Irwin Goodman

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Irwin Goodman
Irwingoodman2.jpg
Irwin Goodman vuonna 1965.
Syntynyt 14. syyskuuta 1943
Kuollut 14. tammikuuta 1991 (47 vuotta)
Taiteilijanimet Irwin Goodman
Rock-Williams
William White
Andy
Rudolf Holtz
Bob Mersey
Bill Black
Kotipaikka Hämeenlinna, Suomi
Aktiivisena 1962–1991
Tyylilajit rock
folk
blues
Laulukieli suomi
Soittimet kitara, huuliharppu, laulu, piano
Levy-yhtiöt Finnlevy

Irwin Goodman (oikealta nimeltään Antti Yrjö Hammarberg, 14. syyskuuta 1943 Hämeenlinna14. tammikuuta 1991 Hamina) oli suomalainen laulaja ja säveltäjä. Hänen tyylisuuntansa vaihteli puoliakustisesta folkista sähköiseen rock-henkiseen musiikkiin. Jotkut hänen menestyneimmistä kappaleistaan yhdistelivät saksalaista schlageria ja suomalaista iskelmää. Irwin Goodman oli yksi ensimmäisistä suomalaisista artisteista, joka ei tyytynyt käännöskappaleisiin vaan sävelsi kappaleensa itse.

Irwin sävelsi useita menestyskappaleita, joihin sanat teki Vexi Salmi. Goodman aloitti uransa protestilauluja mukailevilla, huumorin sävyttämillä ”folk-ralleilla”. Irwinin kappaleiden yleisiä aiheita ja teemoja olivat muun muassa poliitikkojen ja verotuksen arvostelu, kansan olojen ja tuntojen kuvaaminen, perinteisten ja vanhoillisten suomalaisten asenteiden arvostelu sekä muun muassa alkoholi, rahatalous ja yleinen hauskanpito. Irwinin ura ulottui neljälle vuosikymmenelle, joiden kuluessa hän koki monta nousu- ja laskukautta. Kuollessaan 1991 hän oli jälleen suosionsa huipulla menestyskappaleen ”Rentun ruusu” ansiosta.

Irwin Goodman levytti yli 200 omaa sävellystään. 1980-luvun puolivälin paikkeilta alkaen sävellystyöstä vastasi pääosin Kassu Halonen, johtuen Irwinin toisen korvan kuuroutumisesta. Vexi Salmi (Emil von Retee) sanoitti kaikki Irwinin kappaleet lukuun ottamatta ”Salainen Agentti” -kappaletta, jonka tekstin laati Arvo Aallas sekä kasettien Lauluja lapsille ja Uudet protestilaulut kappaleita, joiden sanoittajina toimivat Ossi Riipi ja Tapani Koivisto. Irwin Goodman oli suosittu ja ahkera esiintyjä ja hän kiersi Suomea 25 vuotta tanssilavoilla, ravintoloissa, ostoskeskuksissa ja harjannostajaisissa – välillä jopa kuuden keikan viikkotahtia. Irwin oli myös ensimmäinen suomalainen laulaja, joka saapui keikalle helikopterilla. Tämä tapahtui ensimmäisen kerran juhannuksena 1966.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Protestilaulaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva Irwin Goodmanista lapsena Irwin Goodman kehdosta hautaan -kirjassa.
Irwinin Ryysyranta Hattulan Parolassa pakkohuutokaupattiin 1970.

Irwinin uran voi musiikillisesti jakaa erityyppisiin kausiin. Syksyn 1965 ensilevytyksen (”En kerro kuinka jouduin naimisiin”) jälkeiset alkuajat olivat protestilaulujen kautta. Irwinin yksi suurimmista musiikillisista esikuvista oli amerikkalainen laulaja-lauluntekijä, folk-muusikko Bob Dylan, joka myös oli tunnettu protestilauluistaan. Vuosi 1967 ennakoi jo lippalakkipäisen protestilaulajan muutosta. Vuonna 1968 ilmestynyttä Reteesti vaan -albumia voitaneen pitää Irwinin 1960-luvun kauden eräänlaisena huipentumana, ja ”Ryysyrantaa” Irwinin alku-uran menestyksistä suurimpana. Samana vuonna hän hermostui suomalaiseen verotukseen siinä määrin, että lopetti veroilmoitusten tekemisen, ja loppuikäinen verovelkaantuminen alkoi.

