Klamydia (yhtye)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Klamydia
Klamydia
Klamydia Kuopio Rockcockissa vuonna 2008.
Klamydia Kuopio Rockcockissa vuonna 2008.
Tiedot
Toiminnassa: 1988–
Tyylilaji: suomirock
punk
Kotipaikka: Suomen lippu Vaasa, Suomi
Laulukieli: suomi
Sivusto: www.klamydia.fi
Jäsenet
Vesku Jokinen laulu
Jari Helin kitara, (basso 1991-1995) taustalaulu
Sami Kohtamäki basso, taustalaulu
Riku Purtola rummut, taustalaulu
Entiset jäsenet
Hannu Viinamäki basso (19952000)
Marko Vuorimaa kitara (1991–1995)
Kari "Metu" Bondén kitara (1991)
Toni Pitkäsalo rummut (1988–1989)
Arto Laaksoharju basso (1988–1991)
Ari Aho laulu (1988)
Panu Keskinen kitara (2003-2004, 2009-)
Levy-yhtiöt
Kråklund Records 1992–

Klamydia on vaasalainen, vuonna 1988 perustettu punk-yhtye. Yhtyeen historia on pitkä ja monivaiheinen. Yhtye on kokenut useita miehistönvaihdoksia ja levynjulkaisutahti on ollut tiheä alusta asti, yhtye on julkaissut kaikkiaan 329 kappaletta. Klamydia on aina ollut huumoriyhtyeen maineessa, mutta yhtyeen kappaleiden joukossa on kuitenkin useita yhteiskunnallisesti kantaaottavia ja vakavahenkisiä kappaleita. Kriitikot eivät ole koskaan Klamydian tuotantoa juuri arvostaneet, mutta albumit ovat silti myyneet hyvin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klamydia soittaa punk-musiikkia. Klamydia on perustamisestaan lähtien toiminut yhtäjaksoisesti, vaikka jäsenet ovatkin vaihtuneet moneen kertaan (Klamydiassa on soittanut yhteensä yhdeksän eri jäsentä) lukuun ottamatta laulaja Vesa Jokista, joka on pysynyt yhtyeessä mukana alusta alkaen. Hän soitti alun perin myös kitaraa. Aivan alussa laulajana toimi Ari ”Apa” Aho, jonka humalaiset kertomukset olivat tekemässä yhtyeen syntyä.lähde? Yhtyeen nimi valittiin sillä perusteella, että se oli huonoin, mitä keksittiin ehdottaa. Ari Aho kyllästyi jo parien treenien jälkeen ja jätti yhtyeen, minkä jälkeen Vesa ”Vesku” Jokinen korvasi ”väliaikaisesti” Ari Ahon ja on edelleen sillä tiellä. Keväällä 1989 julkaistu Heja grabbar oli Klamydian esikoisjulkaisu (7" EP-albumi). Alkuvuosien levyillä yhtyeen tyyli venyi paikoin myös aggressiivisen HC-punkin puolelle.

Vuonna 1992 yhtyeen jäsenet perustivat Kråklund Records -levy-yhtiön, jotta saisivat musiikkiaan paremmin julkaistuksi. Tämä ratkaisu osoittautui hyväksi. Yhtyeen alkuvuosien näkyvin kaupallisen menestyksen hetki pitkään oli, kun albumi Masturbaatio ilman käsiä nousi kesällä 1993 Suomen albumilistan toiselle sijalle. Listamenestystä on tullut lisää yhtyeen uran vanhetessa. Vuonna 2007 julkaistu Klamydia nousi taas listakakkoseksi ja vuoden 2009 Rujoa taidetta peräti albumilistan kärkeen. Syyskuussa 2011 Klamydia nousi jälleen listaykköseksi albumillaan Loputon luokkaretki.

Vuonna 2001 Vaasan kaupunki myönsi Klamydialle kulttuuripalkinnon, joka herätti vilkasta keskustelua palkinnon oikeutuksesta. Monia närkästytti se, että palkinto myönnettiin Klamydian kaltaiselle rääväsuuyhtyeelle, mutta Klamydian jäseniä se lähinnä huvitti. Vesa Jokinen kuittasi siitä käydyn keskustelun vain hyväksi mainokseksi.

Kriitikot eivät ole Klamydiaa erityisemmin koskaan arvostaneet, mutta yhtyeellä on uskollinen fanikunta, jonka ansiosta levyt ovat käyneet kaupaksi suhteellisen hyvin, yhteensä yhtyeen albumien myynti on 600 000 kappaletta,[1] mikä on huomattava määrä Suomessa. Klamydia on myynyt kultaa "Onnesta soikeena" -singlellä sekä Siittiöt sotapolulla-, Klamysutra- ja Los celibatos -albumeilla. Platinaa ovat myyneet singlet "Kosketus" ja "Perseeseen" sekä Klamytologia-kokoelma-albumi. Yhtyeen jokainen täyspitkä albumi on myynyt 13 000–18 000 kappaletta (paitsi Kipsi, joka oli split-albumi). Myös DVD Klamydia Rockperry Live 2003 on myynyt kultaan oikeuttavat 5 000 kappaletta.

Muuta tietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klamydia on myös harrastanut hyväntekeväisyyttä. Klamydia lahjoitti "Suomi on sun" -singlen tulot lyhentämättöminä Sotaveteraaneille.

