Varsinais-Suomen maakunta

Varsinais-Suomen maakunta Egentliga Finlands landskap
vaakuna	sijainti
Historialliset läänit	Länsi-Suomen lääni (1997–2009) Turun ja Porin lääni (1634–1996)
Maakuntakeskus	Turku
Maakuntajohtaja	Juho Savo
Pinta-ala ilman merialueita	10 908,20 km² 10:nneksi suurin 2012
Kokonaispinta-ala	20 537,78 km² 5:nneksi suurin 2012
– maa	10 660,73 km²
– sisävesi	247,47 km²
– meri	9 629,58 km²
Väkiluku	467 245 kolmanneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	43,83 as/km² (31.1.2012)
Maakuntalaulu	Varsinaissuomalaisten laulu
Nimikkolajit
– eläin	Kettu
– järvi	Pyhäjärvi
– kala	Silakka
– kasvi	Tammi
– kivi	Punainen graniitti
– lintu	Naakka eli hakkinen

Varsinais-Suomi (ruots. Egentliga Finland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla. Varsinais-Suomen maakunta koostuu Loimaan, Salon, Turun, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnista. Naapurimaakunnat ovat Ahvenanmaa lounaassa, Kanta-Häme ja Pirkanmaa koillisessa, Satakunta pohjoisessa sekä Uusimaa idässä. Nykyinen maakunnan alue vastaa pääosin Varsinais-Suomen historiallista maakuntaa.

Varsinais-Suomen pinta-ala oli 2012-01-01 1. tammikuuta 2012 20 537,78 km², josta on maa-alueita 10 660,73 km², sisävesiä 247,47 km² ja merialueita 9 629,58 km². Maakunnan väkiluku oli 2012-01-31 31. tammikuuta 2012 467 245 henkeä, ja se oli Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen Suomen kolmanneksi väkirikkain maakunta. Asukkaista 5,7 prosenttia oli ruotsinkielisiä ja 3,9 prosenttia vieraskielisiä. Väestötiheydeltään maakunta on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan maakunnan jälkeen. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on Turku.

Maantiede

Aurajoki on yksi Suomen merkittävimmistä ja Varsinais-Suomen suurimmista joista.

Maisema Gullkronan saarelta Turun saaristosta.

Varsinais-Suomen luonto poikkeaa monilta osin muun Suomen luonnosta. Alueen arvokkaimpia luontotyyppejä ovat Saaristomeri ja lehdot. Tammivyöhyke ulottuu Turun saaristoon sekä Varsinais-Suomen rannikolle. Turun edustalla Ruissalon saaressa onkin Suomen laajimmat tammimetsät. Myös maaeläimistö on lajilukumäärältään Suomen rikkainta. Koko Suomen hyönteislajistosta 80 % on tavattu Varsinais-Suomessa. Koskematonta luontoa Varsinais-Suomessa on kuitenkin jäljellä enää hyvin vähän.

Joki- ja perinteiset maanviljelysalueet jylhien merenrantojen lisäksi luovat Varsinais-Suomelle ainutlaatuisen miljöön. Maakunnan korkein kohta on 163,9 metriä korkea Särämäki Salon Kiikalassa. Varsinais-Suomen maaperä on pääosiltaan melko nuorta ja uutta maata nousee merestä jatkuvasti pikkuhiljaa lisää Turun saaristossa. Maaperä on alavaa ja muun Suomen oloihin nähden hedelmällistä. Varsinais-Suomea onkin kutsuttu Suomen vilja-aitaksi.

Varsinais-Suomi kuuluu kasvillisuudeltaan sekä hemiboreaaliseen että eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Hemiboreaalisen vyöhykkeen raja kulkee suunnilleen linjalla Uusikaupunki–Pöytyä–Salon pohjoisosa. Tämän linjan rannikon puoleisella alueella on hemiboreaalista, sisämaan puolella eteläboreaalista kasvillisuutta. Samalla linjalla kulkee tammen luontaisen kasvualueen pohjoisraja. Metsätammi on Varsinais-Suomen maakuntakasvi. Tammen luontaiset esiintymät Varsinais-Suomessa on hyvin kirjattu, ja niitä löytyy lähes jokaisesta kunnasta jotka jäävät hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lähes kaikki esiintymät ovat pienialaisia puuryhmiä tai metsäsaarekkeita keskellä havumetsää tai sekametsää, lukuun ottamatta Ruissaloa, jossa sijaitsevat Suomen laajimmat suojellut tammiaarniometsät. Kaikkia muitakin jaloja lehtipuita tavataan luonnossa Varsinais-Suomen maakunnassa yleisemmin kuin muualla Suomessa. Yleisimmät ovat euroopanpähkinäpensas, metsävaahtera ja tammi. Ruissalon saari Turussa on pienestä koostaan huolimatta sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue Suomessa. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000.