Irwin rakennutti velkarahalla Hattulaan Parolan Merventielle helmikuussa 1969 ison ja erittäin uudenaikaisen talon, Ryysyrannan[1]. Ennen Ryysyrantaan muuttoa ilmestyi albumi Irwin Goodman, jonka kappaleita on muun muassa "Meni rahahommat pieleen".

Talo oli liian kallis Irwinille, ja se pakkohuutokaupattiin alkusyksystä 1970.[2] Irwin levytti talon pakkohuutokauppaan liittyen laulun "Ryysyranta meni"[3], jonka yhteydessä kuultiin myös ote huutokauppatilaisuudesta. Pakkohuutokaupan jälkeen taiteilija asui siinä vielä pari kuukautta. Talo on nykyään yksityisomistuksessa. [4]

Irwin muutti tämän jälkeen Tampereelle ja sen jälkeen 1970-luvun lopulla Hämeenkyröön Lavajärven rannalle. Talon omisti pankki ja Vexi Salmen levy-yhtiö oli vuokrannut sen Irwinin työsuhdeasunnoksi. Irwinin kuoleman jälkeen Riitta Hammarbergille ja lapsille rakennettiin tämän jälkeen Lavajärvelle oma talo suurelta osin talkootyönä. Se nimettiin Horsmaksi.

Laulukilpailija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1970 Irwinin ura lähti huimaan nousuun, kun hän voitti Syksyn sävelen kappaleella "St. Pauli ja Reeperbahn". Samanniminen albumi oli suuri myyntimenestys. Levyn kappaleet Irwin ja Vexi tekivät muutamassa päivässä, niin että levy ehti vielä joulumarkkinoille.

Irwin uudisti Syksyn sävel -voittonsa vielä seuraavana vuonna kappaleella "Poing poing poing". Tuona vuonna ilmestyi samannimisen albumin ohella toinenkin albumi Lonkalta duettona Esa Pakarisen kanssa. Seuraavan vuoden, 1972, Syksyn sävel jäi väliin Irwinin ulkomaanmatkan takia, mutta laulamatta jääneestä kilpailukappaleesta "Vielä yhdet" sekä albumista Las Palmas tuli menestyksiä. Samana vuonna Irwin sävelsi myös joululevyn "Kohta taas on joulu". Vuoden 1973 Syksyn säveleen hän osallistui peräti kahdella laululla, joista molemmista tuli hitit ("Vain elämää" ja "Si Si Si"). Tuon vuoden kisoissa Irwinin sijoitukset olivat toinen ja kolmas. Molemmat kilpailukappaleet saivat lähes saman verran ääniä, ja voiton korjasi Jukka Kuoppamäki laulullaan "Kultaa tai kunniaa". Aiemmin samana vuonna, tammikuisella Kanarian-matkallaan, Irwin myös löysi elämänkumppaninsa Riitan o.s. Feirikki.

Alkuvuonna 1974 Irwin osallistui Suomen Euroviisu-karsintoihin, kuitenkin ilman suurempaa menestystä. Kappale oli "Se on minimaalista", ja kyseessä on Irwinin kappaleista ainoa, jota ei koskaan ole levytetty. Ainoa tallenne kyseisestä esityksestä lienee heikkolaatuinen televisioäänitys. Irwinin itsensä mukaan hän ei pystynyt kyseisessä finaalissa laulamaan normaalisti, sillä hänen äänensä oli painuksissa vasta päättyneen Hampurin matkan seurauksena.

Sen sijaan Irwinin molemmat edellisvuoden Syksyn sävel -kappaleet päätyivät keväällä 1974 ilmestyneelle Si Si Si -albumille, jolta nousi mainittujen kappaleiden ohella tunnetuimmaksi kappaleeksi "Punaportin blues". Albumi myi hyvin, joskaan edellisten kahden levyn myyntilukuihin ei aivan ylletty. Levyn äänitys kesti puolisen vuotta, mikä johtui muun muassa Irwinin kovasta keikkatahdista ja osittain myös hänen ääniongelmistaan.

