Ruisrock

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruisrock
Ruisrock logo.png
Tyyppi musiikkifestivaali
Päivämäärä Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu
Tapahtumapaikka Ruissalon kansanpuisto
Paikkakunta Turku
Ensimmäisen kerran 1970
Kävijöitä 93 000 (2014)
Järjestäjä Vantaan Festivaalit Oy
Ruisrockin rantalava vuonna 2008.

Ruisrock on Turun Ruissalossa vuosittain järjestettävä Suomen merkittävimpiin rockfestivaaleihin kuuluva musiikkifestivaali. Ruisrock on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali. Turun Soitannollinen Seura, Turun kaupungin musiikkilautakunta ja Turun musiikkijuhlasäätiö vastasivat vuoron perään Ruisrockin järjestämisestä sen historian ensimmäisenä 30 vuotena. Nykyään tapahtuman järjestää Vantaan Festivaalit Oy.

Ruisrockin perustajat olivat pitkään siinä käsityksessä, että heidän festivaalinsa on myös koko Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali, mutta jossain vaiheessa tietoon tuli se tosiasia, että Hollannissa oli järjestetty muutama kuukausi ennen ensimmäistä Ruisrockia (18.5.1970 tienoilla) Pinkpop-festivaali, joka edelleen järjestettävänä festivaalina on luokassaan Euroopan vanhin. Vastoin yleistä käsitystä festivaalin esikuvana ei ollut Woodstockin festivaali.[1]

Ruisrockissa on historian aikana esiintynyt useita aikakausiensa huippuesiintyjiä, mm. Metallica, Iron Maiden, Bon Jovi, Aerosmith, Nirvana, Red Hot Chili Peppers, Rammstein, Uriah Heep, Colosseum, Jeff Beck, Procol Harum, The Mahavishnu Orchestra, Chuck Berry, U2 ja Bob Dylan, sekä koko kotimaisen rockin "kerma".

Festivaalin alkuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruisrockin perustajajäseniä olivat mm. Kari Purssila, Antero Laiho, Christer Donner ja Olli Pellikka. Tämän festivaalin juuret ovat näiden puuhamiesten perustamassa ”Nuorison tiedotuskeskus” –nimisessä yhdistyksessä, joka sai Turun kaupungilta käyttöönsä toimistotilat ja puhelimen. Keskuksen oli tarkoitus olla neuvontapiste maalta tuleville nuorille, ja siellä oli määrä olla kaikkien alojen asiantuntijoiden verkosto käytettävissä. Käytännössä keskukseen tuli puheluita, joissa kysyttiin kaikenlaista, esim. ”Sanokaa yks Jimi Hendrixin kappale” — ”Manic Depression”.[1]

Sama joukko perusti myös Information –nimisen yhtyeen vuoden 1969 alussa. Tämän joukon keskuudessa syntyi ajatus siitä, että Turussa olisi syytä järjestää rockfestivaali. Kun Turun musiikkijuhlilla oli oopperaesitys Turun kaupunginteatterissa, Aurajoen rannalla, ja järjesti Information kesällä 1969 joen rannalla mielenosoituksen konsertin muodossa ja vaati, että Turun musiikkijuhlille pitää saada pop- ja rockmusiikkia ohjelmistoon.[1]

» Perustettiin tämä Information-niminen yhtye alunperin, tämä oli vuoden 1969 alussa. Silloin oli Turun Musiikkijuhlat, joka oli semmoinen aika… tietyllä tavalla konservatiivinen organisaatio… ei se välttämättä ollut niin kauheen konservatiivinenkaan, mutta meidän mielestä se oli… Ja me haluttiin, että sinne tulis jotakin muuta kuin korkeakulttuuria. Niillä oli joku oopperaesitys Turun kaupunginteatterissa, joka sijaitsee siinä joen rannalla, ja me järjestettiin siihen sitten mielenosoitus, jossa me soitettiin siinä ulkopuolella ja vaadittiin, että Turun Musiikkijuhlille pitää saada poppia ja rockmusiikkia ohjelmistoon. … Tällä me sitten päästiin tavallaan lehtiin…»
(Olli Pellikka)

» Siinä vaiheessa kun tätä mielenosoitusta sinne Aurajoen rantaan järjestettiin, niin meill’ ei ollut edes tietoa siitä, että joku Woodstockin festivaali oli ollut olemassa, ett’ tää festivaali-ajatus oli kyll’ ilmassa eri puolilla.»
( Kari Purssila)

Sittemmin Purssila, Pellikka ja joskus Laihokin kävivät lähes viikoittain Turun apulaiskaupunginjohtaja Johannes Koikkalaisen luona selittämässä, että “tämmönen pitäis saada järjestettyä”.[1]

Kun puuhamiehet tapasivat Sibelius-museon tiloissa Kalevi Kuosan, joka toimi Turun musiikkijuhlien johtajana 1969–76, alkoi tapahtua. Kaupungin nuorisotoimiston kirjepaperilla ja kirjekuorilla lähetettiin kutsut ja tarjouspyynnöt 70 ulkomaiselle rock-artistille, alkaen Rolling Stonesista, Pink Floydista ja The Whosta.

