1965
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa]
tammi–maaliskuu[muokkaa]
- 1. tammikuuta – Vammala muuttui kaupungiksi ja Ylivieska kauppalaksi. Oulujoen kunta liitettiin pääosin Oulun kaupunkiin.
- 1. tammikuuta – YK ilmoitti, että 30 järjestön jäsenmaata oli laiminlyönyt jäsenmaksunsa.
- 3. tammikuuta – Kuopiossa paljastui jo toinen nailonsukkamurha kuukauden sisällä. Kaksi naista oli tapettu nailonsukalla kuristamalla. Tekoihin syylliseksi todettiin 17-vuotias parturinoppilas Ilkka Kivioja.
- 4. tammikuuta – Ilmatieteellinen keskuslaitos antoi ensimmäisen viiden vuorokauden sääennusteen.
- 7. tammikuuta – Hiihtäjä Eero Mäntyranta valittiin Pohjoismaiden vuoden 1964 parhaaksi urheilijaksi.
- 9. tammikuuta – Indonesia erosi YK:sta vastalauseena Malesian hyväksymiselle YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.
- 14. tammikuuta – Pohjois-Irlannin ja Irlannin pääministerit tapasivat ensi kertaa 43 vuoteen.
- 15. tammikuuta – Oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm määräsi nostettavaksi syytteet kirjailija Hannu Salamaa ja Otavaa vastaan jumalanpilkasta.
- 23. tammikuuta – Ralliautoilija Timo Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlo -rallin Mini Cooper S -autolla.
- 26. tammikuuta – Hindistä tuli Intian virallinen kieli.
- 28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlbergin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
- 29. tammikuuta – Suomen ensimmäinen jäähalli, Hakametsän halli, avattiin Tampereella.
- 1. helmikuuta – Suomessa vietettiin kunnallisen itsehallinnon satavuotisjuhlia. Merkkipäivän kunniaksi lyötetyn muistomitalin suunnitteli kuvanveistäjä Kauko Räsänen.
- 7. helmikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat aloitti Pohjois-Vietnamin kaupunkien säännölliset pommitukset.
- 9. helmikuuta – Vietnamin sota: ensimmäiset Yhdysvaltain taistelujoukot lähetettiin Etelä-Vietnamiin.
- 15. helmikuuta – Kanadassa hyväksyttiin uusi vaahteranlehtikuvioinen lippu.
- 18. helmikuuta – Gambia itsenäistyi.
- 19. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen YK-suurlähettilään Ralph Enckellin suurlähettilääksi Tukholmaan ja uudeksi YK-suurlähettilääksi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikön Max Jakobsonin.
- 20. helmikuuta – Neuvostoliitto syytti sotilasliitto NATOa aikomuksista muodostaa Norjasta strateginen tukikohta Neuvostoliittoa vastaan.
- 21. helmikuuta – Malcolm X murhattiin moskeijassa New Yorkissa.
- 24. helmikuuta – Länsi-Saksa lopetti talousapunsa Egyptille Itä-Saksan puoluejohtajan Walter Ulbrichtin saavuttua vierailulle Egyptiin.
- 25. helmikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi jumalanpilkkaoikeudenkäynti kirjailija Hannu Salamaa vastaan.
- 25. helmikuuta – Jääkäriliike täytti 50 vuotta.
- 5. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen Jaakko Enäjärven uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Aarne Nuorvala siirtyi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi.
- 12. maaliskuuta – Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talon Dipolin peruskivi muurattiin Espoon Otaniemessä. Talon olivat suunnitelleet Raili ja Reima Pietilä.
- 13. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen filmiryhmä aloitti Boris Pasternakin romaaniin Tohtori Živago perustuvan elokuvan eräiden kohtausten kuvaukset Pohjois-Karjalassa.
- 13. maaliskuuta – Veteraanipoliitikko K.-A. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi Kauno Kleemolan kuoltua. Fagerholm valittiin puhemieheksi nyt 15. kerran. Kleemolan tilalle Eduskuntaan tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut kunnallisneuvos Kustaa Tiitu.
- 14. maaliskuuta – Neuvostoliiton entinen puoluejohtaja Nikita Hruštšov näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran syrjäyttämisensä jälkeen käydessään äänestämässä. Hruštšov vastasi toimittajien kysymyksiin, ettei hänen vointinsa ”ollut hullumpi” ja että hän ”vietti eläkeläisen normaalia elämää”.
