Children of Bodom

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Children Of Bodom logo.svg
Children Of Bodom Masters Of Rockissa vuonna 2007.
Children Of Bodom Masters Of Rockissa vuonna 2007.
Tiedot
Toiminnassa: 1993
Tyylilaji: melodinen death metal, speed metal, thrash metal, extreme metal, metalcore
Kotipaikka: Suomen lippu Espoo, Suomi
Laulukieli: englanti
Sivusto: www.cobhc.com
Jäsenet
Alexi Laiho laulu, kitara
Roope Latvala kitara
Henkka T. Blacksmith basso
Janne Wirman kosketinsoittimet
Jaska Raatikainen rummut
Entiset jäsenet
Alexander Kuoppala kitara (19952003)
Jani Pirisjoki kosketinsoittimet (19951997)
Samuli Miettinen basso (19931995)
Levy-yhtiöt
Nuclear Blast  
Spinefarm Records  
Universal Music  
Children of Bodom konsertoimassa Milanossa vuonna 2006.

Children of Bodom (lyh. CoB, C.O.B.) on suomalainen vuonna 1993 Espoossa perustettu melodista metallimusiikkia soittava yhtye. Se on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista metalliyhtyeistä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IneartheD (1993–1997)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1993 kitaristi Aleksi Laiho ja rumpali Jaska Raatikainen perustivat yhtyeen nimeltä IneartheD. He olivat tunteneet toisensa jo varhaislapsuudesta lähtien ja he olivat kiinnostuneet raskaasta metallista, varsinkin death metalista, kuten Entombed- ja Obituary-yhtyeistä. Laihon ja Raatikaisen ensimmäinen orkesterikokoonpano syntyi, kun basisti Samuli Miettinen liittyi yhtyeeseen. IneartheD äänitti ensimmäisen demonsa Implosion of Heaven vuoden 1993 elokuussa.

Samuli toimi IneartheDin pääsanoittajana kahden vuoden ajan, kunnes erosi yhtyeestä hänen perheensä muutettua Yhdysvaltoihin vuonna 1995. Hänen viimeinen tuotoksensa IneartheDissa olivat sanat yhtyeen toiseen demoon, Ubiquitous Absence of Remissioniin. Toista demoa tehdessään IneartheD työskenteli ensimmäistä kertaa yhdessä tuottaja Anssi Kipon kanssa Astia-studiolla. Ubiquitous Absence of Remissionilla yhtye käytti kappaleissaan ensimmäistä kertaa myös kosketinsoitinta. Laiho, joka oli aiemmin vain säveltänyt, alkoi toimia myös sanoittajana.

Tuohon aikaan Raatikainen soitti käyrätorvea paikallisessa big bandissa, jonka harjoituksissa hän tapasi trumpetisti Alexander Kuoppalan, joka oli myös taitava kitaristi. Pian IneartheDin toisen demon teon jälkeen Kuoppala liittyi rytmikitarististiksi IneartheDiin.

Henri Seppälä, jonka Laiho ja Raatikainen tunsivat kouluajoilta, valittiin Yhdysvaltoihin muuttaneen Samulin korvaajaksi IneartheDin basistiksi. Bassonsoiton lisäksi Seppälä lauloi myös usein taustoja. Lisäksi yhtye värväsi Jani Pirisjoen soittamaan koskettimia. Molemmat pojat liittyivät IneartheDiin alkuvuodesta 1996.

Tällä uudella kokoonpanolla IneartheD nauhoitti kolmannen demonsa, jonka nimi oli Shining. Tämä demo ei vakuuttanut levy-yhtiöitä enempää kuin aiemmatkaan ja yrityksistä huolimatta heidän musiikkinsa sai vain vähän huomioita ja keikkoja he saivat vain paikallistapahtumiin. Viimeisenä keinona yhtye päätti äänittää itse ensimmäisen albuminsa.

Laiho halusi hyödyntää koskettimia tehokkaammin, mutta Pirisjoki oli harvoin läsnä harjoituksissa, joten hän sai potkut ja hänet korvattiin Raatikaisen ystävällä, jazzpianisti Janne Wirmanilla.

Wirman oli tekijä, joka IneartheDista puuttui. Hänen mukanaolonsa loi yhtyeelle tyylin, joka on nykyään ominaista myös Children of Bodomille. IneartheD julkaisi ensimmäisen albuminsa vuonna 1997. Pienen belgialaisen levy-yhtiön oli tarkoitus julkaista heidän debyyttialbuminsa Something Wild, mutta Thy Serpent -yhtyeen Sami Tenetz sai kopion käsiinsä Kuoppalan kautta. Sen seurauksena IneartheD allekirjoittikin levytyssopimuksen Spinefarm Recordsin kanssa maanlaajuiseen julkaisuun.