Varsinais-Suomen vesistöistä tärkeimpiin kuuluu Aurajoki, jonka jokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee Saaristomereen. Maakunnan suurin järvi on Säkylän Pyhäjärvi, jonka pituus on noin 30 km ja suurin leveys noin 8 km. Maakunnan muita jokia ovat Paimionjoki, Halikonjoki, Uskelanjoki, Kiskonjoki–Perniönjoki, Mynäjoki, Laajoki ja Sirppujoki. Saaristomereen laskevista jokivesistöistä Paimionjoen vesistö on valuma-alueeltaan suurin.

Turun saaristo maakunnan lounaisosassa muodostuu noin 20 000 saaresta, joista osa on pieniä kallioluotoja, osa taas suuria asuttuja saaria. Suuria yli neliökilometrin laajuisia saaria on muutama sata. Joidenkin lähteiden mukaan Saaristomeri on maailman suurin saaristo saarten määrän mukaan laskettuna. Alue on Aurajokilaakson tavoin yksi Suomen kansallismaisemista. Luonto on alueella hyvin erikoista, karua ja samalla rehevää. Saaristomerta leimaavat rehevät saarnimetsiköt ja karut kallioluodot. Ensimmäisen Salpausselän jatkeena on alueen eteläosissa joukko soraharjun pätkiä eli hiekkasaaria. Suurin näistä on Paraisten Korppoon Jurmo. Toisen Salpausselän jatkeena on muun muassa Kemiönsaaren Dragsfjärdin Örö. Hiekkasaarten kasvillisuus ja eläimistö ovat tavallista rikkaampia ja poikkeavat kallioluotojen luonnosta.

Vaakuna

Vaakuna Uppsalan Kustaa Vaasan muistomerkissä.

Varsinais-Suomen liitto kuvaa maakunnan vaakunaa seuraavasti:

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä. Kruunu: herttuakunnan kruunu.

Vaakunakuvio on peräisin vuodelta 1557, jolloin Kustaa Vaasa antoi pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Tunnuskuvio oli yhtenä osana herttuakunnan vaakunassa. Tunnus oli esillä myös Kustaa Vaasan hautajaisissa ja esiintyy hänen Upsalan tuomiokirkossa olevassa hautamuistomerkissään.

Vaakunakuvio edusti Suomen herttuan Juhanan kilvessä Etelä-Suomea eli nykyistä Varsinais-Suomea. Kypärän ja peitsien voidaan olettaa kuvaavan täällä sijainnutta herttuan hovia ja maan hallinnollista keskusta. Pohjois-Suomen eli nykyisen Satakunnan karhuaiheinen vaakuna on tulkittu viittaavan turkiksia ja riistaa tuottaviin metsämaihin. Varsinaisiksi maakuntavaakunoiksi nämä vanhat tunnuskuviot tulivat 1800-luvulla.

Varsinais-Suomen vaakuna on osa Kustaa Vaasan 7. syyskuuta 1557 silloiselle Suomen herttuakunnalle ja pojalleen Juhanalle myöntämää vaakunaa. Vaakuna esiintyy monien muiden maakuntavaakunoiden ohella myös Uppsalan tuomiokirkossa samassa Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä, jossa on myös vanhin tunnettu Suomen vaakuna. Siinä nykyisen Varsinais-Suomen vaakunan yhteydessä lukee kuitenkin "Södra Finland" (Etelä-Suomi) ja Satakunnan vaakunan yhteydessä "Norra Finland" (Pohjois-Suomi).

Varsinais-Suomen vaakuna vuodelta 1557 on vanhin kuvallinen esitys, jossa sinikeltainen ristilippu esiintyy Ruotsin valtakuntaan liittyvänä tunnuksena, josta sittemmin kehittyi nykyisen Ruotsin lippu.

Syyskuussa vuonna 2007 vaakuna täytti 450 vuotta. Vaakunan syntymäpäiviä vietettiin kutsuvierastilaisuutena Turun linnassa 7. syyskuuta 2007.