Ahkera keikkailu jatkui saman vuoden 1974 syksyyn asti, jolloin ilmestyi "Viuhahdus", jolla Irwin ja Vexi pyrkivät jälleen Syksyn sävel -voittoon. Kappale ei kuitenkaan päässyt kilpailuun sääntömuutoksen vuoksi: jokainen laulujen sanoittaja sai osallistua Syksyn säveleen enää vain yhdellä kappaleella kerrallaan, ja Vexin laulukiintiö oli jo täyttynyt Fredille sanoitetulla "Avaa sydämesi mulle" -kappaleella. "Viuhahduksestakin" tuli menestys, joskin Irwin oli lainannut laulun melodian amerikkalaisduo Dean & Jeanin 1960-luvun kappaleesta "Hey Jean, Hey Dean". "Viuhahdus" ei päätynyt seuraavalle albumille.

Keikkailua ja katkaisuhoitoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irwinin pitkällä uralla oli myös hiljaisempia ajanjaksoja, joista ehkä tunnetuimpana keikkailun ja alkoholin uuvuttaman laulajan lähes kahden vuoden lymyily Tampereen Lielahdessa olevan kodin kellarissa, loppuvuodesta 1974 loppukesään 1976, poissa julkisuudesta yksin viinaa juoden. 1975 olikin hänen siihenastisen uransa ainoa vuosi, jolloin hän ei levyttänyt yhtään kappaletta. Verottaja painoi taas päälle, ja lopulta Irwinin ja Riitan Lielahden talo meni ulosmittaukseen, kuten Ryysyrantakin kuusi vuotta aiemmin.

Katkaisuhoidon kautta Irwin teki kuitenkin näyttävän paluun syksyllä 1976 levyttämällä uuden albumin yli kaksi vuotta edellisen albuminsa jälkeen. Alkon Nestori Kaasalainen antoi toimeksiannon kamarineuvos Viherjuurelle jonka tarkoitus oli vaikuttaa suomalaisten juomatottumuksiin ja ravintolakäyttäytymiseen. Viherjuuri keksi uusiosanan häirikkö ja pyysi Vexiä ja Irwiniä tekemään aiheesta laulun koska alkoholin käytöstä tuttu Irwin oli lopettanut juomisen. Alko antoi tästä palkkioksi sponsorirahaa tulevan levyn markkinointiin. Alko sponsoroi levyä salaa julkisuudelta.[5]

"Häirikkö" ja "Haistakaa paska koko valtiovalta" olivat menestyksiä ja "Häirikkö"-kappale olikin tuon vuoden soitetuin iskelmä radiossa. 1970-luvun loppupuolen tuotannon hän sävelsi yhdessä tuottaja Paul Fagerlundin kanssa salanimellä Rudolf Holtz. Pahoin verovelkaantuneen Irwinin tekijänpalkkiot kertyivät Holtz-nimen viralliselle omistajalle Fagerlundille, joka maksoi sitten Irwinille tämän osuuden palkkiosta. Näin hän kykeni estämään ulosottomiestä viemästä tekijänpalkkioita.[6][7] Irwin muutti Riitan kanssa Hämeenkyrön Lavajärvelle asumaan. Antti Hammarbergistä tuli isä vuonna 1978, kun pariskunnalle syntyi Heidi-tyttö.

1970-luvun loppupuolen albumit – yhteensä peräti seitsemän albumia neljässä vuodessa, joista yksi yhdessä laulaja Hannen kanssa – eivät Häirikköä lukuun ottamatta olleet yhtä suuria myyntimenestyksiä kuin vuosikymmenen alkupuolen levyt, mutta suosittuja kappaleita tuoltakin aikakaudelta tuli useita. Sanoituksellisesti monet tuon ajan laulut kertovat hieman vakavammistakin asioista (hyvinä esimerkkeinä muun muassa "Maskin takana", "Itken yksin", "Uusi tie", "Ainoa ystävä", "Tää elämä on lyhyt", "Tyttö tuli", "Suruton nuoruusaika") kuin vuosikymmenen alkupuolen reteämmät rallit, mutta reteyttäkin toki vielä suuresta osasta lauluja löytyy. Protestiakin on vielä havaittavissa: "Manu vippaa muutama markka", "Oy Suomi", "Ruotsi suomettuu", "Suomessa olen minä syntynyt", "Herrojen heila" ja niin edelleen. Maininnan ansaitsee myös lastenlevy Inkkareita ja länkkäreitä vuodelta 1977. Irwin kiersi Suomea ahkerasti koko vuosikymmenen loppupuoliskon. Hän myös ajatteli jossain vaiheessa muuttaa Tallinnaan suomalaiseen verotukseen kyllästyneenä, mutta pysyi kuitenkin maassa.