Spinefarm-sopimuksen takia yhtyeen täytyi keksiä uusi nimi, sillä he olivat tehneet belgialaisen yhtiön kanssa sopimuksen IneartheD-nimellä. Yhtyeelle etsittiin nimeä mm. paikallisesta puhelinluettelosta, ja kun he pääsivät luettelossa Bodominjärven kohdalle, he tajusivat, että se on nimi jolla on vaikutusta ja mielenkiintoinen tarina. Yhtyeellä oli pitkä lista erilaisista Bodom-nimivaihtoehdoista ja lopulta he päätyivät nimeen Children of Bodom.

Something Wild (1997)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodom ja Anssi Kippo tuottivat, äänittivät ja miksasivat Something Wildin Astia-studiolla Lappeenrannassa. Tuodakseen itseään esille Children of Bodom toimi Dimmu Borgirin lämmittelijänä vuonna 1997. Menestys sai Nuclear Blastin edustajan lähestymään heitä julkaisusopimuksella Euroopassa. Sopimus allekirjoitettiin seuraavana vuonna. Something Wild julkaistiin virallisesti marraskuussa 1997 ja kappaleesta "Deadnight Warrior" kuvattiin mainostarkoituksiin musiikkivideo. Videon ohjasi Mika Lindberg pienellä 1000 euron budjetilla.

Vaikka Laiho on hyvin kriittinen kaikesta musiikista, jonka hän on kirjoittanut, hän on todennut inhoavansa albumeistaan eniten Something Wildia. Tämän albumin äänityksissä Laiho oli yrittänyt matkia idolinsa Yngwie Malmsteenin tyyliä, minkä vuoksi Something Wildin musiikki on soittoteknisesti varsin haastavaa. Lisäksi albumilla on havaittavissa muutamia lainauksia Mozartilta, muun muassa tämän 25. sinfoniasta ja 20. pianokonsertosta lainatut teemat.

Children of Bodomin ensimmäinen Euroopan kiertue alkoi helmikuussa 1998. Janne Wirman tosin keskittyi opintojensa viimeistelyyn eikä osallistunut kiertueelle, joten hänen tilallaan soitti Erna Siikavirta. Kiertueella Children of Bodom soitti yhdessä mm. Hypocrisyn, Kovenantin ja Agathodaimonin kanssa.

Kuukautta myöhemmin Children of Bodom nauhoitti Astia-studiolla Anssi Kipon kanssa uudet kappaleet "Towards Dead End" ja "Children of Bodom". Jälkimmäinen oli mukana Spinefarm Recordsin kokoelmalevyllä, joka oli kahdeksan viikkoa Suomen listojen huipulla.

Children of Bodom teki toisen Euroopan kiertueen syyskuussa 1998, mutta taaskaan Wirman ei voinut olla mukana. Kiertueella koskettimia soitti Laihon silloinen tyttöystävä Kimberly Goss.

Hatebreeder (1998)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodomin toinen albumi Hatebreeder nauhoitettiin vuosien 1998-1999 vaihteessa Anssi Kippon kanssa Astia-studiolla. Albumin nimen piti alun perin olla Towards Dead End, mutta studiossa yhtyeen jäsenet päättivät vaihtaa nimen. Luodakseen innokasta odotusta Suomessa, he julkaisivat "Downfall"-singlen kaksi viikkoa ennen albumin julkaisua. Kappaleesta kuvattiin musiikkivideo, jonka ohjasi jälleen Mika Lindberg. Hatebreeder oli listojen huipuilla useissa Euroopan maissa. "Downfallin" ja Hatebreederin menestyksen ansiosta Children of Bodom pääsi soittamaan kolme keikkaa Japanissa Sinergyn ja In Flamesin kanssa heinäkuussa 1999. Yhtyeen myöhemmin julkaistu livealbumi Tokyo Warhearts nauhoitettiin näissä konserteissa.

Follow the Reaper (2000)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen albumin äänittämiseen Children of Bodom päätti Astia-studion sijasta käyttää Peter Tägtgrenin Abyss-studiota Ruotsissa. Äänitykset tapahtuivat elo-syyskuussa vuonna 2000. Follow the Reaper-nimen saanut albumi julkaistiin maailmanlaajuisesti vuoden 2000 lopulla. "Everytime I Die" -singlestä tehdyn musiikkivideon ohjasi Apulanta-yhtyeen silloinen basisti Tuukka Temonen.