Talvella 1969–70 tuli kuvioihin ruotsalainen promoottori Thomas Johansson, joka oli perustanut ohjelmatoimisto Ema Telstarin vuonna 1969. Kuosa otti Johanssoniin yhteyttä elokuussa 1969, ja Johansson tuli katsomaan mahdollista festivaalipaikkaa.

Rolling Stonesin sihteeri Joe Barryman ilmoitti, että Mick Jagger on lomalla, ja että asiaan olisi palattava myöhemmin. Järjestäjät tajusivat jälkeenpäin, että tämä tapahtui juuri Altamontin festivaalin katastrofin jälkeen.

”The Pink Floydin” hintapyyntö oli £ 500, jonka lisäksi pyydettiin edestakainen lentolippu viidelle hengelle sekä autolauttaliput kahdelle hengelle ja minibussille sekä hotellimajoitus seitsemälle hengelle. Fairport Conventionin hinta oli £ 300 sekä sekä autolauttaliput kahdelle hengelle ja minibussille sekä hotellimajoitus kahdeksalle hengelle.

Pink Floydia ei koskaan Turkuun saatu, ja Fairport Conventionkin vasta seuraavana vuonna, mutta muutaman kuukauden aikana onnistuttiin kuitenkin rakentamaan ohjelmisto festivaalia varten sekä tarvittava infrastruktuuri.[1]

Ensimmäinen Turun Rockfestivaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen festivaali järjestettiin Saaronniemen leirintäalueella Ruissalon saaren kärjessä vuonna 1970, ja se keräsi 38 000 katsojaa. Ulkomaisina esiintyjinä olivat mm. Family, Colosseum ja Argent[2]. Vuotta myöhemmin väkeä saapui 100 000, ja vaikka sää oli huono, yleisön villitsi Canned Heat. Lavalla esiintyi myös turkulainen kitaristi Tommie Mansfield, vaikka järjestysmiehet kiusasivat häntä irrottamalla plugin pistorasiasta.

Englantilainen viikoittain ilmestyvä musiikkilehti New Musical Express kirjoitti ensimmäisestä Ensimmäisestä Turun Rockfestivaalista (tapahtuman julisteessa Turku International Pop & Rock Festival[3]) otsikolla “Something New: A Rock Festival Expecting 5,000 Draws 30,000! — British Groups Stars of First Finnish Woodstock.” (’Jotain uutta: Rockfestivaaliin odotettiin 5 000 henkeä, mutta tulijoita oli 30 000! — Brittiläiset yhtyeet Suomen ensimmäisen Woodstockin tähtinä.’).[1] [4]

» A group of Finnish students thought Rock Music should be represented in the Turku, Finland, annual Music Week. So they persuaded the powers-that-be to give them free a field in the camping site six miles from the city, a fir-treed, well-equipped area on a peninsula, surrounded by the mill-pond green waters of the Baltic Sea.»
(New Musical Express)

»Joukko suomalaisia opiskelijoita ajatteli, että rockmusiikin tulisi olla edustettuna Suomessa Turun vuosittaisilla Musiikkijuhlilla. Niinpä he taivuttelivat kaupunginisät antamaan heidän käyttöönsä ilmaiseksi leirintäalueen kuuden mailin päässä kaupungista, hyvinvarustetulla niemellä, jossa kasvaa kuusia, ympärillään Itämeri, jonka vesi on vihreää kuin myllylammessa.»
(New Musical Express)

Festivaalin esiintyjiksi valikoitui yhtyeitä järjestäjien maun mukaan, suurelta osin edustaen progressiivista rockia.[1]

Kolmas festivaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1972 Turun Soitannollinen Seura luopui Turun Musiikkijuhlista, mm. sen vuoksi, että kaupungin päättävät elimet eivät kesän alkuun mennessä olleet saaneet aikaan päätöstä siitä, järjestetäänkö Ruisrock yksi-, kaksi- vai kolmipäiväisenä.[1]

Kolmantena vuotenaan tapahtuma siirtyi Ruissalon Kansanpuistoon ja lyhentyi yksipäiväiseksi tapahtumaksi. Yhtenä syynä oli varmaankin edellisen vuoden valtavan suosion aiheuttama huoli "yleisen järjestyksen" säilymisestä.

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun alkupuolella Ruisrock muuttui kolmepäiväisestä yksipäiväiseksi ja vakiintui sellaiseksi ja oli “vakiintunut myös siinä muodossa, että on pyritty saamaan kotimaista huippujoukkoa, skandinaavista edustusta, yksi itäeurooppalainen yhtye ja anglosaksista huippua.” (Kari Jalonen YLEn haastattelussa 7.8.1976.).[1]

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 festivaali muuttui kaksipäiväiseksi, tosin muutamana vuonna tapahtuma on järjestetty myös kolmipäiväisenä. Vuonna 1989 tapahtuma säätiöitiin ja sille myönnettiin anniskeluoikeudet.