Toisen kerran perheenlisäystä saatiin, kun Henrik-poika syntyi 1982, ja samana vuonna avoparina eläneet Antti ja Riitta menivät naimisiin. Perhe-elämä oli tiiviimpää tuolloin 1980-luvun ensimmäisinä vuosina, kun taas levytysten osalta se vuosikymmen alkoi hiljaisemmissa merkeissä.

Vuonna 1982 Irwin kuuroutui oikeasta korvastaan ja anoi epäonnistuneesti taiteilijaeläkettä. Vexi Salmen ehdotuksesta hänen myöhempien laulujensa sävellyksen hoiti usein Kassu Halonen.

Uudelleentuleminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irwinin 1980-luvun tuleminen liittyy vahvasti Irwinin Lapset -yhtyeen näkyvään esiinmarssiin. Kun Irwin itse vietti uransa hiljaisimpia vuosia, Valkeakoskella 1981 perustettu Irwinin Lapset alkoi pitää irwinismin lippua korkealla. Pian Goodmanin pojat löysivät tiensä itsensä Irwinin luo ja yhteistyö saattoi alkaa. Irwinin Lasten sanotaan innostaneen Irwinin ”rokkaamaan” taas. Yhtye ottikin Irwinin mukaan ratkaisevaanHelsingin konserttiin Vanhalle Ylioppilastalolle 12. kesäkuuta 1984, jonka jälkeen tiedotusvälineet alkoivat puhua Irwinin paluusta.

Loppukesän keikkakalenteri myytiin kerralla täyteen ja vasta syksyksi ilmestyi Irwiniltä uusi laulu, "Härmäläinen perusjuntti", joka syntyi Salmen ryhdyttyä jälleen yhteistyöhön Irwinin kanssa uran pisimmän tauon jälkeen. Melodian alkuperäisidean ja perustan sävelsi Irwinin taustamuusikko Ari Lahti (Ari G) ja sen viimeisteli ja sovitti ensimmäisenä Irwin-työnään Kassu Halonen. Irwin osallistui kappaleella Syksyn sävel –kilpailuun, tällä kertaa kuitenkaan loppukilpailuun pääsemättä. Laulusta tuli kuitenkin hitti ja sen yhteydessä julkaistu albumi myi kultalevyn verran. Säveltäminen, levyjen teko ja tiiviimpi keikkailu edusti jälleen Irwinin keskeisintä tekemistä.

Viimeisten vuosien menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irwinin hautakivi Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla

Vuodet 1986 ja 1987 olivat taas hiljaisempaa aikaa levytysten osalta, kunnes vuonna 1988 ilmestyi Irwinin uran suurin menestyslevy Rentun ruusu. Levyä on myyty vuoteen 2006 mennessä noin 125 000 kappaletta. Seuraavana vuonna ilmestynyt Vuosikerta -89 myi sekin melko hyvin.

Viimeiset levytyksensä Irwin lauloi 1990, jolloin ilmestyi peräti kaksi albumia: Hurraa! Me teemme laivoja sekä Ai ai ai kun nuori ois. Jälkimmäisen nimikappaleella Irwin osallistui saman vuoden Syksyn säveleen, ja sijoittuikin toiseksi Rainer Frimanin jälkeen. Tämä vuosi on koko Syksyn sävelen historian ainoa kerta, jolloin julkaistiin vain voittaja eikä äänimääriä. Ensi kertaa oli käytössä puhelinäänestys, jossa Irwin johti viime sekunneille (videotarkistus 2 sek) saakka (sitten julistettiin voittaja, mutta ei muiden äänimääriä).

Irwin sävelsi ja sanoitti englantilaiselle Eddie Edwardsille kaksi laulua, jotka Audiovox julkaisi singlenä. Irwinin oli alun perin määrä laulaa kyseiset kappaleet Edwardsin kanssa mutta menehtyi vähän ennen suunniteltua nauhoitusta. Nämä kappaleet olivat ainoat Irwinin sanoittamat laulut.[8] Mun nimeni on Eetu / Eddien siivellä -single nousi listoille 1991.

