Michael Moorcock

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Michael Moorcock
Michael Moorcock vuonna 2006.
Michael Moorcock vuonna 2006.
Syntynyt 18. joulukuuta 1939 (ikä 74)
Lontoo
Ammatit kirjailija
Kansallisuus brittiläinen
Äidinkieli englanti
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Michael Moorcock (s. 18. joulukuuta 1939 Lontoo) on brittiläinen kirjailija. Moorcock tunnetaan ennen kaikkea fantasia- ja tieteiskirjailijana, mutta hän on kirjoittanut myös Itä-Euroopan ja Englannin historiaa tutkiskelevaa realistista proosaa. Moorcock on saanut uransa aikana suuren määrän kirjallisuuspalkintoja, näistä ensimmäisenä Nebula-palkinnon vuonna 1967 romaanistaan Katso ihmistä). Vuonna 2008 The Times asetti hänet sijalle 50 listatessaan Britannian merkittävimpiä sodanjälkeisiä kirjailijoita. [1]

Moorcockin romaaneista on suomennettu Katso ihmistä! (1969), Oswald Bastable -trilogia (1971–81), Elric Melnibonélainen (1972), Viimeisten aikojen valtiaat -trilogia (1976–76) ja Maailmantuskan soturi (1981).

Kirjailijanura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael Moorcock aloitti uransa toimittamalla 15-vuotiaana Tarzanin seikkailuista kertovaa lehteä. Pian tämän jälkeen hän alkoi tarjota omia tarinoitaan scifi- ja fantasialehtiin. 1960-luvun kuluessa hän vakiinnutti asemansa fantasiakirjailijana. Moorcock vaikutti Isossa-Britanniassa tieteiskirjallisuuden ”uuden aallon” syntyyn paitsi omilla teoksillaan, myös toimittamallaan New Worlds -lehdellä.

Moorcockia pidetään yhä yhtenä oman sukupolvensa merkittävimmistä tieteis- ja fantasiakirjailijoista, vaikka kaupallisen suosion kannalta hän onkin jossain määrin jäänyt 1980-luvulla alkaneen fantasiakirjallisuuden noususuhdanteen jalkoihin.

Moorcock on suhtautunut varsin kriittisesti monien fantasia- ja tieteiskirjallisuuden kuuluisien kertojien tuotantoa kohtaan. Esseessään Wizardry and Wild Romance hän muun muassa syyttää J. R. R. Tolkienia keskiluokkaisesta taantumuksellisuudesta.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moorcockin laajaa tuotantoa pidetään laadultaan epätasaisena, mutta monia hänen teoksiaan arvostetaan spekulatiivisen fiktion merkkiteoksina ja lukuisat nuoremmat kirjailijat ovat tunnustaneet hänet esikuvakseen.

Moorcockin kirjojen päähenkilöt ovat usein henkiseen ulkopuolisuuteen tai fyysiseen poikkeavuuteen tuomittuja vastahakoisia sankareita, jotka tempaistaan historian suurten mullistusten keskelle. Suurta osaa Moorcockin teossarjoista yhdistää Ikuinen sankari -jatkumo. Ikuisella sankarilla (engl. the Eternal Champion) on multiversumin jokaisessa maailmassa uusi nimi ja ruumis. Hän vaeltaa maailmasta toiseen ja taistelee pitääkseen yllä tasapainoa kaaoksen ja järjestyksen välillä, jotta kumpikaan ei pääsisi voitolle.

Moorcockin fantasiaromaanit ja -novellit ovat yleensä synkkiä ja sentimentaalisia kertomuksia, joiden teemoina toistuvat voima, vastuu ja väkivalta, petos ja riippuvuus, elämän tarkoitus, kohtalo ja kuolema. Tunnetuimpia näistä lienevät Elric-sarjan teokset. Tieteisteoksissaan Moorcock on viljellyt pikemminkin ironisia ja komediallisia sävyjä, mistä esimerkkejä ovat Jerry Cornelius -sarja sekä Viimeisten aikojen valtiaat -trilogia. Moorcockin realistisesta tuotannosta mainittakoon Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen aikoihin sijoittuva Byzantium Endures, joka tutkii muistin ja identiteetin vääristymistä, sekä Lontoo-kuvaus Mother London. Moorcock itse pitää kahta viimeksi mainittua parhaina teoksinaan.