1990- ja 2000-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla Ruisrock joutui talousvaikeuksiin, ja koko tapahtuman jatko oli vaakalaudalla. Vuonna 2001 Ruisrockin otti järjestettäväkseen Vantaan Festivaalit Oy, joka elvytti talouden kuntoon mm. karsimalla kovalla kädellä ulkomaisia huippuartisteja. Nykyisellään Ruisrock on monessa mielessä suositumpi kuin koskaan ja kuuluu kävijämäärällään mitattuna Suomen suurimpiin festivaaleihin. Ruisrockissa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä ja 43. ruisrockissa vuonna 2012 katsojia oli 63 000[5]. .

2000-luvun yleisöennätyksensä Ruisrock keräsi vuonna 2009, jolloin tapahtumaa seurasi kolmen päivän aikana n. 92 000 maksanutta kävijää.[6] Muun muassa yhdysvaltalaiset Disturbed, Slipknot ja Faith No More, ruotsalaiset In Flames ja The Sounds, tanskalainen Mew ja suomalaiset Children of Bodom, comeback-kiertueen tehnyt Tehosekoitin ja viimeisen keikkansa soittanut The Crash keräsivät paljon yleisöä.

Vuoden 2009 kävijäennätys rikottiin vuonna 2014, kun paikalle saapui kolmen päivän aikana 93 000 ihmistä. Perjantaina paikalla oli 35 000 juhlijaa ja päivä oli loppuunmyyty. Muun muassa yhdysvaltalainen punk rock yhtye The Offspring ja ranskalainen DJ David Guetta keräsivät suuren yleisön.[7] Lauantaipäivän liput myytiin myös loppuun ja paikalla oli 35 000 ihmistä.[8]

Kävijämäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Perjantai Lauantai Sunnuntai Yhteensä
2008 20 000 30 000 19 000 69 000[9]
2009 27 000 35 000 30 000 92 000[10]
2010 21 000 30 000 20 000 71 000[11]
2011 24 000 27 000 16 000 67 000[12][13]
2012 16 000 30 000 17 000 63 000[14]
2013 18 000 29 000 24 000 71 000[15]
2014 35 000 35 000 23 000 93 000[16]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruisrockia ollaan vaadittu siirrettäväksi pois Ruissalon saarelta muun muassa festivaalin ympäristövaikutusten vuoksi.[17] Vuoden 2007 tietojen perusteella festivaali saa kuitenkin myös tulevaisuudessa jatkaa nykyisellä paikallaan.[18]

Esiintyjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1] [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Ruisrock — 40 vuotta rokkia ja rakkautta. Yleisradion dokumentti Ruisrockin historiasta. YLE Teema, 6.7.2011 klo 22.35.
  2. Mikael Huhtamäki: Live In Finland - Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8730-3.
  3. a b Ruisrockin historiasivut
  4. New Musical Express, perjantai, 27. elokuuta 1970/Friday, week ending August 29, 1970).
  5. Ruisrockissa viikonlopun aikana 63 000 festivaalikävijää 8.7.2012. Stara. Viitattu 9.7.2012.
  6. Iltasanomat: Ennätysyleisö fiilisteli Ruisrockissa – katso kuvat!
  7. http://yle.fi/uutiset/ruisrock_veti_perjantaina_35000_kavijaa__uusi_ennatys/7339778
  8. http://yle.fi/uutiset/ruisrock_kerasi_jattiyleison_myos_lauantaina/7340487
  9. Ruisrock keräsi lähes 70.000 vierasta 6.7.2008. Stara. Viitattu 9.7.2012.
  10. Ruisrock: Viikonlopun kävijämäärä ylitti tavoitteet yli 20000 juhlijalla 6.7.2009. Stara. Viitattu 9.7.2012.
  11. Ruisrock - yli 10 heitettiin ulos alueelta 12.7.2010. Nelonen. Viitattu 9.7.2012.
  12. Ruisrockissa 67 000 kävijää 10.7.2011. TS. Viitattu 9.7.2012.
  13. Ruisrock - yli 10 heitettiin ulos alueelta 10.7.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.7.2012.
  14. Ruisrockissa viikonlopun aikana 63 000 festivaalikävijää 8.7.2012. Stara. Viitattu 9.7.2012.
  15. Ruisrockissa juhli viikonlopun aikana 71 000 festivaalikävijää 8.7.2013. Ruisrock. Viitattu 8.7.2013.
  16. Ruisrock teki uuden kävijäennätyksen – 93 000 juhli viikonloppuna Ruissalossa 7.7.2014. yleX. Viitattu 7.7.2014.
  17. Turun Sanomat: Ruisrockin tulevaisuus toistaiseksi avoinna
  18. Turun Sanomat: Ruisrockia ei karkoteta Ruissalosta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruisrock.