Ivar Giaever

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ivar Giæver
Ivar Giaever.jpg
Syntynyt 5. huhtikuuta 1929
Bergen, Norja
Asuinpaikka Norjan lippu Norja
Kansallisuus Norjan lippu Norjalainen
Yhdysvaltain lippu Yhdysvaltalainen
Tutkimusala Fysiikka
Instituutti Oslon yliopisto
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1973)

Ivar Giaever ([ˈjeːvər]; alun perin Giæver, s. 5. huhtikuuta 1929) on norjalainen fyysikko. Giaever jakoi vuonna 1973 Nobelin fysiikanpalkinnon Leo Esakin ja Brian Josephsonin kanssa tutkimuksestaan tunneloitumisilmiöstä puoli- ja suprajohteessa.[1] Giaever työskentelee Oslon yliopiston professorina.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Giaever syntyi vuonna 1929 toisena lapsena perheen yhteensä kolmesta lapsesta. Hän varttui Totenissa, jossa hänen isänsä John A. Giaever toimi farmaseuttina. Perusopetuksen hän sai Totenissa, mutta toisen asteen opinnot hän kävi Hamarin kaupungissa. Ennen opintojensa aloittamista Norjalaisessa teknillisessä instituutissa vuonna 1948, hän oli töissä vuoden Raufoss Munition -tehtailla. Giaever valmistui mekaniikan insinööriksi vuonna 1952. Seuraavana vuonna hän suoritti asepalveluksen Norjan armeijassa, ja sen jälkeen hänet otettiin Norjan hallitukselle töihin patenttitutkijaksi.

Ivar Giaever meni naimisiin Inger Skramstadin kanssa vuonna 1952 ja suhteeseen syntyi neljä lasta. Giaeveristä tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1964.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arun Agarwal: Nobel Prize Winners in Physics, s. 203. APH Publishing, 2008. ISBN 9788176487436. Google book (limited preview). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ivar Giaever Nobel-säätiö. Viitattu 25. elokuuta 2007. (englanniksi)
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.