Maitohammas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maitohampaat (lat. dens deciduus) edeltävät pysyviä hampaita niillä eläinlajeilla, joilla on kaksi hammaskertaa.

Maitohampaita on muiden muassa ihmisellä, hevosella, lihansyöjillä, lehmällä ja sialla. Maitohampaiden määrää vaihtelee eläinlajeittain ja niitä on yleensä vähemmän kuin pysyviä hampaita. Myös maitohampaiden puhkeaminen ja korvautuminen pysyvillä hampailla on lajikohtaista: joillakin lajeilla maitohampaat ovat jo syntyessä ja joillakin ne puhkeavat vasta syntymän jälkeen.

Ihmisellä ensimmäiset maitohampaat alkavat puhjeta noin puolen vuoden iässä. Tyypillisesti vauvan alaleuan ensimmäiset etuhampaat puhkeavat 4-10 kuukauden iässä ja ensimmäiset yläleuan etuhampaat 7-12 kuukauden ja yläleuan 2. etuhampaat 7-15 kuukauden iässä. Maitohampaista viimeisenä puhkeavat toiset poskihampaat, tyypillisesti 20-34 kuukauden ikäisellä lapsella. Useimmilla lapsilla kaikki 20 maitohammasta on puhjennut ennen 3-vuotissyntymäpäivää.[1][2] Maitohampaiston korvautuminen pysyvillä hampailla alkaa keskimäärin kuuden–seitsemän vuoden iässä, jolloin pysyvien hampaiden alaleuan 1. etuhammas puhkeaa. [3][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sisko Honkala: Maitohampaiden puhkeamisjärjestys Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.
  2. a b Hannu Jalanko: Hampaiden puhkeaminen lapsella Lääkärikirja Duodecim. 19.11.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.
  3. Elina Hermanson: Hampaiston kehitys ja suun terveydenhuolto Lääkärikirja Duodecim. 1.7.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]