William Lawrence Bragg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
William Lawrence Bragg
Wl-bragg.jpg
Syntynyt 31. maaliskuuta 1890
Adelaide, Australia
Kuollut 1. heinäkuuta 1971
Ipswich, Yhdistynyt kuningaskunta
Asuinpaikka Australian lippu Australia
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Kansallisuus Australialais-brittiläinen
Tutkimusala Fysiikka
Instituutti Victorian yliopisto
Cambridgen yliopisto
Tutkinnot Adelaiden yliopisto
Cambridgen yliopisto
Väitöstyön ohjaaja J. J. Thomson Nobel-palkinto
W. H. Bragg Nobel-palkinto
Oppilaat John Crank
Ronald Wilfried Gurney
Tunnetuimmat työt Röntgendiffraktio
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1915)

Sir William Lawrence Bragg (31. maaliskuuta 18901. heinäkuuta 1971) oli australialais-brittiläinen fyysikko, joka palkittiin isänsä William Braggin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnolla 1915 kiderakenteiden analysoimisesta röntgensäteilyllä.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lawrence Braggin isä William Bragg oli Lawrencen syntymäkaupungin Adelaiden yliopistossa matematiikan ja fysiikan professorina. Lawrence aloitti matematiikan opinnot samaisessa yliopistossa 14-vuotiaana 1904 ja valmistui 1908. Vuotta myöhemmin he muuttivat Englantiin Bragg vanhemman saatua viran Leedsin yliopistosta. Lawrence Bragg jatkoi opintoja Cambridgen Trinity Collegessa valmistuen 1912 pääaineenaan fysiikka. Saman vuoden syksyllä hän jo julkaisi tutkielman Max von Lauen havaitsemasta röntgendiffraktiosta lehdessä Proceedings of the Cambridge Philosophical Society. Lawrence Braggin 1912 löytämä röntgendiffraktion tulkintaan olennaisesti liittyvä linkki kiteen atomien välimatkan ja röntgensäteilyn sirontakulman välillä tunnetaan nykyään Braggin lakina.

Bragg meni naimisiin 1921 Alice Grace Jenny Hopkinsonin kanssa ja he saivat kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 19121914 Lawrence työskenteli tiiviisti isänsä kanssa tutkien röntgensäteilyn diffraktiota kiteistä. He julkaisivat tuloksensa 1915 ja jo samana vuonna heidät palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla tästä tutkimuksesta, Lawrencen ollessa vasta 25-vuotias.

Vuodesta 1938 vuoteen 1953 Bragg toimi Cavendish-laboratorion kokeellisen fysiikan professorina Cambridgen yliopistossa. Tuona aikana laboratoriossa aloitettiin biologisten materiaalien, muun muassa proteiinien ja DNAn, tutkiminen röntgenkristallografialla. Sittemmin Nobel-palkitut Francis Crick ja James D. Watson (DNA) sekä Max Perutz (hemoglobiini) tekivät uraauurtavat löytönsä juurikin Braggin ollessa laboratorion johtajana.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. John Daintith: Biographical Encyclopedia of Scientists, Third Edition, s. 94. CRC Press, 2008. ISBN 9781420072716. Google book (limited preview). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]