Steampunk

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Steampunk-aiheinen valokuva, taustalla Baldwin 60000 -höyryveturi.

Steampunk (suom. ”höyrypunk”) on 1980-luvulla kiteytynyt tieteiskirjallisuuden suuntaus, jossa tapahtumaympäristön muodostaa 1800-lukua ja usein erityisesti viktoriaanista Britanniaa muistuttava vaihtoehtoinen todellisuus. 2000-luvulla steampunkista on kehittynyt kokonainen alakulttuuri.

Steampunk yhdistelee höyrykoneiden aikakautta nykyaikaan ja uusimpaan tekniikkaan. Yleensä nykytekniikan keksinnöt on käännetty höyryvoimalla tai kellokoneistoilla toimiviksi, ja ne tuovat ulkonäöltäänkin mieleen viktoriaanisen aikakauden muotoilun. Steampunkissa ei yleensä kiinnitetä huomiota siihen, olisiko tällainen kuvitteellinen tekniikka todellisuudessa mahdollista tai käyttökelpoista. Sen sijaan steampunkissa leikitään usein ajatuksella, että 1800-luvun epäonnistuneet teknologiset suunnitelmat tai silloisten tieteiskirjailijoiden mahdottomatkin näyt olisivat olleet toteuttamiskelpoisia ja tulleet yleiseen käyttöön. Steampunk-maailmaan voivat kuulua esimerkiksi tietokoneet, jotka Charles Babbagen analyyttisen koneen tavoin ovat mekaanisia eivätkä sähköisiä.

Historia ja erityispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steampunkin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steampunkin innoittajia ovat 1800-luvun romantiikan kirjailijat ja varhainen tieteiskirjallisuus, kuten Mary Shelleyn Frankenstein. Jules Vernen, H. G. Wellsin ja Mark Twainin kirjat ovat tärkeimpiä vaikuttajia ja innoittajia steampunkin synnyssä ja kehityksessä. Heidän teoksensa olivat niin sanotusti steampunkin prototyyppejä. 1960-luvulla alkoi ilmestyä näiden prototyyppien innoittamaa uutta tieteiskirjallisuutta. Brittiläinen Michael Moorcock mainitaan nykykirjailijana, joka ensimmäisten joukossa kirjoitti viktoriaanista tai edvardiaanista aikakautta muistuttavaan vaihtoehtoistodellisuuteen sijoittuvia romaaneja (Ilmojen sotaherra, 1971). Lajityyppinimensä steampunk sai kuitenkin vasta 1980-luvulla K. W. Jeterilta[1]. Nimi mukailee kyberpunk-termiä, joka viittaa kybernetiikan ja informaatiotekniikan mahdollistamia tulevaisuusnäkyjä tutkailleeseen pessimistiseen tieteiskirjallisuuteen. Michael Moorcockin mielestä suuri osa steampunkista on pikemminkin ”höyryoopperaa” (vrt. saippuaooppera, avaruusooppera): se nostalgisoi mennyttä samalla tavoin kuin valtavirran genrefantasia, josta Moorcock on usein kirjoittanut arvostelevasti.[2]

Steampunkin suhde 1800-lukuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitieteilijä ja teleskooppi vuonna 1926.

1800-luvulla ilmestynyt tieteisfantasia ja nykyinen steampunk-kirjallisuus muistuttavat toisiaan vaihtelevassa määrin. Tyypillisessä steampunkissa sähkökoneisto on korvattu esimerkiksi höyrykoneistolla, kun taas 1800-luvun tieteisfantasiassa useammin korvattiin lihasvoima höyry- tai sähkövoimalla. Esimerkiksi Jules Vernen kirjassa Höyrytalo on perässävedettävän talon veturina metallista rakennettu höyrykoneistolla toimiva norsu. 1800-luvun tieteisfantasia sijoittuu yleensä suurin piirtein kirjoittamishetkellä vallinneeseen ajankohtaan, kun taas steampunkissa kuvailtu aikakausi voi vaihdella kuvitteellisesta menneisyydestä tulevaisuuteen. Steampunk ei siis välttämättä kuvaa vaihtoehtoista 1800-lukua, jossa tekniikka on kehittynyt todellisesta historiasta poikkeavaan suuntaan. Mahdollisuutena on myös vaihtoehtoinen 2000-luku, jossa kulttuuri, yhteiskunta ja poliittiset järjestelmät ovat 1800-luvun tilassa. Steampunkiksi saatetaan joskus nimittää myös ulkoavaruuteen tai puhtaaseen fantasiamaailmaan sijoittuvaa fiktiota, jos siinä on viitteellisiä yhteyksiä 1800-lukuun.lähde?

Steampunk nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisistä tieteisfantasian kirjoittajista muun muassa China Miéville on yhdistetty steampunkiin.