- 18. maaliskuuta – Aleksei Leonov suoritti ensimmäisen avaruuskävelyn.
- 18. maaliskuuta – Rakenteilla ollut autolautta Finnhansa vaurioitui rajussa tulipalossa Hietalahden telakalla Helsingissä. Palosta aiheutui lähes 10 miljoonan markan vahingot.
huhti–kesäkuu[muokkaa]
- 8. huhtikuuta – Kirjailija Hannu Salama lähetti Helsingin raastuvanoikeudelle kirjeen, jossa hän sanoi halunneensa Juhannustanssit-romaanillaan ”pilkata ja loukata kansalaisten jumalakäsitystä ja uskonnollisia tunteita”. Salaman puolustusasianajaja varatuomari Kullervo Kemppinen ei tiennyt kirjeen motiiveja.
- 24. huhtikuuta – Dominikaanisessa tasavallassa puhkesi taisteluja presidentti Jush Boschia kannattaneiden upseerien ja maata johtaneen oikeistojuntan välillä. Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson lähetti maahan joukkoja suojelemaan kansalaisiaan ja estämään väitettyä kommunistien vallankaappausta.
- 25. huhtikuuta – Kansanedustaja Juha Rihtniemi valittiin Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi.
- 29. huhtikuuta – Australia ilmoitti lähettävänsä pataljoonan tukemaan Etelä-Vietnamin hallitusta. Myöhemmin on paljastunut, että pääministeri Robert Menzies pyysi Saigonin hallitusta lähettämään avunpyynnön yhdysvaltalaisten kehotuksesta.
- 7. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Lappeenrannan kaupunginjohtajan, varatuomari Esko Peltosen Kymen läänin uudeksi maaherraksi.
- 8. toukokuuta – Senaattori Robert F. Kennedy arvosteli kovin sanoin presidentti Johnsonin toimintaa Dominikaanisen tasavallan kriisin aikana.
- 9. toukokuuta – Moskovan Punaisella torilla järjestettiin suuri sotilasparaati toisen maailmansodan päättymisen 20-vuotispäivän kunniaksi.
- 12. toukokuuta – Länsi-Saksa ja Israel solmivat diplomaattisuhteet. Heti tämän jälkeen Egypti, Syyria, Jordania, Saudi-Arabia ja Kuwait katkaisivat diplomaattisuhteensa Länsi-Saksaan.
- 15. toukokuuta – Zugspitzellä, Saksan korkeimmalla vuorella, tapahtui lumivyöry.
- 20. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto sopivat, että maiden välinen meriraja kulkee Suomenlahden keskiviivaa pitkin.
- 23. toukokuuta – Wienin pormestari Franz Jonas valittiin Itävallan liittopresidentiksi.
- 5. kesäkuuta – Edward White teki avaruuskävelyn ensimmäisenä yhdysvaltalaisena astronauttina.
- 6. kesäkuuta – Kuvauslennolla ollut helikopteri putosi Fabianinkadulle Helsingin keskustassa ja murskaantui täysin. Kolme henkilöä sai surmansa.
- 12. kesäkuuta – Helsingin Kaupunginteatterin peruskivi muurattiin Kalliossa.
- 13. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta ilmaisi pettymyksensä Neuvostoliiton uusiin johtohenkilöihin sanoen näiden olevan ”vielä pahempia kuin Hruštšov”.[1]
- 14. kesäkuuta – Mariner 4 teki ensimmäisen onnistuneen Marsin ohilennon.
- 17. kesäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus päätti kirjailija Hannu Salamaa vastaan nostetun jumalanpilkkasyytteen käsittelyn ja siirsi jutun Helsingin hovioikeuden ratkaistavaksi.
- 19. kesäkuuta – Puolustusministeri, eversti Houari Boumédiènne kaappasi vallan Algeriassa syrjäyttäen presidentti Ahmed Ben Bellan.
- 19. kesäkuuta – Karjalan Liitto aloitti 25-vuotisjuhlansa Helsingissä.
