Wikipedia
Ernst August Friedrich Ruska (25. joulukuuta 1906 – 25. toukokuuta 1988) oli saksalainen fyysikko ja sähköinsinööri. Hänet tunnetaan erityisesti elektronimikroskoopin keksijänä.
Ruska opiskeli elektroniikkaa Münchenin teknillisessä yliopistossa 1925 - 1927 ja siirtyi tämän jälkeen Berliinin teknilliseen yliopistoon. Siellä hän keksi, että näkyvän valon asemesta elektroneja havainnoiva mikroskooppi muodostaa tarkemman kuvan, johtuen elektronien värähtelytaajuudesta, joka on 100 000 kertaa suurempi kuin sähkömagneettisen värähtelyn taajuus näkyvän valon alueella. Ruska rakensi maailman ensimmäisen elektronimikroskoopin vuonna 1931.
Ruska työskenteli Siemens-Reiniger-Werke AG:llä tutkimusinsinöörinä 1937 - 1955 ja johtajana Elektronimikroskopian Instituutissa, Fritz Harber Instituutissa, 1955 - 1972. Vuodesta 1949 hän toimi professorina Berliinin vapaassa yliopistossa. Ennen eläköitymistään vuonna 1972 Ruska toimi Berliinin teknillisessä korkeakoulussa professorina vuodesta 1957. Osoituksena lukuisista saavutuksistaan optoelektroniikassa hänelle myönnettiin vuonna 1986 puolet Nobelin fysiikanpalkinnosta; toinen puoli jaettiin tunnelointimikroskoopin kehittäjille Gerd Binnigille ja Heinrich Rohrerille.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| 1901–1925 |
1901: W. Röntgen 1902: H. Lorentz, P. Zeeman 1903: H. Becquerel, P. Curie, M. Curie 1904: L. Rayleigh 1905: P. Lenard 1906: J. Thomson 1907: A. Michelson 1908: G. Lippmann 1909: G. Marconi, F. Braun 1910: J. van der Waals 1911: W. Wien 1912: G. Dalén 1913: H. Onnes 1914: M. von Laue 1915: W. L. Bragg, W. H. Bragg 1917: C. Barkla 1918: Planck 1919: J. Stark 1920: C. Guillaume 1921: A. Einstein 1922: N. Bohr 1923: R. Millikan 1924: Siegbahn 1925: J. Franck, G. Hertz
|
| 1926–1950 |
1926: J. B. Perrin 1927: A. Compton, C. Wilson 1928: O. Richardson 1929: L. de Broglie 1930: C. Raman 1932: W. Heisenberg 1933: E. Schrödinger, P. Dirac 1935: James Chadwick 1936: V. Hess, C. Anderson 1937: C. Davisson, G. Thomson 1938: E. Fermi 1939: E. Lawrence 1943: O. Stern 1944: I. Rabi 1945: W. Pauli 1946: P. Bridgman 1947: E. Appleton 1948: P. Blackett 1949: H. Yukawa 1950: C. Powell
|
| 1951–1975 |
1951: J. Cockcroft, E. Walton 1952: F. Bloch, E. Purcell 1953: F. Zernike 1954: M. Born, W. Bothe 1955: W. Lamb, P. Kusch 1956: W. Shockley, J. Bardeen, W. Brattain 1957: C. Yang, Tsung-Dao Lee 1958: P. Tšerenkov, I. Frank, I. tamm 1959: E. Segrè, O. Chamberlain 1960: D. Glaser 1961: R. Hofstadter, R. Mößbauer 1962: L. Landau 1963: E. Wigner, M. Goeppert-Mayer, J. Jensen 1964: C. Townes, N. Basov, A. Prohorov 1965: S-I. Tomonaga, J. Schwinger, R. Feynman 1966: A. Kastler 1967: H. Bethe 1968: L. Alvarez 1969: M. Gell-Mann 1970: H. Alfvén, L. Néel 1971: D. Gabor 1972: J. Bardeen, Leon Neil Cooper, John Robert Schrieffer 1973: L. Esaki, I. Giaver, B. Josephson 1974: M. Ryle, A. Hewish 1975: A. Bohr, B. Mottelson, L. Rainwater
|
| 1976–2000 |
1976: B. Richter, S. Ting 1977: P. Anderson, N. Mott, J. van Vleck 1978: P. Kapitsa, A. Penzias, R. Wilson 1979: S. Glashow, A. Salam, S. Weinberg 1980: J. Cronin, V. Fitch 1981: N. Bloembergen, A. Schawlow, K. Siegbahn 1982: K. Wilson 1983: S. Chandrasekhar, W. Fowler 1984: C. Rubbia, S. van der Meer 1985: K. von Klitzing 1986: E. Ruska, G. Binnig, H. Rohrer 1987: J. Bednorz, K. Müller 1988: L. Lederman, M. Schwartz, J. Steinberger 1989: N. Ramsey, H. Dehmelt, W. Paul 1990: J. Friedman, H. Kandall, R. Taylor 1991: P-G. de Gennes 1992: G. Charpak 1993: R. Hulse, J. Taylor Jr. 1994: B. Brockhouse, C. Shull 1995: M. Perl, F. Reines 1996: D. Lee, D. Osheroff, R. Richardson 1997: S. Chu, C. Cohen-Tannoudji, W. Phillips 1998: R. Laughlin, H. Störmer, D. Tsui 1999: G. 't Hooft, M. Veltman 2000: Ž. Alfjorov, H. Kroemer, J. Kilby
|
| 2001– |
2001: E. Cornell, W. Ketterle, C. Wieman 2002: R. Davis Jr., M. Koshiba, R. Giacconi 2003: A. Abrikosov, V. Ginzburg, A. Leggett 2004: D. Gross, H. Politzer, F. Wilczek 2005: R. Glauber, J. Hall, T. Hänsch 2006: J. Mather, G. Smoot 2007: A. Fert, P. Grünberg 2008: Nambu, Kobayashi, Maskawa
|
Saksa
Nobelin fysiikanpalkinto (1986)