Irwin menehtyi sydänkohtaukseen 14. tammikuuta 1991 matkalla Viipurista Haminaan. Hänellä olisi ollut esiintyminen Viipurissa suomalaisen rakennusporukan harjannostajaisissa. Esiintymistä edeltävänä yönä Irwin heräsi koviin rintakipuihin ja hengenahdistukseen, jonka seurauksena ystävät lähtivät kuljettamaan häntä Suomen puolelle sairaalaan. Suomen puolelle tultaessa jouduttiin rajalla tehotarkastukseen, eikä seurue päässyt tullista ajoissa jatkamaan matkaa kohti Haminan sairaalaa, joka oli päämääränä. Haminan sairaalassa Irwinille alettiin antaa viipymättä hoitoa, mutta hänet jouduttiin tuloksettomaksi jääneen elvytyksen jälkeen toteamaan kuolleeksi.

Ruumiinavauksessa Irwinin kuolinsyyksi todettiin sydämen sepelvaltimoiden alkava kovettumistauti ja välittömäksi kuolinsyyksi akuutti sydäninfarkti. Hänellä ei ollut alkoholia veressä.[9] Hänet on haudattu äitinsä kanssa Hämeenkyröön Mäntyrinteen hautausmaalle. Hänen kuolinilmoituksessaan oli teksti Laulaen laulaja silmänsä sulkee, sointujen siltaa uneensa kulkee, mikä on pätkä kappaleesta ”Viimeinen laulu”.

»Irwin on sikäli omituinen tapaus, että sen elämä on ollut kuin jojo: mitä syvemmällä se käy, sen korkeammalle se pomppaa.»
(Vexi Salmi elokuvassa Rentun ruusu.)

Salanimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andy[10]
  • Irwin Goodman[11]. Koska hän oli säveltäjä ja soittaja, halusi hän nimen näiden alojen arvostamiensa edustajien mukaan, jotka olivat säveltäjä Irving Berlin ja soittaja Benny Goodman.
  • Rock-Williams[12]
  • William White[13]
  • Rudolf Holtz (yhdessä Paul Fagerlundin kanssa)

Irwinin kappaleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja ja menestyneitä kappaleita:

Levyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Irwin Goodmanin albumit, jotka oli julkaistu vinyylinä, julkaistiin CD:inä, uudelleen masteroituina ja Vexi Salmen muisteloin varustettuina tammikuussa 2001, lukuun ottamatta joululevyä, joka julkaistiin CD-levynä aiemmin jo vuonna 1997 ja Kulkurin kulta -levyä, joka julkaistiin CD-levynä ensimmäisen kerran vasta vuonna 2012.

Warner Music Finland julkaisi syksyllä 2010 lähes kaikki Irwinin levyttämät laulut yhtenä 14 cd:n kokoelmana[14]. Kokoelmalla ei esiinny ainoastaan kasetteina julkaistut Lauluja lapsille ja Uudet protestilaulut. Ossi Riipi sanoitti ja sävelsi Lauluja lapsille -kasetin ja Uudet protestilaulut -kasetin sanoitti ja sävelsi Tapani Koivisto.

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myydyimmät levyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulta-singlet:

  • Ryysyranta
  • St. Pauli ja Reeperbahn

Tuplaplatina-LP:

  • Rentun ruusu

Platina-LP:

  • Rentun ruusut (kokoelma)

Kulta-LP:t:

  • St.Pauli ja Reeperbahn
  • Poing Poing Poing
  • Las Palmas
  • Häirikkö
  • Härmäläinen perusjuntti
  • Vuosikerta 89
  • Viimeiset laulut (kokoelma)

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cover-versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irwin Goodmanin kappaleita ovat levyttäneet uudelleen esimerkiksi Irwinin lapset, Ari G, Raggars, Maho Neitsyt, Goodmans ja Matti Johannes Koivu. Myös punk rock -yhtye Larharyhmä on julkaissut EP:n (Bad Boys Plays Goodman), jolla on viisi Goodmanin kappaletta. Markku Laamanen teki Irwin tribuutti -levyn vuonna 2005, jossa hän lauloi 12 Irwinin kappaletta ja levy sijoittui radiotoimittajien äänestyksessä elokuussa 2005 kolmanneksi. Levyllä on ”Lievestuoreen Liisa” -kappaleesta Vexi Salmen kirjoittama uusi teksti, joka kertoo Liisasta tänään.