Hate Crew Deathroll (2002–2004)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2002 Children of Bodom alkoi kirjoittaa uusia kappaleita tulevalle levylle, jonka nimeksi tuli Hate Crew Deathroll. He palasivat Astia-studiolle työskentelemään jälleen tuottaja Anssi Kipon kanssa. Äänitys tapahtui elo-syyskuussa ja albumi julkaistiin tammikuussa 2003 Suomessa. Se pysyi suomalaisilla listoilla yhteensä kolme viikkoa ja sen jälkeen siitä tuli yhtyeen ensimmäinen kultaa myynyt albumi.

3. tammikuuta 2003 suomalainen Metal Music Awards järjestettiin Tavastialla Helsingissä. Children of Bodom palkittiin vuoden suomalaisena yhtyeenä.

Children of Bodomin ensimmäinen maailmankiertue alkoi 2003 ja kesti vuoden 2004 loppupuolelle. Kiertueella oli paljon loppuunmyytyjä konsertteja, mutta mukana oli myös odottamaton ilmoitus: Kuoppala päätti kesken kiertueen lopettaa soittamisen Children of Bodomissa henkilökohtaisista syistä ilman ennakkovaroitusta. Griffin kitaristi Kai Nergaard kutsuttiin Kuoppalan tilalle, mutta hän ei hyväksynyt tarjousta. Niinpä Alexin bändikaveri Sinergystä, Roope Latvala, otti paikan, kunnes pysyvä ratkaisu löytyisi. Tämä kokoonpano esiintyi ensi kertaa Moskovassa 16. elokuuta.

Are You Dead Yet? (2004–2007)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnistuneen maailmankiertueen jälkeen Latvalasta tuli pysyvä jäsen ja he alkoivat levyttää EP:tä nimeltä Trashed, Lost & Strungout ja singleä nimeltä In Your Face. Vuoden 2005 lopussa julkaistiin albumi Are You Dead Yet?, jonka tyyli poikkesi aikaisemmista levyistä. Albumin kappaleissa oli aiempaa yksinkertaisempia ja raskaampia kitarariffejä sekä vaikutteita industrial-musiikista. Fanien reaktiot olivat vaihtelevia, mutta albumista tuli yhtyeen kaupallisesti menestynein. Se sai Suomessa kultalevyyn ja saavutti ensimmäisen sijan Suomen listoilla, 16. Saksassa, 16. Ruotsissa, ja 17. Japanissa. Yhtyeen seuraava julkaisu, DVD-single kappaleesta In Your Face, sisälsi musiikkivideon, backstage-materiaalia bändistä ja livekappaleen Sixpounder Wacken Open Air-festivaaleilla 2004.

Children of Bodomin live-DVD Chaos Ridden Years – Stockholm Knockout Live julkaistiin 5. joulukuuta 2006. Se sisältää yli 90 minuuttia livemateriaalia konsertista Tukholmassa 5. helmikuuta 2006. Se sisältää myös kaikki yhtyeen musiikkivideot ”Needled 24/7:n” videota lukuun ottamatta. Kitaristi Alexi Laiho valittiin maailman parhaaksi kitaristiksi vuonna 2006 MetalHammer-lehdessä.

Kesäkuussa 2006 yhtye aloitti yhden mittavimmista kiertueistaan, Unholy Alliancen. Bändi kiersi Slayerin, Lamb of Godin, Mastodonin, In Flamesin ja Thine Eyes Bleedin rinnalla. Bändit keikkailivat Yhdysvalloissa kesä-heinäkuussa ja Euroopassa loka-marraskuussa.

Blooddrunk (2008–2009)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loka-joulukuussa 2007 yhtye nauhoitti kuudennen studioalbuminsa, Blooddrunkin, joka julkaistiin 15. huhtikuuta 2008. Albumilla on kymmenen kappaletta, joista yksi on cover-kappale ”Ghost Riders in the Sky”. Yhtye oli mukana Gigantour 2008:ssa Pohjois-Amerikassa Megadethin, In Flamesin, Job for a Cowboyn ja High On Firen kanssa.

Helmikuussa 2009 Children of Bodom vihjasi, että he aikovat julkaista coveralbumin nimeltä Skeletons in the Closet.

Skeletons in the Closet (2009–2010)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skeletons in the Closet julkaistiin 22. syyskuuta 2009. Albumilla on neljän uuden kappaleen lisäksi kaikki yhtyeen aiemmin julkaistut coverkappaleet paitsi "Shot in the Dark" ja Stan Jones -cover "Ghost Riders in the Sky" ja Klamydia-cover "Latomeri". Cover-kappaleita on muun muassa artisteilta Suicidal Tendencies, Creedence Clearwater Revival, Britney Spears, Alice Cooper, Iron Maiden, Slayer, Scorpions, Ramones, Andrew WK, Billy Idol ja Sepultura.

