Gustaf Dalén

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gustaf Dalén
Nils Gustaf Dalén.jpg
Syntynyt 30. marraskuuta 1869
Stenstorp, Ruotsi
Kuollut 9. joulukuuta 1937
Tukholma, Ruotsi
Asuinpaikka Ruotsin lippu Ruotsi
Kansallisuus Ruotsin lippu Ruotsalainen
Instituutti AGA
Tutkinnot Chalmersin teknillinen korkeakoulu
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1912)

Nils Gustaf Dalén (30. marraskuuta 18699. joulukuuta 1937) oli ruotsalainen keksijä sekä AGAn perustaja. Vuonna 1912 Dalén sai Nobelin fysiikan palkinnon keksimästään aurinkoventtiilistä (ns. hämäräkytkin), jolla ohjattiin kaasuvalomajakoiden ja -poijujen valojen toimintaa automaattisesti.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dalén syntyi Stenstorpissa, Ruotsissa. Hän valmistui maisteriksi ja myöhemmin tohtoriksi Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta.

Jo varhain hän keskittyi majakkalaitteisiin; ensimmäinen keksintö oli nerokas säätölaite, joka mahdollisti sen että 10 000 majakkavalon välähdystä kulutti vain litran varsinaista kaasua. Tämän mahdollisti osaltaan hänen kehittämänsä oikea sekoitus asetyleeniä ja ilmaa; seoksen räjähdysvaara eliminoitiin yksinkertaisesti: sekoittajan putkeen tehtiin mutka, joka täytettiin lyijyhauleilla; haulit päästivät kaasuseoksen läpi, mutta jos liekki karkasi lyhdystä ja alkoi palaa väärässä paikassa, haulit sulivat ja syntynyt lyijytulppa katkaisi kaasuntulon. Yhtään sekoittajaa ei räjähtänyt tämän keksinnön käyttöön oton jälkeen. Samoin Dalén kehitti asetyleenipulloihin uuden ja turvallisemman täytemassan, minkä johdosta pullojen käsittely merellä ja ulkoluotojen ankarissa maasto-oloissa tuli turvallisemmaksi: ennen sitä asetyleenipulloilla oli hengenvaarallinen taipumus räjähtää pienestäkin ulkopuolisesta iskusta.

Hänen tärkein ja kuuluisin keksintönsä on aurinkoventtiili, joka mahdollisti kaasuvaloa käyttävien majakoiden täysautomatisoinnin. Dalén sokeutui kaasuräjähdyksessä vuonna 1912 ennen Nobelin palkintojen jakoa, ja tämän vuoksi hänen uskottiin saaneen palkinnon raadin sympatian vuoksi. Sokeutumisestaan huolimatta Dalén pysyi AGA:n johdossa aina vuoteen 1937 eli kuolemaansa asti.

Hän sai sokeutumisen jälkeen valmiiksi kaksi todella merkittävää keksintöä: automaattisen hehkuverkon vaihtajan sekä täysautomaattisesti pyörivän loistopylvään. Molemmat ovat niin yksinkertaisia ja varmasti toteutettuja, että ne vaativat huoltoa aivan nimellisesti ja ovat äärimmäisen luotettavia.

Hehkuverkon vaihtaja on yksinkertaisesti pyörivään nivelalustaan asennettu nelisakarainen laite; kunkin sakaran päässä on hehkusukka ja puisen tikun lukittuna pitämä mekaaninen koneisto. Niin kauan kuin hehkusukka on ehjä, tikkukin pysyy ehjänä ja koneisto lukittuna, mutta kun sukka palaa puhki ja liekki pistää ulos, tikku palaa poikki ja lukko aukeaa, jolloin painoilla toimiva koneisto kääntää uuden hehkusukan tikkuineen sen paikalle. Koneistossa olevat kolme varasukkaa takaavat että valo pysyy häiriöittä paikallaan. Ja viimeistään parin viikon sisällä huoltokäynnille tullut loistonhuoltaja poisti rikkinäiset sukkakokonaisuudet ja asensi tilalle uudet. Samalla uusittiin vilkkulaitteen huoltoa kaipaavat osat eli kuoleentuneet jouset ja jumittuneet magneettiventtiilit sekä asetettiin vilkun säätö kohdalleen. Harjaantunut huoltaja teki kaiken tämän neljännestunnissa.

Yhtä yksinkertainen on automaattipylväs: kaasua säätävän mekaanisen vilkkulaitteen olennainen osa on nahkainen säätökalvo. Se kehittää pienen ja vähävoimaisen liikkeen, jonka yksinkertainen vaihteisto vahvistaa ja siirtää pyörityskoneistoon. Voima riittää erinomaisesti, koska nämä raskaatkin prismastot lepäävät elohopeatyynyn päällä, mistä johtuen niiden liikutteluun tarvittava voima on minimaalinen.

Dalénin keksintöä Nobelin fysiikan palkinnon voittajana on arvosteltu, mutta todellisuudessa aurinkoventtiili oli lähempänä fysiikan palkinnon täyttäviä kriteerejä kuin useimmat muut keksinnöt ennen sitä tai sen jälkeen. Dalén kehitteli asetyleenikaasujärjestelmiä jotka tuottivat erittäin kirkasta valoa, turvallisia kaasujen varastointiratkaisuja, sekä kehitti aurinkoventtiilin, joka kytki majakoiden ja merimerkkien valolaitteet toimintaan vain pimeänä aikana, näin lisäten kaasuvarastojen huoltovälin jopa vuoteen. Eritoten Skandinavian karikkoisilla rannikoilla aurinkoventtiilein varustetut merimerkit yleistyivät varsin nopeasti.

Dalénin keksintöjen arvoa nosti niiden ehdoton luotettavuus; ainoa syy, miksi ne jäivät pois käytöstä on raha: yksinkertaisetkin ja kauan kestävät osat ovat hienomekaanista työtä ja äärimmäisen kalliita valmistaa. Nykyajan tekniikalla toteutetut sähköjärjestelmät maksavat jo hankkiessa muutaman prosentin kaasujärjestelmän hinnasta ja ovat huomattavan paljon huoltoystävällisempiä. Vain aurinkoventtiili on säilyttänyt asemansa: sen rakenne on niin yksinkertaisen varma, etteivät nykyajan valokennot pysty kilpailemaan sen kanssa.

Merenkulkulaitos nimesi Suomen ensimmäisen kiinteän pohjamajakan Gustaf Dalénin mukaan. Kasuunin päälle rakennettu Gustaf Dalénin majakka sijaitsee Kihdin selällä Sottungan kunnan alueella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Physics 1912 Nobelprize.org - The Official Website of the Nobel. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]