Kunnat

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat kartalla. Värit tarkoittavat seutukuntia. Vihreä tarkoittaa Vakka-Suomea, sininen Turkua, keltainen Loimaata, punainen Saloa ja oranssi Turunmaata. Tummemmat kunnat ovat kaupunkeja.

Turun keskusta on maakunnan merkittävin asutuskeskus.

Utö on maakunnan ja samalla koko Suomen eteläisin asuttu saari. Se on osa Paraisten kaupunkia.

Varsinais-Suomi muodostuu 28 kunnasta, joista 11 on kaupunkeja.

Nimi	Vaakuna	Kuntamuoto	Väkiluku	Pinta-ala	Väestötiheys	Seutukunta	Perustettu
Turku		maakunnan pääkaupunki	178 784	306,36 km²	727,77 as/km²	Turun seutukunta	1229
Salo		kaupunki	55 231	2 168,31 km²	27,80 as/km²	Salon seutukunta	1887
Kaarina		kaupunki	31 080	179,50 km²	206,73 as/km²	Turun seutukunta	1869
Raisio		kaupunki	24 564	50,06 km²	503,77 as/km²	Turun seutukunta	1292
Naantali		kaupunki	18 858	687,98 km²	60,54 as/km²	Turun seutukunta	1443
Loimaa		kaupunki	16 840	851,93 km²	19,86 as/km²	Loimaan seutukunta	1921
Uusikaupunki		kaupunki	15 687	1 932,64 km²	31,23 as/km²	Vakka-Suomi	1617
Lieto		kunta	16 717	200,17 km²	84,22 as/km²	Turun seutukunta	1331
Parainen		kaupunki	15 511	5 548,24 km²	17,59 as/km²	Turunmaan seutukunta	1948
Paimio		kaupunki	10 479	242,25 km²	43,96 as/km²	Turun seutukunta	1997
Somero		kaupunki	9 268	697,68 km²	13,88 as/km²	Salon seutukunta	1867
Masku		kunta	9 577	204,13 km²	54,76 as/km²	Turun seutukunta	-
Laitila		kaupunki	8 412	545,33 km²	15,82 as/km²	Vakka-Suomi	1868
Pöytyä		kunta	8 485	773,69 km²	11,31 as/km²	Loimaan seutukunta	-
Mynämäki		kunta	8 045	536,09 km²	15,48 as/km²	Turun seutukunta	-
Kemiönsaari		kunta	7 165	2 800,87 km²	10,43 as/km²	Turunmaan seutukunta	2009
Rusko		kunta	5 870	127,90 km²	46,18 as/km²	Turun seutukunta	-
Nousiainen		kunta	4 800	199,43 km²	24,14 as/km²	Turun seutukunta	1867
Aura		kunta	3 981	95,57 km²	41,91 as/km²	Loimaan seutukunta	1917
Sauvo		kunta	3 043	299,68 km²	12,05 as/km²	Turun seutukunta	-
Koski Tl		kunta	2 445	192,42 km²	12,77 as/km²	Loimaan seutukunta	1869
Vehmaa		kunta	2 357	202,09 km²	12,49 as/km²	Vakka-Suomi	1869
Pyhäranta		kunta	2 200	291,75 km²	15,36 as/km²	Vakka-Suomi	-
Marttila		kunta	2 004	195,99 km²	10,26 as/km²	Loimaan seutukunta	1409
Tarvasjoki		kunta	1 950	102,40 km²	19,13 as/km²	Loimaan seutukunta	1869
Taivassalo		kunta	1 687	217,71 km²	12,02 as/km²	Vakka-Suomi	1155
Oripää		kunta	1 427	117,73 km²	12,13 as/km²	Loimaan seutukunta	-
Kustavi		kunta	882	769,88 km²	5,32 as/km²	Vakka-Suomi	1874

Entisiä kuntia

Alastaron kunta Angelniemen kunta Askaisten kunta Dragsfjärdin kunta Halikon kunta Hiittisten kunta Houtskarin kunta Iniön kunta Kakskerran kunta Kalannin kunta Karinaisten kunta Karjalan kunta

Karunan kunta Kemiön kunta Kiikalan kunta Kiskon kunta Korppoon kunta Kuusiston kunta (Ei vahvistettua vaakunaa) Kuusjoen kunta Lemun kunta Loimaan kunta Lokalahden kunta Maarian kunta Mellilän kunta