Relentless Reckless Forever (2010–2011)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodomin seitsemäs albumi, Relentless Reckless Forever, julkaistiin 8. maaliskuuta 2011. Se on yhtyeen ensimmäinen Universal Musicin kautta julkaistu albumi. Relentless Reckless Forever ylitti julkaisupäivänään 100 000 myydyn kappaleen rajan maailmanlaajuisesti. Suomessa levyä myytiin yli 10 000 kappaletta jo viikossa tai kahdessa.

Halo of Blood (2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodomin kahdeksas albumi, Halo of Blood, julkaistiin 7.kesäkuuta 2013. Poikkeuksena edellisiin levyihin Halo of Blood päätyi Suomessa listakakkoseksi. Kappaleesta Transference julkaistiin single ja musiikkivideo.

Yhtyeen julkaisut ja kansainvälinen menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodom on julkaissut yhteensä seitsemän virallista studioalbumia. Lisäksi yhtye on levyttänyt myös monia cover-kappaleita, esimerkiksi yhtyeiltä Scorpions, Iron Maiden, W.A.S.P., Stone, Sepultura, Slayer ja Ramones sekä artisteilta Billy Idol, Andrew W.K. ja Britney Spears.

Children of Bodomin laulaja-kitaristi Alexi Laiho säveltää ja sanoittaa yhtyeen musiikin. Kosketinsoittaja Janne Wirman on valittu useasti maailman parhaaksi kosketinsoittajaksi japanilaisen Burrn!-lehden lukijaäänestyksessä. Alexi Laiho on kerännyt ykkössijoja suomalaisen Soundin Paras soittaja -kategoriassa sekä ollut edustettuna korkeatasoisen Guitar World -lehden äänestyksissä. Vuonna 2009 hänet äänestettiin parhaaksi metallikitaristiksi, yli muun muassa Metallican soolokitaristi Kirk Hammettin, Zakk Wylden sekä Slashin. Laiho on myös epävirallisilla listoilla julistettu useaan otteeseen maailman parhaaksi soolokitaristiksi.

Children of Bodom on kerännyt huomattavaa mainetta etenkin Japanissa ja muuallakin maailmassa. Tammikuussa 2005 single In Your Face nousi Britannian Top 40 Rock Singles -listan ykköseksi. Yhtye on maailmanlaajuisesti yksi menestyneimmistä suomalaisista metalliyhtyeistä.

Toukokuussa 2006 muutama eurooppalainen lehti julkaisi vanhan Children of Bodomin promokuvan ja väitti kuvassa olevan Lordi-yhtyeen jäsenet ilman naamioita. Väärinkäsitys perustui ilmeisesti siihen, että kuvassa oli mukana kosketinsoittaja Erna Siikavirta, joka korvasi tilapäisesti Janne Wirmanin Children of Bodomin ensimmäisellä Euroopankiertueella 1998. Yhtye on esiintynyt lukuisia kertoja Saksan Wacken Open Air- metallifestivaaleissa.

Yhtyeen albumi Blooddrunk julkaistiin huhtikuussa vuonna 2008. Kyseisen albumin materiaali vuoti Internetiin jo paljon aikaisemmin. Albumi nousi Yhdysvaltain albumilistalla sijalle 22.[1]

Children of Bodom julkaisi syyskuussa 2009 cover-albumin Skeletons in the Closet. Albumilla on Euroopassa 17 raitaa, Yhdysvalloissa 15 raitaa ja Japanissa 14 raitaa. Osa kappaleista on tullut aikaisemmin tunnetuiksi levyjen bonusmateriaalina. Näitä ovat muun muassa Britney Spearsin "Oops...I Did It Again", Ramonesin "Somebody Put Something In My Drink" ja Iron Maidenin "Aces High.

Children of Bodom voitti Vuoden kotimaisen metal/hard rock albumi -palkinnon Blooddrunkilla Emma-Gaalassa vuonna 2009. Bändi julkaisi seitsemännen studioalbuminsa Relentless Reckless Forever 9.3.2011. Levy nousi suoraan Suomen listaykköseksi edellisten kolmen studiolevyn tapaan. Myös Relentless Reckless Forever palkittiin Emma-gaalassa Vuoden metallialbumina vuonna 2012.

