Manne Siegbahn

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karl Manne Georg Siegbahn
1924 Karl Manne Siegbahn.jpg
Syntynyt 3. joulukuuta 1886
Örebro, Ruotsi
Kuollut 26. syyskuuta 1978
Tukholma, Ruotsi
Asuinpaikka Ruotsin lippu Ruotsi
Kansallisuus Ruotsin lippu Ruotsalainen
Tutkimusala Fysiikka
Instituutti Lundin yliopisto
Uppsalan yliopisto
Tukholman yliopisto
Tutkinnot Lundin yliopisto
Tunnetuimmat työt Röntgenspektroskopia
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1924)

Karl Manne Georg Siegbahn (3. joulukuuta 188626. syyskuuta 1978) oli ruotsalainen fyysikko, joka sai Nobelin fysiikanpalkinnon 1924 löydöistään röntgenspektroskopian alalta.[1]

Siegbahn väitteli tohtoriksi Lundin yliopistosta vuonna 1911. Väitöskirjan otsikko oli Magnetische Feldmessungen (magneettikenttämittauksia). Opintojensa aikana hän toimi professori Johannes Rydbergin assistenttina. Vuodesta 1912 vuoteen 1937 Siegbahn kehitti uusia menetelmiä ja laitteita röntgenspektroskopiamittauksiin, mistä hänet myöhemmin Nobelin palkinnolla palkittiin. Vuonna 1920 Rydbergin kuoltua hän sai professorin viran ensin Lundin yliopistosta, sittemmin vuonna 1923 Uppsalan yliopistosta, ja vuonna 1937 Ruotsin kuninkaallisesta tiedeakatemiasta.

Siegbahn meni naimisiin Karin Högbomin kanssa 1914 ja he saivat kaksi poikaa. Toinen pojista, Kai Manne Börje Siegbahn, jakoi vuonna 1981 Nobelin fysiikanpalkinnon Nicolaas Bloembergenin ja Arthur Leonard Schawlowin kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Physics 1924 Nobelprize.org - The Official Website of the Nobel. Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.