Varsinais-Suomen maakunta

Wikipedia

Katso myös: Varsinaissuomalaiset

Varsinais-Suomen maakunta Egentliga Finlands landskap
vaakuna sijainti
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Historialliset läänit	Turun ja Porin lääni
Maakuntakeskus	Turku
Maakuntajohtaja	Juho Savo
Pinta-ala - Yhteensä	Sijalla 10 / 20 28 871 km2 km²
Väkiluku - Yhteensä - Väestötiheys	Sijalla 3 461 177 (2008) 43,09 as/km²
Nimikkoeläin	Kettu
Nimikkolintu	Naakka eli hakkinen
Nimikkokala	Silakka
Nimikkokasvi	Tammi
Nimikkokivi	Punainen graniitti
Maakuntalaulu	Varsinaissuomalaisten laulu

Varsinais-Suomi (ruots. Egentliga Finland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Saaristomeren rannikolla. Varsinais-Suomen maakunta koostuu Loimaan, Salon, Turun, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnista. Naapurimaakunnat ovat Ahvenanmaa lounaassa, Kanta-Häme koillisessa, Satakunta pohjoisessa sekä Uusimaa lännessä. Nykyinen maakunnan alue vastaa pääosin Varsinais-Suomen historiallista maakuntaa.

Varsinais-Suomen pinta-ala on 28 871 neliökilometriä josta maapinta-alaa on 12 175 km2, vesipinta-alaa 337 km2 (sisävesialueita) ja meripinta-alaa 16 359 km2. Vuonna 2008 maakunnan väkiluku oli 461 177 henkeä, ja se oli Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen Suomen kolmanneksi väkirikkain maakunta. Asukkaista 26 377 henkeä ruotsinkielisiä ja 17 885 vieraskielisiä. Väestötiheydeltään maakunta on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan maakunnan jälkeen. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on Turku.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 2 Vaakuna 3 Kunnat 4 Liikenne 5 Matkailu 6 Katso myös 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Varsinais-Suomen luonto poikkeaa monilta osin muun Suomen luonnosta. Alueen arvokkaimpia luontotyyppejä ovat Saaristomeri ja lehdot. Saaristomeri on maailman laajin ja tihein saaristo. Tammivyöhyke ulottuu Turun saaristoon sekä Varsinais-Suomen rannikolle. Turun edustalla Ruissalon saaressa onkin Suomen laajimmat tammimetsät. Myös maaeläimisto on lajilukumäärältään Suomen rikkainta. Koko Suomen hyönteislajistosta 80 % on tavattu Varsinais-Suomessa. Koskematonta luontoa Varsinais-Suomessa on kuitenkin jäljellä enää hyvin vähän.^[1]

Joki- ja perinteiset maanviljelysalueet jylhien merenrantojen lisäksi luovat Varsinais-Suomelle ainutlaatuisen miljöön. Maakunnan korkein kohta on 163,9 metriä korkea Särämäki Salon Kiikalassa.^[2][3] Alueen maaperä on pääosiltaan melko nuorta ja uutta maata nousee merestä jatkuvasti pikkuhiljaa lisää Turunmaan saaristossa. Maaperä on alavaa ja muun Suomen oloihin nähden hedelmällistä. Varsinais-Suomea onkin kutsuttu Suomen vilja-aitaksi.

Varsinais-Suomi kuuluu kasvillisuudeltaan sekä hemiboreaaliseen että eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Hemiboreaalisen vyöhykkeen raja kulkee suunnileen linjalla Uusikaupunki-Pöytyä-Salon pohjois-osa. Tämän linjan rannikon puoleisella alueella on hemiboreaalista, sisämaan puolella eteläboreaalista kasvillisuutta. Samalla linjalla kulkee tammen luontaisen kasvualueen pohjoisraja. Metsätammi on Varsinais-Suomen maakuntakasvi. Tammen luontaiset esiintymät Varsinais-Suomessa on hyvin kirjattu, ja niitä löytyy lähes jokaisesta kunnasta jotka jäävät hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lähes kaikki esiintymät ovat pienialaisia puuryhmiä tai metsäsaarekkeita keskellä havumetsää tai sekametsää, lukuun ottamatta Ruissaloa, jossa sijaitsevat Suomen laajimmat suojellut tammiaarniometsät. Kaikkia muitakin jaloja lehtipuita tavataan luonnossa Varsinais-Suomen maakunnassa yleisemmin kuin muualla Suomessa. Yleisimmät ovat pähkinäpensas, vaahtera ja tammi. Ruissalon saari Turussa on pienestä koostaan huolimatta sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue Suomessa. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000.^[4]

Varsinais-Suomen vesistöistä tärkeimpiä ovat Aurajoki, jonka jokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema.^[5] Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee Saaristomereen. Maakunnan suurin järvi on Säkylän Pyhäjärvi, jonka pituus on noin 30 km ja suurin leveys noin 8 km. Järveen laskee myös kaksi suurempaa jokea, Yläneenjoki ja Pyhäjoki.

