1984

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee vuotta 1984. Vuonna 1984 on George Orwellin romaani.

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Brunei itsenäistyi.
1. tammikuuta – Yhdysvaltalainen telealan yritys AT&T pilkottiin 22 yritykseksi.
2. tammikuuta – Kansanedustaja Ville Komsin joulukuussa aloittama nälkälakko laajeni, kun siihen liittyi kolme SKDL:n kansanedustajaa. Nälkälakkolaiset vaativat kehitysavun nostamista YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. He lopettivat protestinsa saatuaan pääministeri Kalevi Sorsalta lupauksen siitä, että Suomi nostaa kehitysavun kansainväliselle tasolle heti kun se on taloudellisesti mahdollista.
3. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto antoi 160 vuotta täyttävälle Åbo Underrättelser -lehdelle ns. sopulihaastattelun, jossa hän ilmaisi tyytymättömyytensä tiedotusvälineiden hänen lausuntojaan koskevaan uutisointiin. "Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse", presidentti sanoi.
5. tammikuuta – Richard Stallman alkoi kehittää GNU:ta.
21. tammikuuta – Norjan ulkoministeriön virkamies Arne Treholt pidätettiin Fornebun lentokentällä, kun hän oli lähdössä maasta mukanaan salaisia asiakirjoja. Treholtia syytettiin Norjan ja NATOn salaisten tietojen toimittamisesta Neuvostoliitolle 15 vuoden ajan.
22. tammikuuta – Apple lanseerasi Macintosh-tietokoneen Yhdysvalloissa.
6. helmikuuta – Tanskan kansankäräjät erotti veropetoksesta vankeuteen kesällä 1983 tuomitun oikeistolaisen Edistyspuolueen kansanedustajan Mogens Glistrupin. Erottamispäätös syntyi äänin 139-18.
13. helmikuuta – Konstantin Tšernenkosta tuli edesmenneen Juri Andropovin seuraaja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi.
14. helmikuuta – Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki ns. metrojutun hallintosyytteet. Hovioikeuden mielestä entisen kaupunginjohtajan Teuvo Auran, kaupunginhallituksen ja metrotoimikunnan jäsenten menettelyssä ei ollut mitään moitittavaa.
21. helmikuuta – Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julisti suomalaisen aseistakieltäytyjän Pertti Haaparannan mielipidevangiksi. Haaparanta oli pantu vankilaan kuusi viikkoa aiemmin, koska häntä ei ollut hyväksytty siviilipalvelukseen eikä hän ollut suostunut varusmiespalvelukseen puolustusvoimissa. Haaparanta oli ensimmäinen järjestön nimeämä suomalainen mielipidevanki.
1. maaliskuuta – Eduskunnan kansliatoimikunta velvoitti entiset kansanedustajat Lasse Lehtisen ja Veikko Rytkösen maksamaan takaisin vuoteen 1982 mennessä nostamansa kansanedustajan päivärahat. Korkein hallinto-oikeus oli todennut vuoden 1983 vaaleissa eduskunnasta pudonneiden Lehtisen ja Rytkösen kotipaikaksi Helsingin, joten he eivät olleet oikeutettuja päivärahaan.
5. maaliskuuta – Intian pääministeri Indira Gandhi määräsi hyökkäyksen sikhien kultaiseen temppeliin Amritsarissa.
6. maaliskuuta – Britannian kaivostyöläiset aloittivat vuoden mittaisen lakon.
8. maaliskuuta – Korkein oikeus kovensi toimittaja Matts Dumellin maanpetoksesta 27. tammikuuta 1983 saaman kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeustuomion ehdottomaksi.
8. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa matkusti viralliselle vierailulle Tunisiaan, jossa hän tapasi PLO:n johtajan Jasser Arafatin. Israel esitti Suomelle tapaamisen johdosta paheksuntansa.
13. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankki teki Suomen siihen asti suurimman pankkikaupan hankkimalla 58 prosentin osuuden sveitsiläisestä Nordfinanz-Bankista Zürichistä.
22. maaliskuuta – Valtiovarainministeriö myönsi Kansallis-Osake-Pankille ja Yhdyspankille luvat sivukonttoreiden perustamiseksi Lontooseen.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