Steampunkin johdannaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steampunk-käsitteen pohjalta on johdettu lisää termejä, jotka viittaavat historiaa ja tieteiskirjallisuutta risteyttäviin fiktioihin tai alakulttuureihin. Jossain määrin vakiintuneita esimerkkejä tästä ovat seuraavat:

  • Clockpunk eli kellopunk viittaa 1600- ja 1700-lukuja muistuttavaan vaihtoehtoistodellisuuteen, jossa kuvitteellinen tekniikka perustuu paljolti kellokoneistoihin.
  • Teslapunk viittaa 1800-luvun loppua tai 1900-luvun alkua muistuttavaan vaihtoehtoistodellisuuteen, jossa kuvitteellinen tekniikka perustuu sähkövoimaan ja visuaalisessa ilmeessä on usein art deco -vaikutteita. Termi on johdettu keksijä Nikola Teslan nimestä.
  • Dieselpunk viittaa 1930–1950-lukuja muistuttavaan vaihtoehtoistodellisuuteen.
  • Atompunk eli atomicpunk saa innoituksensa 1950- ja 1960-luvuista.

Steampunk viihteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steampunk-kirjailija Geoffrey D. Falksen on pukeutunut asuun, johon kuuluu oikean käsivarren peittävä mekaaninen veistos.

Vuoden 1999 elokuvassa Wild Wild West, joka perustuu 1960-luvulla esitettyyn televisiosarjaan The Wild Wild West, on steampunk vahvassa asemassa.

Studio Ghibli on julkaissut useita elokuvia, joista voi löytää viitteitä steampunkiin. Tunnetuimpia ovat ohjaaja Hayao Miyazakin Henkien kätkemä (2001) ja Liikkuva linna (2004). Myös Katsuhiro Ōtomon Steamboy vuodelta 2004 on steampunk-elokuva. Lisäksi hänen Memories – muistoja tulevaisuudesta -elokuvansa (1996) jaksossa ”Cannon Fodder” on vahvoja steampunk-vaikutteita.

Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga on vuosina 1999–2003 julkaistu steampunk-teemainen sarjakuva. Sen pohjalta tehtiin elokuva Herrasmiesliiga vuonna 2003.

Vuoden 2012 videopeli Dishonored mukailee viktoriaanisen aikakauden Lontoota ja on hyvin steampunk-vaikutteinen.[3]

Steampunk alakulttuurina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steampunkilla ja kyberpunkilla on paljolti sama harrastajakunta, mutta steampunk on kuitenkin kehittynyt erilliseksi, tunnistettavaksi genreksi ja alakulttuuriksi.

Steampunk-pukeutumiseen kuuluu viktoriaanisen muodin jäljittely ja sen yhdistäminen nykyaikaan. Vaatteet valmistetaan usein itse. Tyypillinen väri on ruskea. Materiaalina ovat usein luonnonkuidut ja nahka. Olennaisena osana vaatetusta ovat varusteet, kuten lentäjänlasit, taskukellot ja silinterihatut. Koruja tehdään itse yhdistäen metallia, puuta, nahkaa ja lasia. Yleisin metalli on messinki. Yleisenä tapana steampunk-kulttuurissa on itse muokata arkiesineistä steampunk-tyylisiä[4].

Pukeutumisessa saattaa olla tunnistettavissa jokin stereotyyppinen hahmo, kuten lentäjä, lady, tiedemies, professori tai seppä. Joissakin tapauksissa steampunk-tyyli sekoittuu merirosvomaiseen pukeutumiseen.

Steampunk-tyyliin muunnettu tietokone.

Steampunk on harrastajakuntansa vaikutuksesta löytänyt tiensä myös populaarimusiikkiin. Steampunk ei ole kovin vakiintunut tai yleisesti tunnettu populaarimusiikin suuntaus, mutta nimitystä on kuitenkin käytetty kuvaamaan joitakin yhtyeitä. Näiden yhtyeiden esittämä musiikki on yleensä on saanut vaikutteita goottirockista, klassisesta musiikista ja kabareesta. Tunnetuimmat steampunk-yhtyeet ovat Abney Park, Vernian Process, The Cassettes sekä Johnny Hollow.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. SF Citations
  2. Moorcock, Michael: The Manual of Detection by Jedediah Berry The Guardian. 22.1.2012. Viitattu 22.8.2009. (englanniksi)
  3. http://arstechnica.com/gaming/2012/10/review-dishonored-is-stealthy-steampunk-world-building-done-right/
  4. Savlov, Marc: Stickmen With Ray Guns The Austin Chronicle. 29.4.2011. Viitattu 5.5.2011. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chambers, S. J. & VanderMeer, Jeff: The Steampunk Bible: An Illustrated Guide to the World of Imaginary Airships, Corsets and Goggles, Mad Scientists, and Strange Literature. New York: Abrams Image, 2011. ISBN 978-0810989580. (englanniksi)
  • Donovan, Art: The Art of Steampunk: Extraordinary Deevices and Ingenious Contraptions from the Leading Artists of the Steampunk Movement. East Petersburg, Pennsylvania: Fox Chapel Publishing, 2011. ISBN 978-1565235731. (englanniksi)
  • Grymm: 1,000 Steampunk Creations: Neo-Victorian Fashion, Gear, and Art. Minneapolis: Quarry Books, 2011. ISBN 978-1592536917. (englanniksi)
  • Meresmaa, J. S. & Harju, Markus (toim.): Steampunk! Koneita ja korsetteja. Tampere: Osuuskumma, 2012. ISBN 978-952-6642-02-4.
  • Meresmaa, J. S. & Harju, Markus (toim.): Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita. Tampere: Osuuskumma, 2013. ISBN 978-952-6642-09-3.
  • Steampunk: Victorian Futurism. London: Korero Books, 2011. ISBN 978-1907621031. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]