Moorcock ja rockmusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moorcock esiintyi 1960-luvulla bluesklubeilla laulajana ja johti Deep Fix -rockyhtyettä [2]. Michael Moorcock & Deep Fix julkaisi vuonna 1975 rockalbumin nimeltä New World's Fair. Sen teemana ovat Dodgem Dude -nimisen hahmon seikkailut. Levy ei ollut suuri myynti- tai arvostelumenestys: kriitikot vertasivat Moorcockia laulajana aloittelevaan oopperalaulajaan. Muita Moorcockin demo- tai studionauhoituksia on julkaistu vuosien varrella erilaisilla kokoelmilla muun muassa Flicknife- ja Voiceprint-levymerkeillä.

1970-luvun alkupuoliskolla Moorcock teki joitakin sanoituksia Hawkwind-yhtyeelle, ja oli myös mukana joissakin yhtyeen konserteissa runonlausujana. Moorcock oli näkyvästi mukana yhtyeen Warrior On The Edge Of Time -albumilla, jolla hän myös lausuu kaksi omaa runoaan. Yksi Moorcockin tunnetuimpia sanoituksia sisältyy kappaleeseen ”Sonic Attack”, joka löytyy Hawkwindin Space Ritual -albumilta. Myös 1980-luvun alkupuoliskolla Moorcock oli mukana Hawkwindin levyillä sanoittajana ja laulajanakin. Hawkwindin lisäksi Moorcockin sanoituksia on käyttänyt Blue Öyster Cult -yhtye.[3]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katso ihmistä!. (Behold the Man, 1969.) Suom. Raimo E. Tikkanen. Vaskikirjat, 2009. ISBN 978-952-5722-09-3.
  • Ilmojen sotaherra. (The Warlord of the Air, 1971.) Suom. Laura Nieminen. Oulu: Vaskikirjat, 2013. ISBN 978-952-5722-13-0.
  • Elric Melnibonélainen. (Elric of Melniboné, 1972.) Suom. Jaakko Kankaanpää. Helsinki: TK-Kustannus, 1992. ISBN 951-96304-3-0.
  • Leviatan maan päällä. (The Land Leviathan, 1974, korjattu laitos 1993.) Suom. Mervi Hämäläinen. Vaskikirjat, ilmestyy 2013. ISBN 978-952-5722-14-7.
  • Viimeisten aikojen valtiaat. (The hollow lands: Volume two of a trilogy 'The Dancers at the End of Time', 1974.) Suom. Pekka Markkula. Hyvinkää: Book studio, 1997. ISBN 951-611-879-8.
  • Viimeisten aikojen valtiaat 2: Outo kiihko. (The End of All Songs: Volume Three of a Trilogy 'The Dancers at the End of Time', 1976.) Suom. Pekka Markkula. Hyvinkää: Book studio, 1998. ISBN 951-611-914-X.
  • Viimeisten aikojen valtiaat 3: Laulun loppu. (The Dancers at the End of Time, 1976.) Suom. Jorma-Veikko Sappinen. Helsinki: Book studio, 1999. ISBN 951-611-977-8.
  • Terästsaari. (The Steel Tsar, 1981). Vaskikirjat, ilmestyy 2014.
  • Maailmantuskan soturi. (The war hound and the world’s pain, 1981.) Suom. Sauli Santikko. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18946-4.

