Felix Bloch

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Felix Bloch
Felix Bloch, Stanford University.jpg
Syntynyt 23. lokakuuta 1905
Zürich, Sveitsi
Kuollut 10. syyskuuta 1983
Zürich, Sveitsi
Asuinpaikka Sveitsin lippu Sveitsi
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Kansallisuus Sveitsin lippu Sveitsiläinen
Tutkimusala Fysiikka
Instituutti Stanfordin yliopisto
Tutkinnot ETH Zürich
Leipzigin yliopisto
Tunnetuimmat työt NMR
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1952)

Felix Bloch (23. lokakuuta 190510. syyskuuta 1983) oli sveitsiläis-yhdysvaltalainen fyysikko. Vuonna 1952 hänet ja Edward Mills Purcell palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla tavasta mitata tarkasti ytimien magneettisten momentteja ja siihen liittyvistä löydöistä.[1]

Akateeminen koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bloch aloitti akateemiset opintonsa Zürichin kansallisessa teknologiainstituutissa Eidgenössische Technische Hochschulessa, josta hän suunnitteli valmistuvansa insinööriksi. Vuoden opiskelujen jälkeen hän siirtyi kuitenkin opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa vaihtaen osastoa instituutin sisällä. Opiskelujensa aikana hän kiinnostui teoreettisesta fysiikasta ja osallistui muun muassa Peter Debyen, Paul Scherrerin, Hermann Weylin, ja Erwin Schrödingerin luennoille. Vuoden 1927 syksystä hän jatkoi teoreettisen fysiikan opintoja Leipzigin yliopistossa Werner Heisenbergin johdolla ja sai filosofian tohtorin tutkintonsa valmiiksi kesällä 1928. Hänen kvanttimekaniikan alan tutkimuksensa käsitteli elektronien liikettä kiteissä ja erityisesti hän kehitti teorian metallien sähkönjohtavuudesta.

Assistenttuurien ja muiden akateemisten virkojen myötä Bloch työskenteli väittelynsä jälkeen teoreettisen fysiikan huippujen kanssa. Hän tutki kiinteän aineen teorioita Wolfgang Paulin, Heisenbergin, Niels Bohrin ja Enrico Fermin kanssa. Adolf Hitlerin valtaannousun myötä Bloch kuitenkin jätti Saksan 1933 ja siirtyi vuotta myöhemmin Stanfordin yliopistoon. Siellä hän ryhtyi kokeelliseen tutkimukseen neutronien parissa. Berkeleyn syklotronilla yhdessä Luis Alvarezin kanssa hän selvitti 1939 neutronin magneettisen momentin yhden prosentin tarkkuudella. Vuonna 1940 Bloch meni naimisiin Saksasta paenneen Lore Mischin kanssa, fyysikko ja tohtori hänkin.

Blochin mukaan nimettyjä käsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiiviin aineen fysiikassa Felix Bloch on jäänyt historiaan muun muassa seuraavissa käsitteissä:

Ydinmagneettinen resonanssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Bloch osallistui Los Alamosissa ydinvoiman tuottamisen kehittelyyn ja myöhemmin Harvardin yliopistossa tutkien häirintään liittyvään työhön. Jälkimmäinen työ tuotti Blochille elektroniikan tuntemusta, mikä hyödytti häntä heti hänen muussa tutkimustyössään. Vuonna 1945 palattuaan Stanfordiin Bloch aloitti välittömästi William W. Hansenin ja Martin Packardin kanssa tutkimukset siitä, miten atomiytimiin voitaisiin vaikuttaa sähkömagneettisella induktiolla. Samaan aikaan Harvardissa Purcellin ryhmä täysin itsenäisesti keksi saman menetelmän, joka nyttemmin tunnetaan ydinmagneettisena resonanssina. Sittemmin ydinmagneettinen resonanssi on saavuttanut merkittävän aseman niin aineen rakenteen kuin lääketieteellisenkin tutkimuksen kannalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Physics 1952 Nobelprize.org - The Official Website of the Nobel. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]