Turunmaan saaristo maakunnan lounaisosassa muodostuu noin 20 000 saaresta, joista osa on pieniä kallioluotoja, osa taas suuria asuttuja saaria. Suuria yli neliökilometrin laajuisia saaria on muutama sata. Joidenkin lähteiden mukaan Saaristomeri on maailman suurin saaristo saarten määrän mukaan laskettuna. Alue on Aurajokilaakson tavoin yksi Suomen kansallismaisemista. Luonto on alueella hyvin erikoista, karua ja samalla rehevää. Saaristomerta leimaavat rehevät saarnimetsiköt ja karut kallioluodot. Ensimmäisen Salpausselän jatkeena on alueen eteläosissa joukko soraharjun pätkiä eli hiekkasaaria. Suurin näistä on Länsi-Turunmaan, Korppoon Jurmo. Toisen Salpausselän jatkeena on muun muassa Kemiönsaaren, Dragsfjärdin Örö. Hiekkasaarten kasvillisuus ja eläimistö ovat tavallista rikkaampia ja poikkeavat kallioluotojen luonnosta.^[6]

[muokkaa] Vaakuna

Varsinais-Suomen liitto kuvaa maakunnan vaakunaa seuraavasti:

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä. Kruunu: herttuakunnan kruunu.

Vaakunakuvio on peräisin vuodelta 1557, jolloin Kustaa Vaasa antoi pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Tunnuskuvio oli yhtenä osana herttuakunnan vaakunassa. Tunnus oli esillä myös Kustaa Vaasan hautajaisissa ja esiintyy hänen Upsalan tuomiokirkossa olevassa hautamuistomerkissään.

Vaakunakuvio edusti Suomen herttuan Juhanan kilvessä Etelä-Suomea eli nykyistä Varsinais-Suomea. Kypärän ja peitsien voidaan olettaa kuvaavan täällä sijainnutta herttuan hovia ja maan hallinnollista keskusta. Pohjois-Suomen eli nykyisen Satakunnan karhuaiheinen vaakuna on tulkittu viittaavan turkiksia ja riistaa tuottaviin metsämaihin. Varsinaisiksi maakuntavaakunoiksi nämä vanhat tunnuskuviot tulivat 1800-luvulla.

Varsinais-Suomen vaakuna on osa Kustaa Vaasan 7. syyskuuta 1557 silloiselle Suomen herttuakunnalle ja pojalleen Juhanalle myöntämää vaakunaa. Vaakuna esiintyy monien muiden maakuntavaakunoiden ohella myös Uppsalan tuomiokirkossa samassa Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä, jossa on myös vanhin tunnettu Suomen vaakuna. Siinä nykyisen Varsinais-Suomen vaakunan yhteydessä lukee kuitenkin "Södra Finland" (Etelä-Suomi) ja Satakunnan vaakunan yhteydessä "Norra Finland" (Pohjois-Suomi).

Syyskuussa vuonna 2007 vaakuna täytti 450 vuotta. Vaakunan syntymäpäiviä vietettiin kutsuvierastilaisuutena Turun linnassa perjantaina 7. syyskuuta 2007.

[muokkaa] Kunnat

Varsinais-Suomi muodostuu 28 kunnasta, joista 11 on kaupunkeja. Varsinais-Suomen kunnat vuonna 2009 ovat:

Nimi	Kuva	Status	Väkiluku	Pinta-ala	Väestötiheys	Seutukunta	Perustettu
Turku		maakunnan pääkaupunki	175 738	306,41 km²	715,5 as/km²	Turun seutukunta	1229
Salo		kaupunki	54 749	2 168,38 km²	27,55 as/km²	Salon seutukunta	1887
Kaarina		kaupunki	30 416	179,52 km²	202,3 as/km²	Turun seutukunta	1869
Raisio		kaupunki	24 105	50,06 km²	495 as/km²	Turun seutukunta	1292
Naantali		kaupunki	18 428	638,1 km²	65,01 as/km²	Turun seutukunta	1443
Loimaa		kaupunki	17 065	852 km²	20,12 as/km²	Loimaan seutukunta	1921
Uusikaupunki		kaupunki	15 837	1 932,72 km²	31,51 as/km²	Vakka-Suomi	1617
Lieto		kunta	15 768	200,2 km²	79,42 as/km²	Turun seutukunta	1331
Länsi-Turunmaa		kaupunki	15 424	5 546,86 km²	17,49 as/km²	Turunmaan seutukunta	2009
Paimio		kaupunki	10 224	242,28 km²	42,89 as/km²	Turun seutukunta	1997
Somero		kaupunki	9 462	697,69 km²	14,17 as/km²	Salon seutukunta	1867
Masku		kunta	9 402	254,08 km²	46,32 as/km²	Turun seutukunta	-
Laitila		kaupunki	8 460	545,36 km²	15,91 as/km²	Vakka-Suomi	1868
Pöytyä		kunta	8 370	773,81 km²	11,16 as/km²	Loimaan seutukunta	-
Mynämäki		kunta	8 053	522,41 km²	15,49 as/km²	Turun seutukunta	-
Kemiönsaari		kunta	7 273	2 801,33 km²	10,59 as/km²	Turunmaan seutukunta	2009
Rusko		kunta	5 785	127,91 km²	45,5 as/km²	Turun seutukunta	-
Nousiainen		kunta	4 813	199,45 km²	24,21 as/km²	Turun seutukunta	1867
Aura		kunta	3 853	95,59 km²	40,56 as/km²	Loimaan seutukunta	1917
Sauvo		kunta	3 027	299,75 km²	11,99 as/km²	Turun seutukunta	-
Koski		kunta	2 464	192,43 km²	12,87 as/km²	Loimaan seutukunta	1869
Vehmaa		kunta	2 440	202,1 km²	12,93 as/km²	Vakka-Suomi	1869
Pyhäranta		kunta	2 244	291,75 km²	15,66 as/km²	Vakka-Suomi	-
Marttila		kunta	2 034	196 km²	10,41 as/km²	Loimaan seutukunta	1409
Tarvasjoki		kunta	1 939	102,42 km²	19,02 as/km²	Loimaan seutukunta	1869
Taivassalo		kunta	1 703	217,67 km²	12,13 as/km²	Vakka-Suomi	1155
Oripää		kunta	1 398	117,74 km²	11,88 as/km²	Loimaan seutukunta	-
Kustavi		kunta	898	771,51 km²	5,4 as/km²	Vakka-Suomi	1874