Suomentamattomia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elric-sarja:
    • The Stealer of Souls, 1967.
    • The Singing Citadel, 1970.
    • The Vanishing Tower (myös nimellä The Sleeping Sorceress), 1970.
    • The Jade Man's Eyes, 1973.
    • The Return to Melnibone (yhdessä Philippe Druilletin kanssa), 1973.
    • The Sailor on the Seas of Fate, 1973.
    • The Weird of the White Wolf, 1977.
    • The Bane of the Black Sword, 1977.
    • Stormbringer, 1977.
    • Elric at the End of Time, 1984. (Myös Viimeisten aikojen valtiaat -sarjaa).
    • The Fortress of the Pearl, 1989.
    • The Revenge of the Rose, 1991.
    • The Dreamthief's Daughter, 2001.
  • Viimeisten aikojen valtiaat-sarjaa:
    • Legends from the End of Time, 1976.
    • The Transformation of Miss Mavis Ming, 1977.
    • A Messiah at the End of Time, 1978.
    • Elric at the End of Time, 1984. (Myös Elric-sarjaa.)
  • von Bek-sarja:
    • The Brothel in Rosenstrasse, 1982.
    • The City in the Autumn Stars, 1986.
    • Lunching with the Antichrist, 1994.
  • Eternal Champion -sarja:
    • The Eternal Champion, 1962.
    • Phoenix in Obsidian (myös nimellä The Silver Warriors), 1970.
    • The Swords of Heaven, The Flowers of Hell (yhdessä Howard Chaykinin kanssa), 1978.
    • The Dragon in the Sword, 1986.
  • Runestaff-sarja:
    • The Jewel in the Skull, 1967.
    • Sorcerer's Amulet (myös nimellä The Mad God's Amulet), 1968.
    • The Sword of Dawn, 1968.
    • The Runestaff (myös nimellä The Secret of the Runestaff), 1969.
  • Jerry Cornelius-sarja:
    • The Final Programme, 1968.
    • A Cure for Cancer, 1971.
    • The English Assasin, 1972.
    • The Adventures of Una, 1976.
    • The Lives and Times of Jerry Cornelius, 1976.
    • Persson and Catherine, 1976.
    • The Condition of Muzak, 1977.
    • The Great Rock and Roll Swindle, 1980.
    • The Enthropy Tango, 1981.
    • The Opium General, 1984.
  • John Daker-sarja:
    • The Eternal Champion, 1970.
    • The Silver Warriors, 1973.
    • The Dragon in the Sword, 1986.
  • Corum-sarja:
    • The Knight of the Swords, 1971.
    • The Queen of the Swords, 1971.
    • The King of the Swords, 1971.
    • The Bull and the Spear, 1973.
    • The Oak and the Ram, 1973.
    • The Sword and the Stallion, 1974.
  • Count Brass-sarja:
    • The Champion of Garathorm, 1973.
    • Count Brass, 1973.
    • The Quest for Tanelorn, 1975.
  • Colonel Pyat-sarja:
    • Byzantium Endures, 1981.
    • The Laughter of Karthage, 1984.
    • Jerusalem Commands, 1992.
  • Second Ether -sarja:
    • Blood, 1994.
    • Fabulous Harbours, 1995.
    • The War Amongst the Angels, 1996.
  • Warlord of Mars-sarja: (nimellä Edward P. Bradbury)
    • Warriors of Mars (myös nimellä The City of Beast), 1965.
    • Blades of Mars (myös nimellä Lord of the Spiders), 1965.
    • Barbarians of Mars (myös nimellä Masters of the Pit), 1965.
  • Muita teoksia:
    • The Fireclown (myös nimellä The Winds of Limbo), 1965.
    • The Sundered Worlds (myös nimellä The Blood Red Game), 1965.
    • The Deep Fix (nimellä James Colvin), 1966.
    • Printer's Devil, 1966.
    • Somewhere in the Night, 1966.
    • The Twilight Man (myös nimellä The Shores of Death), 1966.
    • The Wrecks of Time (myös nimellä The Rituals of Infinity), 1967.
    • The Black Corridor (yhdessä Hilary Baileyn kanssa), 1969.
    • The Ice Shooner, 1969.
    • The Time Dweller, 1969.
    • The Chinese Agent, 1970.
    • Breakfast in the Ruins, 1972.
    • Dying for Tomorrow (myös nimellä Moorcock's Book of Martyrs), 1976.
    • The Time of the Hawklords (yhdessä Michael Butterworthin kanssa), 1976.
    • The Golden Barge, 1979.
    • Queens of Deliria (yhdessä Michael Butterworthin kanssa), 1977.
    • Gloriana, 1978.
    • The Real Life Mr Newman, 1979.
    • My Experiences in the Third World War, 1980.
    • The Russian Intelligence, 1980.
    • Mother London, 1988.
    • Sailing to Utopia, 1993.
    • War Amongst Angels, 1996.
    • Tales from the Texas Woods, 1997.
    • King of the City, 2000.
    • Silverheart (yhdessä Storm Constantinen kanssa), 2000.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Larkin is nation's top poet, BBC News, 23 October 2003; The 50 greatest British writers since 1945, The Times, 5 January 2008.
  2. Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.): Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1, s. 172-178. Helsinki: BTJ, 2004. ISBN 951-692-560-X.
  3. Blue Öyster Cult on käyttänyt Moorcockin sanoituksia kappaleissa The Great Sun Jester, Black Blade ja Veteran of the Psychic Wars

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]