- 25. kesäkuuta – "The Rolling Stones" esiintyi Yyterin juhannusjuhlilla.
heinä–syyskuu[muokkaa]
- 1. heinäkuuta – Kuopion nailonsukkamurhiin syyllistynyt Ilkka Kivioja tuomittiin 15 vuodeksi kuritushuoneeseen.
- 16. heinäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja Italian presidentti Giuseppe Saragat avasivat Mont Blancin tunnelin liikenteelle.
- 28. heinäkuuta – Lyndon B. Johnson ilmoitti Yhdysvaltojen lisäävän joukkojen määrää Vietnamissa 75 000:sta 125 000:een.
- 29. heinäkuuta – Ruotsin yleisradio ilmoitti rakentavansa Väddön saarelle Roslageniin televisiolähettimen, jonka näkyvyysalueeseen kuuluisi suurin osa Ahvenanmaasta.
- 30. heinäkuuta – Yhdysvalloissa perustettiin köyhille sosiaaliturvajärjestelmät Medicare ja Medicaid.
- 8. elokuuta – Kuivaniemellä Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin uudet kunnallisvaalit syksyn 1964 vaaleissa ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi.
- 9. elokuuta – Singapore julistautui itsenäiseksi Malesiasta.
- 14. elokuuta – Puolustusvoimain Asevarikko 2:ssa Nastolan Uudessakylässä tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa kuoli kolme siviiliä, yksi varusmies ja loukkaantui 69 ihmistä. Metsää kaatui ja rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui laajalla säteellä.
- 15. elokuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota alkoi, kun Intian joukot ylittivät aselepolinjan Kashmirissa.
- 19. elokuuta – Auschwitz-oikeudenkäynnissä Frankfurtissa 66 entistä SS-sotilasta sai elinkautiset vankeustuomiot, 15 tätä lyhyemmät. Oikeuden puheenjohtaja totesi loppulausunnossaan, että ”ihmisikä on liian lyhyt sovittamaan kaikki ne rikokset, joita tehtiin Auschwitzissa”.
- 27. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Yrjö Keinosen uudeksi puolustusvoimain komentajaksi marraskuusta lukien, jolloin hänen edeltäjänsä kenraali Sakari Simelius siirtyi eläkkeelle.
- 1. syyskuuta – Keimolan moottoriradan rakennustyöt alkoivat Helsingin maalaiskunnassa.
- 2. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: Pakistanin joukot marssivat Intian Kashmiriin.
- 2. syyskuuta – Tiibet muutettiin Kiinan autonomiseksi alueeksi.
- 6. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: Intian joukot marssivat Lahoreen.
- 7. syyskuuta – Porkkalan edustalla Mäkiluodon linnakkeella otettiin käyttöön pohjoismaiden ensimmäinen merivedestä makeaa vettä valmistanut laitos. Sen tuotantokapasiteetti oli 1 400 litraa makeaa vettä tunnissa.
- 9. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant neuvotteli Pakistanin presidentti Ayub Khanin kanssa ja suositteli Kiinan kansantasavallan YK-jäsenyyttä.
- 11. syyskuuta – Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto myönsi kaksi Sibelius-palkintoa. Toisen sai brittiläinen säveltäjä Benjamin Britten ja toinen jaettiin suomalaisten säveltäjien Erik Bergmanin, Usko Meriläisen ja Einojuhani Rautavaaran kesken.
- 14. syyskuuta – Putkolan pamaus: Iisalmen keskustassa syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi kokonaisen korttelin. Paloalueella sijainneen räjähdysainevaraston räjähdys aiheutti vaurioita kiinteistöille myös etäämpänä itse paloalueelta.
- 16. syyskuuta – Kiina protestoi Intian provokaatioita maiden rajalla.
- 18. syyskuuta – Kiina väitti Yhdysvaltain käyttäneen myrkkykaasua Etelä-Vietnamissa.
- 21. syyskuuta – Kenraali William Westmoreland, Yhdysvaltain joukkojen komentaja Vietnamissa, pyysi hallitusta kumoamaan sinappikaasun käyttökiellon.
- 23. syyskuuta – Kiina uhkasi perustaa uuden ”vallankumouksellisen” maailmanjärjestön Yhdistyneiden Kansakuntien kilpailijaksi.
- 24. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: taistelut puhkesivat uudelleen Intian ja Pakistanin välillä.
