1978
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 1. tammikuuta – Air Indian Boeing 747 räjähti lähellä Bombayta, 213 ihmistä sai surmansa.
- 4. tammikuuta – Kansanäänestys Chilessä tuki Augusto Pinochetia.
- 7. tammikuuta – Emilio Palma syntyi Antarktiksella ensimmäisenä ihmisenä historiassa.
- 8. tammikuuta – Mariaanien saariryhmä Tyynellämerellä siirtyi Yhdysvaltain osaksi.
- 10. tammikuuta – Toisinajattelija Pedero Jaoquin Chamorron salamurha johti levottomuuksiin Nicaraguan hallitusta vastaan.
- 17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kun Etelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellin hökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella.
- 18. tammikuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Yhdistyneen kuningaskunnan syylliseksi vankien pahoinpitelyyn Pohjois-Irlannissa, mutta merkkejä kidutuksesta ei todettu.
- 19. tammikuuta – Viimeinen Länsi-Saksassa valmistettu Volkswagen Kupla lähti Emdenin tehtaan kokoonpanolinjalta.
- 21. tammikuuta – Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoilta Vehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa.
- 22. tammikuuta – Etiopia julisti Länsi-Saksan lähettilään ei-toivotuksi henkilöksi.
- 23. tammikuuta – Ruotsi kielsi ensimmäisenä maana otsonikerrosta vahingoittavien aerosolien käytön.
- 24. tammikuuta – Neuvostoliiton ydinkäyttöinen vakoilusatelliitti, Kosmos 954, putosi Kanadaan.
- 25. tammikuuta – Aulis Sallinen sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Ratsumies. Palkinnon arvo oli 75 000 Tanskan kruunua eli noin 50 000 markkaa.
- 25. tammikuuta – Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
- 30. tammikuuta – Lumimyrsky tappoi 90 Yhdysvalloissa.
- 31. tammikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen ehdotti Kokoomuksen ottamista mukaan hallitukseen. Pääministeri Kalevi Sorsa torjui ajatuksen. Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri piti Virolaisen ehdotusta taktisena.
- 1. helmikuuta – Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Ranskaan myönnettyään olleensa sukupuoliyhteydessä 13-vuotiaan tytön kanssa.
- 11. helmikuuta – Somalian armeija mobilisoitiin Etiopian hyökkäyksen vuoksi.
- 11. helmikuuta – Kiina salli Aristoteleen, Shakespearen, ja Dickensin teokset.
- 15. helmikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy jäi kiinni Floridassa.
- 16. helmikuuta – Suomen markka devalvoitiin kolmannen kerran vajaan vuoden kuluessa, 8 %.
- 17. helmikuuta – Tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan.
- 18.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
- 1. maaliskuuta – Tupakkalaki astui voimaan.
- 1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen viidennen presidenttikautensa aluksi.
- 3. maaliskuuta – Etiopia myönsi joukkojensa taistelevan Kuuban avulla Somaliaa vastaa Ogadenissa.
- 3. maaliskuuta – Ruotsalainen kansanpuolue jäi pois Kalevi Sorsan hallituksesta. Kristian Gestrinin tilalle opetusministeriksi nimitettiin Liberaalisen kansanpuolueen Jaakko Itälä. Tuure Salon tilalle oikeusministeriksi nimitettiin Paavo Nikula.
- 3. maaliskuuta – Charles Chaplinin ruumis varastettiin hautausmaalta Sveitsistä (se löydettiin 11 viikkoa myöhemmin).
- 3. maaliskuuta – Rhodesia hyökkäsi Sambiaan.
- 5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoille Ogadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle.
- 11. maaliskuuta – Palestiinalais-terroristit tappoivat 34 israelilaista Tel Aviv-Haifa-moottoritiellä.
- 16. maaliskuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin.
- 16. maaliskuuta – Punaiset prikaatit kaappasivat Italian pääministeri Aldo Moron. Hänet löydettiin kuolleena 9. toukokuuta.
- 17. maaliskuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Amoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karille Ranskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastutti Englannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta.
- 18. maaliskuuta – Pakistanin syrjäytetty pääministeri Zulfikar Ali Bhutto tuomittiin kuolemaan vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta. Bhutto itse piti oikeudenkäyntiä "poliittisena riistona".
[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Tiedonantaja-lehteä uhattiin valepommilla.
- 1. huhtikuuta – SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen syytti Kiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan.
- 8. huhtikuuta – Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleena Helsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon.
- 9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoria Siad Barrea kohtaan.
- 16. huhtikuuta – 15 000 entistä Ranskan vastarintaliikkeen jäsentä osoitti mieltään natsismia vastaan Kölnissä.
- 20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelli Heinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui.