3. huhtikuuta – Viron kommunistijohtaja Karl Vaino moitti Pravdassa Suomen Yleisradiota nimeltä mainitsematta länsimaisen propagandan väylänä. Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiuru vastasi, että Yleisradio tekee ohjelmia suomalaisille, ei muille.
13. huhtikuuta – Islannin presidentti Vigdis Finnbogadottir saapui kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Viimeisenä vierailupäivänään hän kävi myös Ahvenanmaalla.
13. huhtikuuta – Oikeuskansleri Kai Korte päätti valittaa Helsingin hovioikeuden päätöksestä ns. metrojutussa Korkeimpaan oikeuteen. Kortteen katsottiin asettaneen koko arvovaltansa peliin, koska hän oli henkilökohtaisesti puuttunut jutun oikeuskäsittelyyn. Korkein oikeus myönsi Kortteelle valitusluvan 13. kesäkuuta.
26. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto tapasi ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä Neuvostoliiton puoluejohtajan Konstantin Tšernenkon Moskovassa. Koivisto kutsui Tšernenkon vierailulle Suomeen, mutta tämä ei ehtinyt noudattaa kutsua enää ennen kuolemaansa.
30. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi [1]
6. toukokuuta – Viisi ihmistä sai surmansa ja yli 20 loukkaantui yleisölennätyksellä olleen helikopterin pudottua väkijoukkoon Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa.
8. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti boikotoivansa vuoden 1984 Los Angelesin kesäolympialaisia.
11. toukokuuta – Tähtitiede: Maan ylikulku Marsista katsottuna.
11. toukokuuta – Kirkolliskokous torjui naispappeuden äänin 108–32. Päätöksen seurauksena useita satoja naisia erosi kirkosta.
27. toukokuuta – Suomen kommunistisen puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Arvo Aalto. Puolueen enemmistö valtasi kaikki paikat keskuskomiteassa, minkä vähemmistön keulahahmo Taisto Sinisalo tulkitsi merkitsevän epäluottamusta Neuvostoliittoa kohtaan ja etääntymistä kansainvälisestä kommunismista.
29. toukokuuta – UKK-instituutti vihittiin Tampereella.
5. kesäkuuta – Intian joukot aloittivat hyökkäyksen sikhien Kultaiseen temppeliin.
7. kesäkuuta – Keskusrikospoliisi etsintäkuulutti Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan. Paavolaa haluttiin kuulla hänen kesämökkinsä rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä Noppa-jutun oikeuskäsittelyn yhteydessä.
10. kesäkuuta – SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Kalevi Sorsa arvosteli tiedotusvälineitä puoluekokouksessa Lahdessa. Hän sanoi "infokratian" olevan vaaraksi kansanvallalle.
24. kesäkuuta – Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan etsinnät lopetettiin sen jälkeen kun syyteoikeus hänen kesämökkiinsä liittyneistä Noppa-lahjuksista oli rauennut.
27. kesäkuuta – Rantasalmen kirkko tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

4. heinäkuuta – Neuvostoliiton entinen ulkoministeri, 94-vuotias Vjatsheslav Molotov, hyväksyttiin jälleen NKP:n jäseneksi. Ele oli lähinnä symbolinen. Molotov oli erotettu puolueesta vuonna 1957 ja hän oli siitä lähtien vuosittain anonut puolueen jäsenyyttä.
25. heinäkuuta – Saljut 7:n kosmonautista Svetlana Savitskajasta tuli ensimmäinen avaruuskävelyn suorittanut nainen.
26. heinäkuuta – Kansanedustaja Liisa Kulhia erosi keskustapuolueesta ja jatkoi sitoutumattomana.
31. heinäkuuta – 14 ihmistä kuoli ja useita loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoilta Skotlannissa Edinburghin ja Glasgow'n välillä. Onnettomuuden syyksi arveltiin sitä, että juna yritti väistää radalle noussutta lehmää.
1. elokuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda julkaisi NKP:n keskuskomitean päätöksen, jossa kehotettiin Viron puoluejohtoa tehostamaan taistelua kansallismielisyyttä ja länsimaisia vaikutteita vastaan. Päätöksessä viitattiin epäsuorasti Suomen Yleisradion TV-lähetyksiin, joiden katsottiin ruokkivan Moskovan kannalta kielteisiä ilmiöitä Virossa.
4. elokuuta – Ylä-Volta vaihtoi nimensä Burkina Fasoksi.
6. elokuuta – Suomi sai Los Angelesin olympiakisoissa yhden päivän aikana peräti viisi mitalia. Kultaa sai Juha Tiainen moukarinheitossa, hopeaa Tiina Lillak keihäänheitossa ja Martti Vainio 10 000 metrin juoksussa sekä pronssia Arto Bryggare 110 metrin aitajuoksussa ja Pekka Niemi painonnostossa.
15. elokuuta – Kesko osti turkulaisen kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa myyvän Musta Pörssi -liikeketjun.
22. elokuuta – Ensimmäinen Mirjam Helin -laulukilpailu päättyi Helsingissä. Kilpailun voittivat kiinalainen sopraano Liang Ning ja neuvostoliittolainen barytoni Vladimir Tshernov.
31. elokuuta – Rahtilaiva Eira ajoi karille Merenkurkussa Ruotsin aluevesillä. Laivasta vuotanut öljy saastutti noin sadan saaren rannat ja tuhosi tuhansia merilintuja.
1. syyskuuta – Kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta osittain jo purettu Fontellin talo Pietarsaaressa paloi tuhopolttajan sytyttämänä.
1. syyskuuta – Amer-yhtymä osti mm. Citroen- ja Toyota-autoja edustaneen Korpivaara Oy:n osake-enemmistön.
3. syyskuuta – Pasilan vanha asemarakennus siirrettiin kokonaisena Itä-Pasilan Veturitorille. Rakennuksen ostanut Rauhanliitto aikoi kunnostaa sen toimitiloikseen.
5. syyskuuta – Avaruussukkula Discovery palasi ensilennoltaan.
26. syyskuuta – Juoksija Martti Vainio myönsi saaneensa tietämättään testosteronia ja anabolisia steroideja B-vitamiiniruiskeen mukana Los Angelesissa.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

