Kyberpunk
Wikipedia
Kyberpunk on tieteiskirjallisuuden alalaji. Termi koostuu kahdesta sanasta: kyber (kybernetiikka) ja punk. Kyberpunkin on luonnehdittu yhdistävän korkean tekniikan (high tech) ja alamaailman (low life). [1], [2] Yleensä kyberpunk-kirjallisuuden juonessa tärkeää osaa esittävät tulevaisuuden hakkerit, suuryhtiöt ja tekoäly. Kyberpunkin perusetiikka on kyynistä, sen sankarit usein kaukana ihanteista. Synkkyydessään ja raadollisuudessaan kyberpunk muistuttaa film noiria.
Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma (Brave New World, 1932) ja George Orwellin Vuonna 1984 (1949) sisältävät useita kyberpunk-kirjallisuuden piirteitä ja niitä voidaankin pitää kirjallisuustyypin edelläkävijöinä. Myös Alfred Bester luetaan usein kyberpunkin edeltäjien joukkoon. Tosin näiltä puuttui oleellinen ulottuvuus, kyberavaruus.
Ehdottomasti tunnetuin kyberpunkiin liitetty tieteiskirja on William Gibsonin Neurovelho (Neuromancer, 1984), joka teki tunnetuksi käsitteen kyberavaruus (cyberspace). Valkokankaalle Gibsonin tuotannosta ovat päässeet novellit Johnny Mnemonic ja New Rose Hotel.
Kyberpunkin merkittäväksi vaikuttajaksi on usein myös mainittu Philip K. Dick.
Elokuvista Blade Runner, Ruohonleikkaaja, Terminator, Ghost in the Shell, Total Recall, Nirvana ja Matrix-trilogia sisältävät kyberpunk-aineksia. Myös tv-sarja Dark Angel on saanut vaikutteita kyberpunkista.
Kyberpunkin kulta-aikaa oli 80-luku ja myöhemmin se on puhtaassa muodossaan hiipunut. 2000-luvulla perinnettä edustaa muun muassa Richard Morganin Muuntohiili.
[muokkaa] Lähteet