- 27. huhtikuuta – Afganistanin presidentti Mohammed Daoud Khan kuoli vallankaappauksessa.
- 11. toukokuuta – Tuhansia Zairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsi Angolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälle Kolwezin kaivosalueelle.
- 14. toukokuuta – Israelin ulkoministeri Moshe Dayan vieraili Suomessa. Presidentti Urho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut Dayania vastaan.
- 15. toukokuuta – Oikorata Jämsästä Jyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 km tunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.
- 18. toukokuuta – Neuvostoliitto: toisinajattelija Juri Orlov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi pakkotyöhön vastavallankumouksellisen materiaalin levittämisestä.
- 18.–19. toukokuuta – Belgialaisia ja ranskalaisia laskuvarjojoukkoja lähetettiin Zaireen auttamaan kapinallisten vastaisessa taistelussa. Surmansa sai ehkä jopa toistatuhatta ihmistä. Presidentti Mobutu Sese Seko syytti Kuubaa kapinallisten tukemisesta.
- 25. toukokuuta – Ensimmäinen Unabomberin pommi räjähti Northwestern Universityssä.
- 26. toukokuuta – Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen erotettiin virastaan. Laaksonen piti päätöstä ajojahtina.
- 10. kesäkuuta – 20 ihmistä sai surmansa Boråsin kaupunginhotellin palossa Ruotsissa. Räjähdysmäisen palon uhreista suurin osa oli koulun päättymistä juhlineita nuoria.
- 12. kesäkuuta – Sarjamurhaaja David Berkowitz, "Son of Sam", tuomittiin vankeuteen (25 vuodesta elinkautiseen).
- 15. kesäkuuta – Jordanian kuningas Hussein meni naimisiin 26-vuotiaan Lisa Halabyn kanssa, josta tuli Jordanian kuningatar Noor.
- 19. kesäkuuta – Sarjakuva Karvinen esiintyi ensimmäisen kerran lehdissä.
- 23. kesäkuuta – Josip Broz Tito nimettiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi.
- 24. kesäkuuta – Jemenin presidentti Hussein al-Ghashmi tapettiin.
- 26. kesäkuuta – Bretagnelaisnationalistien pommi teki tuhoa Versaillesissa.
- 30. kesäkuuta – Etiopia hyökkäsi Eritreaan.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 3. heinäkuuta – Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä sai satojen miljoonien markkojen arvoisen urakan Kaija ja Heikki Sirénin suunnitteleman kongressipalatsin rakentamiseksi Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin.
- 7. heinäkuuta – Salomonsaaret itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 11. heinäkuuta – Ainakin 250 ihmistä sai surmansa Tarragonan kaupungissa Espanjassa propaanikaasua kuljettaneen rekka-auton törmättyä leirintäaluetta rajaavaan muuriin. Säiliöauto räjähti törmäyksessä, jolloin palavaa kaasua sinkoutui laajalle alueelle.
- 25. heinäkuuta – Ensimmäinen koeputkilapsi, Louise Brown, syntyi.
- 6. elokuuta – Paavi Paavali VI kuoli 80-vuotiaana. Uusi paavi Johannes Paavali I kuoli 34 päivän paavina olon jälkeen 28. syyskuuta. Hänen seuraajansa kardinaali Karol Wojtyła otti nimen Johannes Paavali II tullessaan paaviksi 16. lokakuuta.
- 20. elokuuta – Pyssymiehet avasivat tulen Israelin lentoyhtiön El Alin bussissa Lontoossa.
- 20. elokuuta – Abadanissa Iranissa teatterin tuhopoltossa menehtyi 400 ihmistä.
- 24. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon väritelevision kuvaputkia valmistava tehdas vihittiin käyttöön Imatralla.
- 25. elokuuta – Torinon käärinliina oli näytteillä ensi kertaa 45:een vuoteen.
- 11. syyskuuta Ruotsalainen F1-kuljettaja Ronnie Peterson kuoli edellisenä päivänä Italian GP:n lähdössä Monzassa sattuneessa joukkokolarissa saamiinsa vammoihin.
- 17. syyskuuta – Camp Davidin rauhansopimus solmittiin Israelin ja Egyptin välille.
- 17. syyskuuta – Raju maanjäristys surmasi 25 000 ihmistä Iranin koillisosassa. Minuutin kestäneen järistyksen keskus oli Tabasin kaupungissa, jonka 12 000 asukkaasta suurin osa kuoli tai loukkaantui.
- 25. syyskuuta – Boeing 727 törmäsi pienkoneeseen San Diegossa Kaliforniassa. Onnettomuudessa kuoli 144 ihmistä.