- 30. syyskuuta – Kenraali Suharto murskasi kommunistivallankaappausyrityksen Indonesiassa.
loka–joulukuu[muokkaa]
- 1. lokakuuta – Helsingin Lapinlahden silta ja Länsiväylän alkuosa avattiin liikenteelle.
- 3. lokakuuta – Fidel Castro ilmoitti Che Guevaran eronneen ja lähteneen maasta ”uusille taistelukentille”.
- 3. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Tunisiaan. Huomiota herätti Kekkosen kiipeäminen palmuun vierailun aikana.
- 16. lokakuuta – Suharto otti vallan Indonesiassa, kommunistipuolue julistettiin laittomaksi.
- 17. lokakuuta – Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi.
- 22. lokakuuta – Afrikan maat vaativat Britanniaa käyttämään voimaa estääkseen Rhodesian itsenäistymisen.
- 22. lokakuuta – Ranskalaiset kirjailijat André Figueras ja Jacques Laurent tuomittiin sakkoihin presidentti Charles de Gaullea loukanneista kirjoituksista.
- 25. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti tuestaan muille Afrikan maille Rhodesiaa vastaan.
- 26. lokakuuta – Hallituksen vastaisia mielenosoituksia Dominikaanisessa tasavallassa.
- 27. lokakuuta – Brasilian presidentti Castelo Branco poisti vallan parlamentilta, oikeuslaitokselta ja oppositiopuolueilta.
- 28. lokakuuta – Paavi Paavali VI ilmoitti ekumeenisen kokouksen päättäneen, ettei juutalaisia voi pitää kollektiivisesti syyllisinä Jeesuksen tappamiseen.
- 29. lokakuuta – Mäntän kauppalanjohtaja, lainopin kandidaatti Keijo Liinamaa nimitettiin uudeksi valtakunnansovittelijaksi eläkkeelle siirtyneen laamanni Justus Ripatin tilalle.
- 5. marraskuuta – Rhodesia julistettiin sotatilaan. YK hyväksyi brittien mahdollisen voimankäytön äänin 82-9.
- 6. marraskuuta – Kuuba ja Yhdysvallat sopivat ilmasillasta Yhdysvaltoihin haluaville kuubalaisille. Vuoteen 1971 mennessä 250 000 kuubalaista oli emigroitunut Yhdysvaltoihin.
- 11. marraskuuta – Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) valkoinen vähemmistö julisti maan itsenäiseksi Ian Smithin johdolla. YK:n turvallisuusneuvosto kehotti olemaan tunnustamatta maata ja suositti kauppasaartoa.
- 11. marraskuuta – Neuvostoliitto laukaisi Venera 3 -luotaimen Venukseen. Siitä tuli ensimmäinen toisen planeetan saavuttanut avaruusalus.
- 11. marraskuuta – Hallitus asetti professori Oiva Ketosen johtaman työryhmän selvittämään Suomen Akatemian uudistamista.
- 20. marraskuuta – Nykyinen Meilahden sairaalarakennus vihittiin käyttöön.
- 20. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kehotti kaikkia järjestön jäsenmaita lopettamaan kaupankäyntinsä Rhodesian kanssa.
- 24. marraskuuta – Joseph-Désiré Mobutu kaappasi vallan Kongossa.
- 24. marraskuuta − Suomen hallitus antoi ulkoministeriölle valtuudet alkaa valvoa Suomen ja Rhodesian välistä kauppaa.
- 25. marraskuuta – Rhodesian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran maan itsenäistymisen jälkeen.
- 28. marraskuuta – Pikajuna suistui kiskoilta Tampereen-Porin radalla lähellä Vammalaa ratapenkereen sortumisen vuoksi. Vaunut vaurioituivat pahoin, mutta matkustajat selvisivät onnettomuudesta melko lievin vammoin.
- 1. joulukuuta – VR:n rikosetsivät kävivät Rautatiehallituksen pääjohtajan Erkki Aallon määräyksestä eduskunnassa kuulustelemassa muutamia kansanedustajia erään Rautatiehallituksesta kadonneeksi ilmoitetun ääninauhan löytämiseksi.
- 4. joulukuuta – Ensimmäinen kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu päättyi Helsingissä. Sen voitti neuvostoliittolainen 19-vuotias Oleg Kagan, joka kävi myös Järvenpään Ainolassa tapaamassa 94-vuotiasta rouva Aino Sibeliusta. Jean Sibeliuksen syntymästä tuli 8. joulukuuta kuluneeksi sata vuotta.