Elokuvat ja tv-sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Parikan ohjaama neliosainen tv-sarja Kivisydän pohjautui Irwin Goodmanin ja Vexi Salmen vaiheisiin.

Timo Koivusalo ohjasi vuonna 2001 Irwinin elämästä kertovan elokuvan Rentun Ruusu, joka oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva. Irwiniä esittää elokuvassa Martti Suosalo ja Vexi Salmea Ilkka Koivula. Vexi itse esiintyy elokuvassa kertojan roolissa. Hän vilahtaa myös eräässä kohtauksessa: hän esittää saksalaista kadunmiestä, joka kävelee nuoren Goodmanin ja Salmen ohi Saksan yöelämässä.

Irwinin mukaan nimetty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Hämeenlinnassa avattavalle kauppakeskukselle annettiin vuonna 2013 Irwin Goodmanin mukaan nimeksi Kauppakeskus Goodman.[16]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vexi Salmi: Raha ratkaisee (Karisto, 1967)
  • Vexi Salmi: Parhaat laulut (Fazer, 1971)
  • Erkki Wessman: Rentun ruusu (Aquarian, 1991)
  • Vexi Salmi: Siniset mokkakengät (WSOY, 1993)
  • Vexi Salmi: Mikä laulaen tulee (WSOY, 1994)
  • Olavi Kaskisuo ja Vexi Salmi: Vain elämää (WSOY, 2001)
  • Juha Rantala: Musiikillinen elämäkerta (Pop-Kirja, 2002)
  • Juha Rantala: Irwin Goodman – Kehdosta hautaan (2003, laajennettu versio 2006)
  • Ari Lahti: Vuosikertakirja (Valkeakoski Media, 2005, laajennettu versio 2006)
  • Veikko Tiitto, Ari Lahti (toim.): Viimeinen keikka osa 1: Surutonta nuoruusaikaa (Valkeakoski Media, 2014)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaskisuo, Olavi & Salmi, Vexi: Vain elämää: Irwin Goodmanin kuvitettu tarina, s. 44, 45, 48. Olavi Kaskisuo (kuvat), Vexi Salmi (teksti). Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25872-5.
  2. http://www.hameensanomat.fi/JSP/templates/standardarticle.jsp?version=4950
  3. Tampereen yliopisto: Pro gradu (Anna Vilhula, 2004) - ”Sä luulit ei tällaista paikkaa olekaan”, paikan kuvaukset suomalaisissa rocklyriikoissa 1970-luvulta uuden vuosituhannen alkuun haettu 20.8.2009
  4. Harvinaisen komea rumaksi Ryysyrannaksi 12.7.2004. Hämeen Sanomat. Viitattu 26.1.2014.
  5. Tomi Räsänen: Irwinin elämää listattuina faktoina Viitattu 4.2.2013.
  6. Irwin Goodman - Säveltäjä nimimerkkien takana
  7. Rudolf Holtz Discography at Discogs
  8. Tiitto, Veikko: Säveltäjä Irwin Goodman Viitattu 26.11.2009.
  9. http://www.angelfire.com/ma/panum/irwin/loppu.htm
  10. Kirja: Jukka Järvelä Homma Kävi sivu 309
  11. Kirja: Jee Jee Jee Suomalaisen Rockin Historia sivu 519.
  12. Kirja: Jee Jee Jee Suomalaisen Rockin Historia sivu 113.
  13. Kirja: Jukka Järvelä Homma Kävi sivu 325.
  14. Irwinistä jättikokoelma IS.fi. 20.4.2010 kello 13.17. Alma Media. Viitattu 19.10.2010.
  15. Topralli - Irwin Goodmanin tähdittämä anarkistinen musiikkikomedia POP-lehti. Viitattu 15.1.2009.
  16. Irwinille hulppea muistomerkki  Hämeenlinnaan –  Kauppakeskus Goodman Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 20.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]