Klamydian jäsenten musiikillisia esikuvia ovat olleet muun muassa Ramones, Misfits ja Motörhead. Yhtyeen sanoitusten aiheet ovat usein humoristisia, ja ne liittyvät tavallisesti alkoholiin ja seksuaalisiin teemoihin. Monet Klamydian kappaleet ovat myös yhteiskunnallisesti kantaaottavia, ja yhtyeen albumeilla on myös rakkauslauluja.

Klamydia on ylpeästi seisonut jokaisen pitkäsoittonsa takana, vaikka musiikkityyli onkin vaihdellut aina punkista perinteiseen suomirokkiin vuosien saatossa. Vesa Jokinen on tosin ilmaissut, että muun muassa Zulupohjalta-pitkäsoitto (1999) on alusta loppuun tylsää suomirokkia, jonka kappalesisällön olisi voinut kelpuuttaa vaikka -yhtyeelle.

Klamydian levyttämiä cover-kappaleita ovat ”Taxi Driver” (Hanoi Rocks), ”Vanha holvikirkko” (Sven Lindahl), ”Rotestilaulu” (Simo Salminen), ”Hyvää jouluu (mä en haluu tapella)” (Ramones), ”Häirikkö” (Irwin Goodman), "Tätä oli elämäni", "Adverts blues", "Kirjoituksia kellarista" ja "Kaupungin valot" (Kollaa kestää), ”Sininen ja valkoinen” (Jukka Kuoppamäki), ”Hei hei hei” (Korroosio), "Hyvästi masentava maanantai" (Ypö-Viis), "Täynnä elämää" (Ratsia), "Punk punk punk" (Maho Neitsyt), "Takapihojen rocktähdet" (Wrum), "Mainion seuramiehen huonompi päivä" (Alivaltiosihteeri), "Plitskoveri" (Blitz), "Olen neitsyt" (Madonna), "Lohikäärme Puff" (Peter, Paul and Mary), "Matti Nykänen on viaton" (The Exploited), "Saat miehen kyyneliin" (Jormas), Pikku Kakkosen tunnusmusiikki (Timo Ruottinen), sekä suomennokset alkujaan Die Lokalmatadore -yhtyeen saksankielisistä kappaleista: "Perseeseen", "Luontoäidin vuo", "Veneen sain", "Tankoo", "Mammahälytys", "Pumpattava Barbara".

Radiomafia sekä sen perillinen YleX ovat soittaneet Klamydiaa silloin tällöin. Myös suomalaiseen musiikkiin keskittyvällä Radio Suomipopilla on Klamydiaa soitettu, ja kanavan Aamulypsy-ohjelmassa on muodostunut perinteeksi päättää perjantain lähetys Klamydian "Pala rauhaa" -kappaleeseen.

Laulaja Vesa Jokinen vierailee Popedan 500 cc -albumilla kappaleessa ”Minä, sinä ja Mannerheim”, jonka Jokinen on myös säveltänyt ja sanoittanut. Vesa Jokinen esiintyy myös yhtyeessä Kylähullut.

Kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1988–1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990–1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1991–1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1995–2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Klamydian diskografia

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CD-singlet ja mini-CD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huipulla tuulee (1994)
  • Arvon (lisäveron) mekin ansaitsemme (1995)
  • Saksaan (1995)
  • Narkkarirakkautta (1995)
  • Pala rauhaa (1996)
  • Perseeseen (1997)
  • Kosketus (1997)
  • Onnesta soikeena (1998)
  • Letoisa Lewinsky (1999)
  • Snapsin paikka (2000)
  • Ryssä mun leipääni syö (2000)
  • Koomikko tahtomattaan (2001)
  • Ookko tehny lenkkiä? (2002)
  • Suomi on sun (2002)
  • Seokset (2003)
  • Kujanjuoksu (2003)
  • Promillepuheluita (verkkosingle, 2005)
  • Pienen pojan elämää (2005)
  • Lohikäärme Puff (2005)
  • Pohjanmaalla (verkkosingle, 2007)
  • Ne jää jotka jää (2007)
  • Rujoa taidetta (verkkosingle, 2008)
  • Miljoonan kilsan tennarit (2009)
  • Haaveet elättää (2010)
  • Suomalainen tarina (2011)
  • Pelasta (radiosingle, 2011)
  • Kaikki hyvä (radiosingle, 2011)
  • Älä pelkää (verkkosingle, 2013)

DVD[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkivideot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Oodi hietskulle”
  • ”Pilke silmäkulmassa”
  • ”Pala rauhaa”
  • ”Sytkäri”
  • ”Kosketus”
  • ”Laiskat ja pulskeat”
  • ”Negatiivisemman ajattelun ryhmä”
  • ”Ookko tehny lenkkiä?”
  • ”Eihän euroviisuihin?”
  • ”Pienen pojan elämää”
  • ”Pohjanmaalla”
  • ”Rujoa taidetta”
  • ”Ajolähtö”
  • ”Ota vaatteet pois”
  • ”Pienen pojan elämää”
  • ”Puutavaraa”
  • ”Huipulla tuulee”
  • ”Ajetaan aaveet pois”
  • ”Suomalainen tarina”
  • ”Pelasta !”
  • ”Älä pelkää”

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Klamydia.