Richard Feynman
| Richard Feynman | |
|---|---|
| Syntynyt | 11. toukokuuta 1918 New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 15. helmikuuta 1988 Los Angeles, Yhdysvallat |
| Asuinpaikka | Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Tutkimusala | Fysiikka |
| Instituutti | California Institute of Technology Cornellin yliopisto |
| Tutkinnot | Princetonin yliopisto MIT |
| Väitöstyön ohjaaja | John Archibald Wheeler |
| Tunnetuimmat työt | kvanttisähködynamiikka eli QED, Feynmanin graafit |
| Tunnustukset | |
| Uskonnollinen kanta | ateisti |
Richard Phillips Feynman (11. toukokuuta 1918 – 15. helmikuuta 1988) oli 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia fyysikkoja. Hän laajensi merkittävästi kvanttielektrodynamiikan teoriaa, mistä hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Julian Schwingerin ja Sin-Itiro Tomonagan kanssa 1965.[1] Feynmanin ansiona oli esittää kvanttielektrodynamiikka polkuintegraalien avulla[2] ja johtaa tästä säännöt nykyään Feynmanin graafeina tunnetulle tavalle esittää sähkömagneettiset prosessit kuvina.
Muita tieteellisiä saavutuksia olivat nestemäisen heliumin teoria, betahajoamisen teoria sekä partonimalli. Feynman esitelmöi vuonna 1959 aiheesta There's plenty of room at the bottom (”Pohjalla on tilaa yllin kyllin”), joka oli vaikuttamassa nanoteknologian kehitykseen.
Feynman opiskeli perustutkintonsa MIT:ssä ja valmistui kandidaatiksi (B.Sc.) vuonna 1939. Hän julkaisi opinnäytetyönsä pohjalta artikkelin, jossa esitetään nykyään Hellmannin-Feynmanin teoreemana tunnettu tulos. Ohjaajansa John Slaterin suosituksesta Feynman vaihtoi perustutkinnon jälkeen yliopistoa ja meni tekemään väitöskirjaa Princetonin yliopistoon John Wheelerin ohjauksessa. Feynman väitteli tohtoriksi vuonna 1942.
Feynman oli Kalifornian teknillisen korkeakoulun professori vuodesta 1950 ja hän oli tunnettu myös erinomaisena opettajana. Hänen ensimmäisen vuoden opiskelijoille pitämänsä luennot on koottu kirjaksi Feynman Lectures on Physics, joista valikoima on julkaistu suomeksi nimellä ”Suhteellisen helppoa” (ISBN 952-5329-18-6). Tieteellisen uransa hän teki suurimmaksi osaksi Kalifornian teknillisessä korkeakoulussa (Caltech).
Hän toimi ryhmänjohtajana Manhattan-projektissa, jossa kehitettiin ensimmäinen ydinpommi.
Challenger-sukkulan tuhouduttua tammikuussa 1986 Feynman oli yksi onnettomuustutkijoista.
Hän on myös kuuluisa erikoisesta luonteestaan ja seikkailuistaan, joista hän on kertonut kirjoissaan Laskette varmaan leikkiä, Mr Feynman! (ISBN 951-9269-86-X) sekä Mitä siitä mitä muut ajattelevat? (ISBN 951-9269-91-6).
[muokkaa] Suomennetut teokset
- Fysiikan lain luonne. (The character of physical law, 1965.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Ursan julkaisuja 70. Helsingissä: Ursa, 1999. ISBN 952-5329-02-X.
- QED, valon ja aineen ihmeellinen teoria. (QED, the strange theory of lights and matter, 1985.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsingissä: Art House, 1991 (2. painos 2002). ISBN 951-884-072-5.
- ”Laskette varmaankin leikkiä, Mr Feynman!” Kummallisen tyypin seikkailuja. (Surely you’re joking, Mr. Feynman! Adventures of a curious character, 1985.) Ralph Leightonille kerrottuina. Edward Hutchingsin toimittamina. Kimmo Pietiläisen suomentamina. Ursan julkaisuja 61. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1997 (3. painos 2006). ISBN 951-9269-86-X.
- ”Mitä siitä, mitä muut ajattelevat?” Lisää kummallisen tyypin seikkailuja. (”What do you care what other people think?” Further adventures of a curious character, 1988.) Ralph Leightonille kerrottuina. Kimmo Pietiläisen suomentamina. Ursan julkaisuja 66. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1998. ISBN 951-9269-91-6.
- Feynman, Richard P.: Suhteellisen helppoa: Seitsemän lukua fysiikkaa. (Six not so easy pieces: Essentials of physics explained by its most brilliant teacher, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Ursan julkaisuja 83. Helsingissä: Ursa, 2002. ISBN 952-5329-18-6.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Richard Phillips Feynman & Laurie M. Brown: Selected papers of Richard Feynman: with commentary, s. xi. World Scientific, 2000. ISBN 9789810241315. Google book (limited preview). (englanniksi)
- ↑ Andrew Pickering: Constructing quarks: a sociological history of particle physics, s. 201. University of Chicago Press, 1984. ISBN 9780226667997. Google book (limited preview). (englanniksi)
Sivulta puuttuu