- 27. syyskuuta – Turun raastuvanoikeudessa alkoi Salora-jutun oikeuskäsittely. Yhtiön johtoa syytettiin veronkierrosta, mutta päähuomion veivät johtaville poliitikoille, mm. Kalevi Sorsalle ja Johannes Virolaiselle, lahjoitetut stereolaitteet.
- 30. syyskuuta – Suomen ensimmäinen lentokonekaappaus: 37-vuotias oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun.
- 30. syyskuuta – Hangon edustalla kuoli 10 nuorta veneonnettomuudessa. Viikinki-huvivene oli joutunut pois laivareitiltä, törmännyt kariin ja uponnut. Veneestä oli ammuttu hätäraketteja, mutta pelastustoimet käynnistyivät hitaasti eivätkä ehtineet ajoissa. Yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan nostettiin syytteet kuolemantuottamuksesta.
[muokkaa] lokakuu - joulukuu
- 1. lokakuuta – Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
- 1. lokakuuta – Kuumailmapalloilija Veikko Kaseva kuoli Tampereella pallon syöksyttyä maahan pallon päällä olleen venttiilin petettyä.
- 1. lokakuuta – Uusi arkkipiispa Mikko Juva vihittiin virkaansa Turun tuomiokirkossa. Vihkimisen suoritti Oulun piispa Hannes Leinonen.
- 3. lokakuuta – Suomen Ilmavoimien DC-3 putosi Kuopiossa heti Rissalan lentokentältä nousun jälkeen Juurusveteen. 15 henkilöä menehtyi, joukossa maan päättäjiä, jotka osallistuivat Maanpuolustuskurssille. Myös Tarja Halosen piti osallistua lennolle, mutta lääkäri kielsi hänen osallistumisensa raskauden vuoksi.
- 14. lokakuuta – Daniel arap Moista tuli Kenian presidentti.
- 3. marraskuuta – Dominica itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 7. marraskuuta – Indira Gandhi valittiin uudelleen Intian parlamenttiin.
- 13. marraskuuta – Liikkeenharjoittaja Pekka Siitoin tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa viideksi vuodeksi vankeuteen kirjapaino Kursiivin tuhopoltosta. Kirjapainossa oli sytytetty tulipalo 26. marraskuuta 1977. Myös neljä muuta juttuun osallista tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
- 16. marraskuuta – Aarno-myrsky riehui Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosassa.
- 18. marraskuuta – Jonestownin joukkoitsemurha: Jim Jones juotti lahkolaisilleen syanidilla terästettyä juomaa Guyanassa. 913 ihmistä kuoli, mukaan lukien 276 lasta
- 20. marraskuuta – Epäonnistunut sotilasvallankaappausyritys Espanjassa.
- 20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, etteivät Neuvostoliiton johto ja puolustusministeriö esittäneet Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkonen piti liikkuneita tietoja länsimaiden lehdistön yrityksenä häiritä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
- 11. joulukuuta – Kaksi miljoonaa ihmistä osoitti mieltään šaahia vastaan Iranissa.
- 27. joulukuuta – Espanjassa hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka päätti virallisesti 40 vuotta jatkuneen sotilasdiktatuurin.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Suomen Teatterikoulun ja Helsingin Ylioppilasteatterin nuoret teatterinharrastajat esittivät kesällä itse tekemänsä näytelmän Pete Q.
- Leevi and the Leavings perustettiin.