11. lokakuuta – Margaret Thatcher selvisi IRA:n pommi-iskusta.
16. lokakuuta – Suomen Israelin-suurlähettiläs Taneli Kekkonen tuomittiin Halikon kihlakunnanoikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja vuoden 1985 loppuun asti ulottuvaan ajokieltoon törkeästä rattijuopumuksesta. Rikkeen vuoksi Kekkonen vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin ulkoministeriön käytettäväksi.
19. lokakuuta – Puolalainen katolinen pappi Jerzy Popieluszko katosi. Solidaarisuus uskoi Puolan viranomaisten siepanneen hänet ja neljä turvallisuuspoliisin miestä tunnustikin 27. lokakuuta murhanneensa papin. Popieluszkon ruumis löytyi patoaltaasta Keski-Puolasta 30. lokakuuta ja hänen hautajaisiinsa 3. marraskuuta osallistui noin 250 000 ihmistä.
31. lokakuuta – Kaksi sikhiä murhasi Indira Gandhin Intiassa. New Delhissä syttyi mellakoita ja 2 000 sikhiä tapettiin.
1. marraskuuta – SKDL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Kivistö nimitettiin Keski-Suomen läänin maaherraksi. Edellinen maaherra Kauko Sipponen siirtyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi Max Jakobsonin jäätyä eläkkeelle. Kivistön tilalle eduskuntaan tuli Kati Peltola.
2. marraskuuta – Josef Stalinin tyttären, vuonna 1967 länteen loikanneen Svetlana Allilujevan ilmoitettiin palanneen 13-vuotiaan tyttärensä Olgan kanssa Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja saaneen Neuvostoliiton kansalaisoikeudet, jotka oli riistetty häneltä vuonna 1970.
6. marraskuuta – Ronald Reagan voitti Walter F. Mondalen USA:n presidentinvaaleissa.
13. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) vetosi maailman maihin avun saamiseksi Afrikan nälänhädästä kärsiville. Afrikan kuivuutta kuvattiin vuosisadan pahimmaksi ja nälänhätä vaivasi 27 maata.
19. marraskuuta – Räjähdykset PEMEX:in öljysäiliöillä ja tulipalo surmasivat 500 ihmistä San Juan Ixhuatepecissa Meksikossa.
24. marraskuuta – Oikeuskansleri Kai Korte ehdotti syyttäjän tehtävien siirtämistä pois oikeuskanslerilta erityiselle valtakunnansyyttäjälle. Kortteen mielestä oikeuskanslerin työhön toisaalta ylimpänä syyttäjäviranomaisena ja toisaalta syyttäjien valvojana sisältyi piilevä ristiriita.
27. marraskuuta – Komisario Sulo Aittoniemi siirrettiin syrjään ns. Noppa-jutun tutkimuksista.
29. marraskuuta – Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julisti juoksija Martti Vainion elinikäiseen kilpailukieltoon, mitätöi hänen suorituksensa Los Angelesin olympialaisissa ja tuomitsi hänet menettämään hopeamitalinsa.
1. joulukuuta – Talvisodan aikainen eduskunnan istuntosali Kauhajoella vihittiin museoksi.
3. joulukuuta – Bhopalin onnettomuus: metyyli-isosyanaattia vuosi Union Carbiden hyönteismyrkkytehtaalta Bhopalssa Madhya Pradeshssa Intiassa. Yli 2 000 ihmistä kuoli heti ja 150 000–600 000 loukkaantui (6 000 ihmistä menehtyi myöhemmin vammoihinsa).
5. joulukuuta – Maailmanpankki esitti yllättävän suorasukaisen ja synkän arvion kuivuuden ja nälänhädän vaivaamien Afrikan maiden tulevaisuudesta. Raportin mukaan maita uhkasi inhimillisten kärsimysten alle peittyvän taloudellisen rappeutumisen aiheuttama "poliittinen ja yhteiskunnallinen painajainen" vuoteen 2000 mennessä.
17. joulukuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi niin sanotun valtioterrorismin kieltävän päätöslauselman. Suomi pidättyi äänestyksestä vedoten pyrkimykseensä pysytellä suurvaltojen välisten kiistojen ulkopuolella.
19. joulukuuta – Kiina ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat sopimuksen Hongkongin tulevaisuudesta.
23. joulukuuta – Voimakas pommi räjähti Bolognasta Milanoon matkalla olleessa junassa Italiassa. Ainakin 15 ihmistä kuoli ja 180 loukkaantui. Kahdeksan eri terrorijärjestöä otti vastuun iskusta.
28. joulukuuta – Neuvostoliittolainen vanhanaikainen risteilyohjus, jota käytettiin lentävänä maalina sotaharjoituksessa Barentsin merellä, harhautui radaltaan Suomen rajan yli ja syöksyi Inarinjärveen.