Säätiö (Suomi)
Sivulta puuttuu Säätiö on Suomen lain mukaan oikeushenkilö, joka muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotetusta omaisuudesta. Tämä määritelmä kuvaa niin sanottua itsenäistä säätiötä, erotuksena epäitsenäisestä säätiöstä eli rahastosta. Nykyisin säätiö-sana käyttö on varattu itsenäisen oikeushenkilömuotoisen määrätarkoitukseen varatun varallisuuden käyttöön (rekisteröity säätiö).
Säätiön perustamiseen tarvitaan lupa Patentti- ja rekisterihallitukselta. Säätiöllä tulee olla säännöt, jotka määräävät rahojen käytöstä. Yhdistyksistä ja yrityksistä poiketen säätiölle ei ole jäseniä eikä yhtiömiehiä, jotka voisivat vapaasti päättää säätiön asioista.
Säätiön perustamiseen tarvitaan perustamiskirja, jossa säätiölain mukaan on mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säätiölle tulevan omaisuuden täytyy olla vähintään 25 000 euroa. Säätiölle on perustamiskirjan lisäksi laadittava säännöt. Säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa vain, jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut, varojen vähyyden vuoksi.
Säätiön omaisuus on sijoitettava varmalla ja tuottoa tuottavalla tavalla. Säätiön hallituksen toimintaa valvovat säätiön valitsemat tilintarkastajat sekä Patentti- ja rekisterihallitus. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää säätiörekisteriä. Eläkesäätiöitä kuitenkin valvoo ja niistä pitää rekisteriä Finanssivalvonta.
Vuonna 2003 Suomessa oli 2 560 säätiötä.[1] Vuonna 2010 oli Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä säätiörekisterissä noin 2 800 säätiötä.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Maarit Manninen: Säätiöt Suomessa (pdf) 2005. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Viitattu 21.9.2010.
- ↑ Patentti- ja rekisterihallitus Viitattu 24.3.2011.