[muokkaa] Syntyneitä
- 8. tammikuuta – Heidi Kyrö, suomalainen laulaja
- 9. tammikuuta – Alexander James McLean, yhdysvaltalainen laulaja ("Backstreet Boys")
- 19. tammikuuta – Laura Närhi, suomalainen laulaja ("Kemopetrol")
- 28. helmikuuta – Mira Luoti, suomalainen laulaja ("PMMP")
- 1. maaliskuuta – Jensen Ackles, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 21. maaliskuuta – Kevin Federline, yhdysvaltalainen tanssija
- 11. toukokuuta – Laetitia Casta, ranskalainen malli ja näyttelijä
- 16. toukokuuta – Vappu Pimiä, suomalainen radio- ja tv-juontaja
- 22. toukokuuta – Katie Price ("Jordan"), brittijulkkis
- 2. kesäkuuta – Nikki Cox, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 29. kesäkuuta – Nicole Scherzinger, yhdysvaltalainen laulaja ("The Pussycat Dolls")
- 9. heinäkuuta – Linda Park, yhdysvaltalainen näyttelijä ("Star Trek: Enterprise" -sarjan "Hoshi Sato")
- 25. heinäkuuta – Louise Brown, englantilainen koeputkilapsi (maailman ensimmäinen)
- 9. elokuuta – Audrey Tautou, ranskalainen näyttelijä
- 23. elokuuta – Kobe Bryant, yhdysvaltalainen koripalloilija
- 22. syyskuuta – Mikko Leppilampi, suomalainen näyttelijä
- 25. lokakuuta – Markus Pöyhönen, suomalainen pikajuoksija
- 27. lokakuuta – Vanessa-Mae Vanakorn Nicholson ("Vanessa-Mae"), brittiläinen viulisti
- 10. marraskuuta – Eve Jihan Jeffers ("Eve"), yhdysvaltalainen laulaja
- 2. joulukuuta – Nelly Furtado, kanadalainen laulaja
- 6. joulukuuta – Mijailo Mijailović, Anna Lindhin serbialaissyntyinen surmaaja
- 18. joulukuuta – Katie Holmes, yhdysvaltalainen näyttelijä
[muokkaa] Kuolleita
- 14. tammikuuta – Hubert Humphrey, yhdysvaltalainen poliitikko
- 14. tammikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko
- 20. tammikuuta – Viljami Kalliokoski, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos
- 9. helmikuuta – Lasse Sirviö, suomalainen kilpa-autoilija
- 11. helmikuuta – Harry Martinson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija
- 14. helmikuuta – Antti Kukkonen, suomalainen poliitikko ja rovasti
- 21. helmikuuta – Hagar Olsson, suomalainen kirjailija
- 1. maaliskuuta – Reino Oittinen, suomalainen koulumies ja poliitikko
- 14. maaliskuuta – Esti Heiniö, suomalainen kirjailija
- 28. maaliskuuta – Karl Oesch, suomalainen jääkärikenraali
- 25. huhtikuuta – Håkan Brunberg, suomalainen taidemaalari
- 28. huhtikuuta – Roman Karmen, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja
- 1. toukokuuta – Aram Hatšaturjan, neuvostoliittolainen (armenialainen) säveltäjä
- 9. toukokuuta – Aldo Moro, Italian pääministeri (kaapattiin ja murhattiin)
- 10. kesäkuuta – Väinö Muinonen, suomalainen juoksija
- 15. kesäkuuta – Alli Wiherheimo, suomalainen opetusneuvos (Kotilieden pitkäaikainen päätoimittaja)
- 22. kesäkuuta – Jens Otto Krag, Tanskan pääministeri
- 29. heinäkuuta – Umberto Nobile, italialainen ilmailija
- 6. elokuuta – Paavi Paavali VI (sydänkohtaus)
- 22. elokuuta – Jomo Kenyatta, Kenian presidentti
- 7. syyskuuta – Keith Moon, brittiläinen rumpali ("The Who")
- 9. syyskuuta – Jack Warner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 11. syyskuuta – Ronnie Peterson, ruotsalainen Formula 1 -kuljettaja
- 15. syyskuuta – Willy Messerschmitt, saksalainen lentokonesuunnittelija
- 24. syyskuuta – Manne Siegbahn, vuoden 1924 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko
- 28. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali I
- 1. lokakuuta – Veikko Kaseva, suomalainen kuumailmapalloilija
- 3. lokakuuta – Olavi Majlander, suomalainen kansanedustaja
- 3. lokakuuta – Kirsti Hollming, suomalainen kansanedustaja
- 3. lokakuuta – Arto Merisaari, suomalainen kansanedustaja
- 3. lokakuuta – Antti Pohjonen, Vaasan läänin maaherra
- 9. lokakuuta – Jacques Brel, belgialainen säveltäjä ja laulaja
- 21. lokakuuta – Toivo Hyytiäinen, suomalainen keihäänheittäjä
- 22. lokakuuta – Anastas Mikojan, Neuvostoliiton presidentti
- 7. marraskuuta – Gene Tunney, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
- 10. marraskuuta – Jussi Mäntynen, suomalainen kuvanveistäjä
- 15. marraskuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi
- 24. marraskuuta – Fjalar Jarva, Suomen poliisiylijohtaja
- 8. joulukuuta – Golda Meir, Israelin pääministeri
- 10. joulukuuta – Ed Wood Jr., yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 11. joulukuuta – Matti Tapio, suomalainen teatteriohjaaja
- 11. joulukuuta – Vincent du Vigneaud, vuoden 1955 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
- 27. joulukuuta – Houari Boumédienne, Algerian presidentti
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Pjotr Kapitsa, Arno Penzias ja Robert Woodrow Wilson
- Nobelin kemianpalkinto: Peter D. Mitchell
- Nobelin lääketieteen palkinto: Werner Arber, Daniel Nathans ja Hamilton O. Smith
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Isaac Bashevis Singer
- Nobelin rauhanpalkinto: Anwar Sadat ja Menachem Begin