- 5. joulukuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Toiselle kierrokselle selvisivät istuva presidentti Charles de Gaulle ja vasemmiston yhteinen ehdokas François Mitterrand.
- 7. joulukuuta – Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I sopivat, että katolisen ja ortodoksisen kirkon toisilleen vuonna 1054 julistamat kirkonkiroukset kumottiin.[2]
- 8. joulukuuta – Vatikaanin toinen kirkolliskokous päättyi.
- 8. joulukuuta − Rhodesian presidentti Ian Smith varoitti, että Rhodesia voi joutua vastaamaan kauppasaartoon toimilla, jotka saattaisivat vahingoittaa vakavasti Rhodesian naapurimaita.
- 10. joulukuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen eduskuntavaalien ajankohdan siirtämisestä pysyvästi heinäkuusta maaliskuuhun.
- 19. joulukuuta – Charles de Gaulle valittiin uudelleen Ranskan presidentiksi vaalien toisella kierroksella.
- 21. joulukuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen antoi Rautatiehallituksen pääjohtajalle Erkki Aallolle huomautuksen toimivaltuuksien ylittämisestä. Huomautus liittyi VR:n etsivien käyntiin eduskunnassa joulukuun alussa.
- 22. joulukuuta – Armeija kaappasi vallan Dahomeyssa.
- 28. joulukuuta – Lontoossa vietettiin Westminster Abbey -kirkon 900-vuotisjuhla.
- 29. joulukuuta – Suomen Kansanpuolue ja Vapaamielisten Liitto yhtyivät Liberaaliseksi kansanpuolueeksi.
- 30. joulukuuta – Ferdinand Marcos astui virkaansa Filippiinien presidenttinä. Hän oli jo ilmoittanut lähettävänsä joukkoja Yhdysvaltain tueksi Vietnamiin.
tuntematon päivämäärä[muokkaa]
- Arno Penzias ja Robert Wilson löysivät kosmisen taustasäteilyn, jota pidetään alkuräjähdysteorian vahvana todisteena.
Syntyneitä[muokkaa]
- 5. tammikuuta – Tero Vaara, suomalainen muusikko ("Mamba")
- 6. tammikuuta – Tuija Brax, suomalainen poliitikko
- 22. tammikuuta – Steven Adler, yhdysvaltalainen rumpali ("Guns N' Roses")
- 25. tammikuuta – Esa Kirkkopelto, suomalainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja
- 25. tammikuuta – Esa Tikkanen (”Tiki”), suomalainen jääkiekkoilija
- 30. tammikuuta – Saija Varjus, suomalainen laulaja
- 1. helmikuuta – Stéphanie, Monacon prinsessa
- 1. helmikuuta – Sheryl Ann Fenn (”Sherilyn Fenn”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 3. helmikuuta – Maura Tierney, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 11. helmikuuta – Stephen Gregory, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 23. helmikuuta – Michael Dell, yhdysvaltalainen liikemies (Dellin perustaja)
- 25. maaliskuuta – Sarah Jessica Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä (Sinkkuelämää)
- 10. huhtikuuta – Anna-Leena Härkönen, suomalainen näyttelijä ja kirjailija (Häräntappoase)
- 20. huhtikuuta – Mikael Jungner, suomalainen poliitikko (Yleisradion toimitusjohtaja)
- 21. huhtikuuta – Arja Koriseva, suomalainen laulaja (tangokuningatar)
- 4. toukokuuta – Mira Kivilä, suomalainen näyttelijä
- 9. toukokuuta – Steve Yzerman, kanadalainen jääkiekkoilija
- 17. toukokuuta – Trent Reznor, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja sanoittaja ("Nine Inch Nails")
- 18. toukokuuta – Ingo Schwichtenberg (”The Puma”), saksalainen muusikko ("Helloween")
- 29. toukokuuta – Jarmo Myllys, suomalainen jääkiekkoilija
- 12. kesäkuuta – Jari Heinonen (”Jari Sarasvuo”), suomalainen juontaja, kouluttaja ja toimitusjohtaja
- 22. heinäkuuta – Lilli Paasikivi, suomalainen oopperalaulaja