Merimaskun kunta Metsämaan kunta Mietoisten kunta Muurlan kunta Naantalin maalaiskunta Nauvon kunta Paattisten kunta Paraisten maalaiskunta Perniön kunta Perttelin kunta Piikkiön kunta Pyhämaan kunta

Rymättylän kunta Somerniemen kunta Suomusjärven kunta Särkisalon kunta Uskelan kunta Uudenkaupungin maalaiskunta (Ei vahvistettua vaakunaa) Vahdon kunta Velkuan kunta Västanfjärdin kunta Yläneen kunta

Liikenne

Turun päärautatieasema

Loimaan rautatieasema

Matkustajaliikennettä Varsinais-Suomessa on Turku–Helsinki- ja Turku–Toijala-radoilla. Turun ja Toijalan välisellä rataosuudella on Turun sataman, Turun ja Loimaan asemat. Junakohtauspaikkoina toimivat lisäksi Maaria, Karviainen ja Kyrö. Rata on valmistunut vuonna 1876 ja sähköistetty vuonna 2000. Turun ja Helsingin välisellä rataosuudella eli Rantaradalla on Turun sataman, Turun, Kupittaan ja Salon asemat. Junakohtauspaikkoina toimivat lisäksi Piikkiö, Paimio ja Ervelä. Rata on valmistunut Helsinkiin asti vuonna 1903. Sähköistys saatiin valmiiksi vuonna 1995, samana vuonna kun Suomen ensimmäiset Pendolino-junat alkoivat kulkea Turun ja Helsingin väliä. Lue lisää: Rantarata. Matkustajaliikennettä oli ennen myös Turun ja Uudenkaupungin välisellä radalla, mutta matkustajaliikenne radalla loppui 31.12.1992. Lue lisää: Uudenkaupungin rata. Varsinais-Suomen rautateiden tavaraliikenne keskittyy pääosin Turku–Uusikaupunki- ja Turku–Toijala-radoille, mutta vähäistä tavaraliikennettä on myös rantaradalla.

Turun satama on Suomen tärkeimpiä satamia, josta on useita päivittäisiä matkustajaliikenneyhteyksiä Ruotsin Tukholmaan ja Kapellskärin satama sekä Ahvenanmaalle, Maarianhaminaan ja Långnäsiin. Liikennettä järjestää Silja Line ja Viking Line. Turusta on myös runsasta tavaraliikennettä. Naantalin satamassa on enimmäkseen tavaraliikennettä, mutta myös kolmesti päivässä autolauttayhteys Ruotsin Kapellskäriin. Uudenkaupungin satamassa liikennöi lähinnä ro-ro-alukset.

Varsinais-Suomen ainoa kansainvälinen lentoasema sijaitsee Turun ja Ruskon rajalla. Turun lentoasemalta liikennöidään päivittäin Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Asemalla toimii matkustajaterminaalin lisäksi vilkas rahtiterminaali. Matkustajamäärä vuonna 2006 oli 339 920.

Matkailu

Naantalissa sijaitseva Muumimaailma oli vuonna 2006 Varsinais-Suomen suosituin matkailukohde.

Varsinais-Suomen suosituimmat matkailukohteet vuonna 2006 olivat:

• Muumimaailma, Naantali (281 402 kävijää)
• Holiday Club Caribia, Turku (254 318 kävijää)
• Turun tuomiokirkko (196 790 kävijää)
• Aboa Vetus & Ars Nova, Turku (195 708 kävijää)
• Turun linna (133 401 kävijää)
• Seikkailupuisto, Turku (108 185 kävijää)
• Ruisrock, Turku (65 999 kävijää)
• Forum Marinum, Turku (55 864 kävijää)
• Wiurilan kartano, Halikko (46 000 kävijää)
• Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku (45 724 kävijää)
• Hiidenlinna, Somero (Somerniemi) (44 325 kävijää)

Katso myös

• Varsinais-Suomen maakunnan kuntien vaakunat
• Varsinaissuomalaisten laulu
• Varsinais-Suomen liitto
• Varsinaissuomalaiset

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varsinais-Suomen maakunta Wikimedia Commonsissa
• Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009).
• Varsinais-Suomen liiton kotisivu
• Lounaispaikan karttapalvelu

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat

Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa

Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne

Suomen maakunnat