Avaruuskävely

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bruce McCandless II ensimmäisellä ilman vaijeria suoritetulla avaruuskävelyllä 11.2.1984 Challenger-sukkulalennon STS-41-B aikana

Avaruuskävelyllä tarkoitetaan avaruusaluksen ulkopuolella ihmisen suorittamaa tehtävää. Avaruuskävelyn englanninkielinen lyhenne on EVA (Extra-vehicular activity). Avaruuskävelyn suorittava astronautti liikkuu pienten RCS-moottorien avulla asteittain itsensä ympäri tai lineaarisesti. Rakettien ansiosta astronautin ei tarvitse pitää kiinni aluksesta vaan voi leijua sen vieressä molemmat kädet vapaina työtä varten.

Suurin osa avaruuskävelyistä suoritetaan avaruussukkulasta kansainvälisen avaruusaseman lähistöllä. Avaruuskävelyiden aikana yleensä huolletaan satelliittia tai avaruusasemaa. Jos astronautti joutuu liian kauas sukkulasta, sukkula voidaan ohjata helposti astronautin luokse, ja jopa poimia robottikäsivarrella (jos astronautti ei voi esimerkiksi tajuttomuuden takia itse telakoitua).

Avaruuskävely voidaan suorittaa myös planeetan tai kuun pinnalla, kuten Apollo-ohjelmassa.

Avaruuskävelyn merkkipaaluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astronautti Edward White Yhdysvaltain ensimmäisellä avaruuskävelyllä 3. kesäkuuta 1965 Gemini 4-avaruuslennolla
Buzz Aldrin kuukävelyllä Apollo 11 -lennolla 20.7.1969

Avaruuskävelyyn liittyviä riskejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astronautti Richard Mastracchion STS-118 sukkulalennon kolmannella avaruuskävelyllä Kansainvälisen avaruusaseman ulkopuolella reiän saanut hansikas pakotti lyhentämään avaruuskävelyn kestoa

Avaruuskävely on vaarallinen tapahtuma monesta eri syystä. Pääasiallinen vaara on törmäys avaruusromukappaleen kanssa. Ratanopeus 300 km maanpinnan yläpuolella (tyypillinen korkeus avaruussukkulalennolla) on 7,7 km/s. Tämä vastaa kymmenkertaista luodin nopeutta, joten pienellä hiukkasella, jonka massa on vain sadasosa luodin massasta, on luotia vastaava liike-energia. Tällainen kappale on esimerkiksi maalilastu tai hiekanjyvänen. Jokainen avaruuslento synnyttää lisää avaruusromua, joten tämä vaara suurentuu jatkuvasti.

Toinen syy avaruuskävelyjen vaarallisuuteen on se, että avaruudessa vallitsevia olosuhteita on vaikea simuloida ennen avaruuslentoa. Avaruuskävelyitä ei yleensä käytetä rutiinitehtäviin niiden vaarallisuuden takia. Avaruuskävelyt suunnitellaan yleensä myöhäisessä vaiheessa esimerkiksi yllättävien ongelmien ilmetessä.

Muita vaaroja ovat avaruuskävelijän joutuminen eroon aluksestaan tai avaruuspuvun puhkeaminen, joka johtaa puvun paineen alenemiseen, josta voi seurata hapenpuute ja kuolema, mikäli avaruuskävelijää ei saada riittävän nopeasti paineistettuun alukseen.

Yksi astronautti on kokenut avaruuspuvun puhkeamisen. Sukkulalennon STS-37 aikana pieni sauva puhkaisi avaruuspuvun hansikkaan yhden astronauteista ollessa avaruuskävelyllä. Astronautin nimeä ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta se oli joko Jerry L. Ross tai Jay Apt. Tässä tapauksessa kuitenkin puvun puhkaissut esine, joka haavoitti myös astronautin kättä, ei irronnut reiästä, eikä näin ollen aiheuttanut merkittävää paineen alenemista. Itse asiassa puvun puhkeamista ei edes huomattu ennen kuin astronautit olivat palanneet avaruussukkulaan.

Aleksei Leonovin historiallinen avaruuskävely ei sujunut ongelmitta, vaikka ongelmista vaiettiin tapahtuman aikaan. Leonovin avaruuspuvun kerrotaan olleen ylipaineistettu, ja se piti tyhjentää nopeasti, jotta kosmonautti saattoi palata ilmalukkoon. Koska Leonovin hengitysilma oli Maan ilmakehän ilman kaltaista seosta, veren happikuplat aiheuttivat sukeltajantaudin, jota normaalisti esiintyy syvänmerensukeltajilla, jotka palaavat pintaan liian nopeasti.

Vuoteen 2007 mennessä ei ole tapahtunut yhtään vakavaa avaruuskävelyonnettomuutta, eikä yksikään astronautti tai kosmonautti ole koskaan kuollut avaruuskävelyn aikana. Tästä huolimatta avaruuskävelylle kehitellään turvallisempia vaihtoehtoja, kuten kauko-ohjattavia robotteja.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]