- 22. heinäkuuta – Michael Shawn Hickenbottom (”Shawn Michaels”), yhdysvaltalainen show-painija
- 23. heinäkuuta – Saul Hudson (”Slash”), brittiläissyntyinen kitaristi, ("Guns N' Roses")
- 31. heinäkuuta – Joanne Murray (”J. K. Rowling”), brittiläinen kirjailija (Harry Potter -kirjat)
- 6. elokuuta – Stéphane Peterhansel, ranskalainen moottoriurheilija
- 16. elokuuta – Jari Sillanpää, ruotsinsuomalainen laulaja
- 20. elokuuta – Maarit Verronen, suomalainen kirjailija (Kulkureita ja unohtajia)
- 28. elokuuta – Amanda Tapping, kanadalainen näyttelijä
- 28. elokuuta – Eilleen Regina Edwards (”Shania Twain”), kanadalainen laulaja
- 3. syyskuuta – Carlos Irwin Estévez (”Charlie Sheen”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Wall Street – rahan ja vallan katu)
- 11. syyskuuta – Richard Melville Hall (”Moby”), yhdysvaltalainen muusikko
- 13. syyskuuta – Zak Starkey, brittiläinen rock-muusikko
- 21. syyskuuta – Johanna Vuoksenmaa, suomalainen elokuvaohjaaja
- 3. lokakuuta – Jan-Ove Waldner, ruotsalainen pöytätenniksen pelaaja
- 5. lokakuuta – Mario Lemieux, kanadalainen jääkiekkoilija
- 11. lokakuuta – Julianne McNamara, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
- 20. lokakuuta – Petri Liski, suomalainen näyttelijä, juontaja ja muusikko
- 26. lokakuuta – Sakari Oramo, suomalainen kapellimestari
- 4. marraskuuta – Wayne Static, yhdysvaltalainen muusikko ("Static-X")
- 10. marraskuuta – Edmund Irvine (”Eddie Irvine”), pohjoisirlantilainen Formula 1 -kuljettaja
- 21. marraskuuta – Björk Guðmundsdóttir (”Björk”), islantilainen laulaja
- 30. marraskuuta – Ben Stiller, yhdysvaltalainen koomikko (Sekaisin Marista)
- 31. joulukuuta – Gong Li, kiinalainen näyttelijä (Keisari ja salamurhaaja)
Kuolleita[muokkaa]
- 4. tammikuuta – T. S. Eliot, vuoden 1948 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilais-yhdysvaltalainen kirjailija (Autio maa) (s. 1888)
- 7. tammikuuta – Eino Rastas, suomalainen kestävyysjuoksija (s. 1894)
- 13. tammikuuta – Leo Funtek, slovenialais-suomalainen viulisti, pianisti, kapellimestari ja musiikkipedagogi (s. 1885)
- 21. tammikuuta – Reino Helismaa, suomalainen säveltäjä, kuplettilaulaja, viihdetaiteilija, elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja sanoittaja (Päivänsäde ja menninkäinen) (s. 1913)
- 24. tammikuuta – Winston Churchill, vuoden 1953 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (s. 1874)
- 27. tammikuuta – Reino Kuuskoski, suomalainen virkamies, juristi, hallintotuomari ja Suomen pääministeri (s. 1907)
- 13. helmikuuta – Raimo Virtanen (”Rami Sarmasto”), suomalainen näyttelijä ja muusikko (s. 1938) (liikenneonnettomuus)
- 15. helmikuuta – Nathaniel Adam Coles (”Nat King Cole”), yhdysvaltalainen laulaja ja jazz-muusikko (Mona Lisa) (s. 1919)
- 20. helmikuuta – Eljas Erkko, suomalainen lakimies, poliitikko ja lehtimies (s. 1895)
- 21. helmikuuta – Malcolm Little (”Malcolm X”), yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti (s. 1925)
- 23. helmikuuta – Arthur Stanley Jefferson (”Stan Laurel”), brittiläissyntyinen näyttelijä ja koomikko (Ohukainen) (s. 1890)
- 26. helmikuuta – Julius Skutnabb, suomalainen kilpaluistelija (olympiavoittaja) (s. 1889)
- 1. maaliskuuta – Orest Bodalew, suomalainen pianisti ja pianopedagogi (s. 1907)
- 8. maaliskuuta – Urho Castrén, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1886)
- 10. maaliskuuta – Eino Hyyrynen, suomalainen lausuntataiteilija (s. 1902)
