Challenger

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo avaruussukkulasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Avaruussukkula Challenger
Challenger laskeutuu ensilennoltaan STS-6
Challenger laskeutuu ensilennoltaan STS-6
Yhteenveto
Lyhenne OV-099
(OV eli Orbital Vehicle)
Valtio Yhdysvallat
Rakennussopimus 1.1.1979
Tila Tuhoutui 28.1.1986
Ensilento STS-6 4.-9.4.1983
Viimeinen lento STS-51-L 28.1.1986
(tuhoutui lähdössä)
Lentoja 10
Aika avaruudessa 62 päivää 7 t 56 min 22 s
Kierretty maapalloa 995 kertaa
Kuljettu matka 25,803,939 merimailia
Satelliittilaukaisuja 10
Telakointeja
Miriin
0
Telakointeja
ISS:ään
0
Piirros Challengerista

Challenger (NASAn avaruussukkuloiden (orbital vehicle) luokituksessa OV-099) oli yhdysvaltalainen avaruussukkula, joka tuhoutui 73 sekuntia laukaisunsa jälkeen 28. tammikuuta 1986.

Challenger oli avaruussukkula Columbian jälkeen toinen kiertoradalle laukaistu avaruussukkula. Challengerin ensilento oli 4. huhtikuuta 1983 ja se tuhoutui kymmenennellä lennollaan, STS-51-L, 28. tammikuuta 1986.

Avaruussukkulan onnettomuuden syyksi paljastui asetetun onnettomuustutkintalautakunnan tutkimuksissa apuraketin O-tiivisteen pettäminen. Laukaisua edeltäneen yön pakkasesta johtuen tiiviste oli menettänyt kimmoisuuttaan ja raketin polttoaine pääsi virtaamaan tiivisteen välistä aiheuttaen onnettomuuden.

Columbia on toinen kahdesta lennolla tuhoutuneesta avaruussukkulasta. Onnettomuuden jälkeen kerätyt Challengerin osat on siirretty Cape Canaveraliin käytöstä poistettuihin ohjussiiloihin. Ajoittain Challengerin osia huuhtoutuu Floridan rannikolle, mistä ne siirretään ohjussiiloihin.

Challenger rakennettiin testialustana käytetyn STA-099:n rungolle kun havaittiin että se oli halvempaa kuin muuntaa avaruussukkula Enterprise (OV-101) lentokelpoiseksi. Alun perin Challengeria ei tarkoitettu laukaistavaksi avaruuteen.

Challenger lensi onnettomuuslento mukaan lukien 10 sukkulalentoa, vietti 62,41 päivää avaruudessa, kiersi maapallon 995 kertaa ja lensi yhteensä 41 527 416 kilometriä.

Challengerin viimeisellä lennolla oli mukana opettaja Christa McAuliffe, josta piti tulla ensimmäinen siviili avaruudessa.

Lennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Challenger tuhoutui 73 sekuntia laukaisunsa jälkeen
Challengerin muistolaatta Arlingtonin kansallisella hautausmaalla
Lähtöpäivä Nimitys Huom.
4. huhtikuuta 1983 STS-6 Lastina TDRS-1

Ensimmäinen avaruussukkulalta suoritettu avaruuskävely.

18. kesäkuuta 1983 STS-7 Sally Ridesta tuli ensimmäinen amerikkalainen nainen avaruudessa.

Lastina 2 tietoliikennesatelliittia.

30. elokuuta 1983 STS-8 Guion Blufordista tuli ensimmäinen afroamerikkalainen avaruudessa.

Ensimmäinen yöllä laukaistu ja laskeutunut avaruussukkula.
Lastina Insat-1B.

3. helmikuuta 1984 STS-41-B Ensimmäinen avaruussukkulasta riippumaton avaruuskävely.

Lastina 2 tietoliikennesatelliittia (kiertoradalle saaminen epäonnistui).

6. huhtikuuta 1984 STS-41-C Solar Max -huoltolento
5. lokakuuta 1984 STS-41-G Ensimmäinen lento, jolla oli mukana kaksi naista.

Kathryn D. Sullivanista tuli ensimmäinen amerikkalainen
avaruuskävelyn suorittanut nainen.
Lastina Earth Radiation Budget Satellite.

29. huhtikuuta 1985 STS-51-B Lastina Spacelab-3
29. heinäkuuta 1985 STS-51-F Lastina Spacelab-2
30. lokakuuta 1985 STS-61-A Lastina saksalainen Spacelab D-1
28. tammikuuta 1986 STS-51-L Sukkula tuhoutui laukaisussa ja kaikki
seitsemän astronauttia kuolivat.


Onnettomuusmiehistö virallisessa ryhmäkuvassa 15.11.1985

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]