[muokkaa] Liikenne

Matkustajaliikennettä Varsinais-Suomessa on Turku–Helsinki- ja Turku–Toijala-radoilla. Turun ja Toijalan välisellä rataosuudella on Turun sataman, Turun ja Loimaan asemat. Junakohtauspaikkoina toimivat lisäksi Maaria, Karviainen ja Kyrö. Rata on valmistunut vuonna 1876 ja sähköistetty vuonna 2000. Turun ja Helsingin välisellä rataosuudella eli Rantaradalla on Turun sataman, Turun, Kupittaan ja Salon asemat. Junakohtauspaikkoina toimivat lisäksi Piikkiö, Paimio ja Ervelä. Rata on valmistunut Helsinkiin asti vuonna 1903. Sähköistys saatiin valmiiksi vuonna 1995, samana vuonna kun Suomen ensimmäiset Pendolino-junat alkoivat kulkea Turun ja Helsingin väliä. Lue lisää: Rantarata. Matkustajaliikennettä oli ennen myös Turun ja Uudenkaupungin välisellä radalla, mutta matkustajaliikenne radalla loppui 31.12.1992. Lue lisää: Uudenkaupungin rata. Varsinais-Suomen rautateiden tavaraliikenne keskittyy pääosin Turku–Uusikaupunki- ja Turku–Toijala-radoille, mutta vähäistä tavaraliikennettä on myös rantaradalla.

Turun satama on Suomen tärkeimpiä satamia, josta on useita päivittäisiä matkustajaliikenneyhteyksiä Ruotsin Tukholmaan ja Kapellskärin satama sekä Ahvenanmaalle, Maarianhaminaan ja Långnäsiin. Liikennettä järjestää Silja Line ja Viking Line. Turusta on myös runsasta tavaraliikennettä. Naantalin satamassa on enimmäkseen tavaraliikennettä, mutta myös kolmesti päivässä autolauttayhteys Ruotsin Kapellskäriin. Uudenkaupungin satamassa liikennöi lähinna ro-ro-alukset.

Varsinais-Suomen ainoa kansainvälinen lentoasema sijaitsee Turun ja Ruskon rajalla. Turun lentoasemalta liikennöidään päivittäin Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Asemalla toimii matkustajaterminaalin lisäksi vilkas rahtiterminaali. Matkustajamäärä vuonna 2006 oli 339 920.

[muokkaa] Matkailu

Varsinais-Suomen suosituimmat matkailukohteet vuonna 2006 olivat:^[7]

• Muumimaailma, Naantali (281 402 kävijää)
• Holiday Club Caribia, Turku (254 318 kävijää)
• Turun tuomiokirkko (196 790 kävijää)
• Aboa Vetus & Ars Nova, Turku (195 708 kävijää)
• Turun linna (133 401 kävijää)
• Seikkailupuisto, Turku (108 185 kävijää)
• Ruisrock, Turku (65 999 kävijää)
• Forum Marinum, Turku (55 864 kävijää)
• Wiurilan kartano, Halikko (46 000 kävijää)
• Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku (45 724 kävijää)
• Hiidenlinna, Somero (Somerniemi) (44 325 kävijää)

[muokkaa] Katso myös

• Varsinais-Suomen maakunnan kuntien vaakunat
• Varsinaissuomalaisten laulu
• Varsinais-Suomen liitto

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Varsinais-Suomen liiton kotisivu
• Lounaispaikan karttapalvelu