- 12. maaliskuuta – Kauno Kleemola, suomalainen poliitikko ja eduskunnan puhemies (s. 1906)
- 18. maaliskuuta – Faruq, Egyptin viimeinen kuningas (1936–1952) (s. 1920)
- 19. maaliskuuta – Gheorghe Gheorghiu-Dej, Romanian valtionpäämies (s. 1901)
- 21. huhtikuuta – Edward Victor Appleton, vuoden 1947 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (s. 1892)
- 22. huhtikuuta – Sakari Pälsi, suomalainen arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä, kirjailija ja valokuvaaja (Fallesmannin-Arvo ja minä) (s. 1882)
- 1. toukokuuta – Lindley Armstrong Jones (”Spike Jones”), yhdysvaltalainen muusikko ja koomikko (s. 1911)
- 7. kesäkuuta – Judith Tuvim (”Judy Holliday”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Aatamin kylkiluu) (s. 1921)
- 14. heinäkuuta – Adlai Stevenson, yhdysvaltalainen poliitikko (moninkertainen presidenttiehdokas) (s. 1900)
- 19. heinäkuuta – Leevi Kuuranne, suomalainen näyttelijä (s. 1915)
- 19. heinäkuuta – Viljo Lehtinen (”Veli Lehto”), suomalainen iskelmälaulaja ja pappi (s. 1904)
- 30. heinäkuuta – Jun'ichirō Tanizaki, japanilainen kirjailija (Unien silta) (s. 1886)
- 27. elokuuta – Charles Edouard Jeanneret-Gris (”Le Corbusier”), sveitsiläinen arkkitehti (s. 1887)
- 4. syyskuuta – Albert Schweitzer, vuoden 1952 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalaissyntyinen muusikko, lääkäri, lähetystyöntekijä ja filosofi (s. 1875)
- 5. syyskuuta – Albin Ikonen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1884)
- 8. syyskuuta – Hermann Staudinger, vuoden 1953 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1881)
- 13. syyskuuta – Axel Slangus, suomalainen näyttelijä (Meidän poikamme) (s. 1890)
- 18. lokakuuta – Lauri Törni, suomalainen sotilas (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1919) (lento-onnettomuus Vietnamissa)
- 25. lokakuuta – Martti Hela, suomalainen säveltäjä ja professori (s. 1890)
- 16. marraskuuta – Erik Heinrichs, suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1890)
- 20. marraskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (s. 1904)
- 24. marraskuuta – Elisabet, Belgian kuningatar (s. 1876)
- 16. joulukuuta – W. Somerset Maugham, englantilainen kirjailija (Kuu ja kupariraha) (s. 1874)
- 17. joulukuuta – Johannes Haapasalo, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1880)
- 22. joulukuuta – Lauri Viita, suomalainen kirjailija ja runoilija (Betonimylläri) (s. 1916)
Nobelin palkinnot[muokkaa]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Sin-Itiro Tomonaga, Julian Schwinger ja Richard Feynman
- Nobelin kemianpalkinto: Robert Burns Woodward
- Nobelin lääketieteen palkinto: François Jacob, André Lwoff ja Jacques Monod
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Mihail Šolohov
- Nobelin rauhanpalkinto: Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto
Kirjoja[muokkaa]
- Pekko, runoilijan poika – Aapeli
- Auringon pimennys – Wilbur Smith
- Andien vangit – Desmond Bagley
- Katariina ja Anu-Riikka – Aino Räsänen
- Punaiset kissat – Maria Lang
- Entäs sitten, Leevi – Lauri Viita
- Talvituristi – Veikko Huovinen
- Pilkillä pilkkaillen – Olli (Väinö Nuorteva)
- Rautasaappaat – Niilo Lauttamus
- Kädet ylös, kaukopartio – Esa Anttala
Muuta[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1966, Otava 1965, Helsinki, s. 41.
- ↑ Jan Aarts, Birgit Klockars, Paul Verschuren, arkkipiispa Johannes, Eero Huovinen: Paavi, s. 139, Kirjaneliö, 1989. ISBN 951-600-765-1
Sivulta puuttuu