229292. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.5.2009). (englanniksi)
  4. a b Energia ja energiaravintoaineet Leipätiedotus. Viitattu 6.5.2009.
  5. a b Viljavalmisteet Helsingin avoin yliopisto. Viitattu 6.5.2009.
  6. Neason Akivah Michael Eskin, Snait Tamir: Dictionary of nutraceuticals and functional foods, s. 343. CRC Press, 2006. ISBN 9780849315725. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.5.2009). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.