Poikkeuksena toimii kuitenkin viimeisin studioalbumi Halo of Blood, joka debytoi Suomessa listakakkoseksi. Albumi on myynyt hitaamman menestyksekkäästi edeltäjäänsä verrattuna. Halo of Blood on Children of Bodomin kahdeksas studioalbumi ja se julkaistiin 7.6.2013. Se palkittiin Emma-gaalassa Vuoden metallialbumina.

Children of Bodomin tyylilaji[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodomin soittaman musiikin luokittelu herättää keskustelua, koska yhtyeen musiikkityyliä on vaikea luokitella yksiselitteisesti. He itse ovat maininneet edustavansa extreme metalia. Laihon mielestä bändin musiikki on vain metallia ja hänestä on sama mihin genreen heidät luokitellaan kunhan se ei ole power metalia. Children Of Bodom on ottanut vaikutteita vanhasta black metalista, speed metalista, death metalista ja perinteisestä metallista.[2] . Melodinen death metal on myös eräs termi, jolla yhtyeen musiikkia on kuvailtu. Kuitenkin esimerkiksi All Music Guide ja Billboard-lista määrittelevät Children of Bodomin black metal -yhtyeeksi, mutta metallimusiikkisivusto Encyclopaedia Metallum sen sijaan speed- ja power metal -yhtyeeksi.[3][4][5]. Children of Bodomin musiikkia on kutsuttu myös metalcoreksi. Vertailu niin black-, death- kuin power metaliin sekä metalcoreen osoittaa Bodomin olevan kaukana genrejen keskivertoedustajista. Ensimmäisillä albumeillaan Alexi Laihon laulutyyliä on luokiteltu black metaliksi, mutta tähän päivään mennessä Laihon laulutyyli on muuttunut death metaliksi.lähde?

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Livealbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cover-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Downfall"
  2. "No Commands" (Stone-cover)
  • Hate Me!  (2000)
  1. "Hate Me!"
  2. "Hellion" (W.A.S.P. -cover)
  • You're Better Off Dead!  (2002)
  1. "You're Better Off Dead!"
  2. "Somebody Put Something In My Drink" (Ramones -cover)
  • Needled 24/7  (2004)
  1. "Needled 24/7"
  2. "Silent Scream(Slayer -cover)"
  • Trashed, Lost & Strungout  (2003)
  1. "Trashed, Lost & Strungout"
  2. "Knuckleduster"
  3. "Bed of Nails" (Alice Cooper -cover)
  4. "She Is Beautiful" (Andrew W.K. -cover)
  • In Your Face  (2005)
  1. "In Your Face"
  2. "Oops!... I Did It Again" (Britney Spears -cover)
  3. "In Your Face (censored radio version)"
  • Blooddrunk  (2008)
  1. "Blooddrunk"
  2. "Lookin' Out My Back Door" (CCR -cover)
  • Hellhounds on My Trail  (2008)
  1. "Hellhounds on My Trail (edit)
  2. "Just Dropped In (To See What Condition My Condition Was In)" (Kenny Rogers -cover)
  3. "Bed of Nails" (Alice Cooper -cover)
  4. "In Your Face" (live)
  5. "Hate Me!" (live)
  6. "Angels Don't Kill" (live)
  • Smile Pretty for the Devil  (2008)
  1. "Smile Pretty for the Devil
  2. "Talk Dirty to Me" (Poison-cover)
  • Was It Worth It?  (2011)
  1. "Was It Worth It"
  2. "Angels Don't Kill(Live)"
  • Roundtrip To Hell And Back  (2011)
  1. "Roundtrip To Hell And Back"
  2. "Party All The Time(Eddie Murphy -cover)"

DVD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkivideot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Deadnight Warrior" (1998)
  • "Downfall" (1999)
  • "Everytime I Die" (2000)
  • "Needled 24/7" (2003)
  • "Sixpounder" (2003)
  • "Trashed, Lost & Strungout" (2004)
  • "In Your Face" (2005)
  • "Are You Dead Yet?" (2006)
  • "Blooddrunk" (2008)
  • "Hellhounds on My Trail" (2008)
  • "Smile Pretty for the Devil" (2008)
  • "Lookin' Out My Back Door" (2009)
  • "Was It Worth It?" (2011)
  • "Roundtrip To Hell And Back" (2011)
  • "Shovel knockout" (2012)
  • "Transference" (2013)

Demot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki demot julkaistiin yhtyeen nimen ollessa vielä IneartheD.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alanko Tero, Silas Petri: Neljäs sukupolvi - Suomalainen rock nyt. Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31764-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Children of Bodom.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Children of Bodom