Fantasiakirjallisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fantasiakirjallisuus on kaunokirjallisuuden alalaji.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuudentutkija Kathryn Hume on määrittänyt fantasian kirjallisuuden toiseksi perusyllykkeeksi mimesiksen eli todellisuuden jäljittelyn ohella. Hume määrittelee fantasian poikkeamaksi yleisesti tunnetusta todellisuudesta. Näin määriteltynä fantasia on yläkäsite erilaisille kirjallisuuden lajityypeille. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi nykyaikainen fantasiakirjallisuus, tieteiskirjallisuus, maaginen realismi, surrealismi ja absurdismi. Koska fantasiakirjallisuudeksi kutsutaan nykyisin yhtä tällaista alalajia, yläkäsitteenä käytetään usein nimitystä spekulatiivinen fiktio.[1]

Vesa Sisätön mukaan nykyaikainen fantasiakirjallisuus syntyi romantiikan aikana 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Tällöin sen vastakohtina olivat hahmottuneet realistinen kirjallisuus ja tieteellinen todellisuuskäsitys.[1]

Valtavirran kaunokirjallisuuteen sisältyy teoksia, jotka käyttävät fantasiakirjallisuuden aineksia. Maagiseksi realismiksi kutsutaan kirjallisuudenlajia, jossa muuten realistiseen kerrontaan sekoitetaan yliluonnollisia aineksia.[1]

Kauhukirjallisuus luetaan usein samaan ryhmään fantasia- ja tieteiskirjallisuuden kanssa. Kauhukirjallisuus kuitenkin määritellään eri tavoin, aiheuttamansa tunteen perusteella. Suuri osa kauhukirjallisuutta on myös fantasiakirjallisuutta, sillä siihen sisältyy usein yliluonnollista. Kauhu voi kuitenkin liittyä myös muihin lajityyppeihin.[2]

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostettuja nykyajan fantasiakirjailijoita ovat muun muassa Susanna Clarke, Gregory Maguire, Patricia A. McKillip ja Walter Moers.[3]

Nykyaikaisessa fantasiakirjallisuudessa vaikuttaa lajityyppien rajojen ylittäminen ja korkeakirjallinen tyyli. Bruce Sterling teki vuonna 1989 tunnetuksi termin slipstream. 1990-luvulla syntyi Interstitial Arts Movement, joka pyrki määrittämään perinteisten taiteenlajien väliin jääviä teoksia,[4] Uuskumma on käsite, joka muodostui Britanniassa vuonna 2003 tarkoittamaan fantasiakirjallisuuden alalajia, jolle on tyypillistä kokeellisuus, genrerajojen rikkominen ja pyrkimys korkeakirjalliseen ilmaisuun. Uuskummaan yhdistettiin muun muassa Stepan Chapman, M. John Harrison, China Miéville, Lucius Shepard ja Jeff VanderMeer.[5][6][7]

Postmodernia fantasiaa ovat kirjoittaneet Catherynne M. Valente ja Hal Duncan. Valente on käyttänyt nimitystä mythpunk kirjallisuudenlajista, joka käyttää vanhoja myyttejä, tekstejä ja kulttuuri-ilmiöitä kyseenalaistaakseen vanhat arvot. Valenten ja Duncanin teksteille on ominaista sukupuoliroolien ja valtarakenteiden rikkominen. He edustavat fantasiakirjallisuutta, jossa teksti ei nojaa perinteiseen maailmanluontiin vaan kielen, hahmojen ja merkitysten monikerroksisuuteen. Tämä piirre liittyy surrealistisen fantasian perinteeseen.[8]

Suomalainen fantasiakirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen kirjallisuus syntyi 1800-luvulla, joka oli kirjallisuudessa vahvasti realismin aikakautta. Kuitenkin esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä sisältää fantasiatarinoita. Kalevalan tarusto on innoittanut useita fantasiakirjailijoita, kuten brittiläistä J. R. R. Tolkienia. Tove Janssonin Muumi-kirjat ovat suomalaisen lastenfantasian klassikoita.[9][10]

Suomennettu fantasiakirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla käännettiin maagisia realisteja kuten Italo Calvinoa, Jorge Luis Borgesia ja Mihail Bulgakovia. Vuonna 1973 suomeksi saatiin Kersti Juvan ja avustajien kääntämä J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta.[11] Myöhempiä merkittäviä romaanisuomennoksia ovat olleet esimerkiksi Robert Holdstockin Alkumetsä (1985), Terry Pratchettin Kiekkomaailma-sarja (1993–)[12] ja lordi Dunsanyn varhainen klassikko Haltiamaan kuninkaantytär (2007)[13].

Lasten ja nuorten fantasian klassikoista saatiin 1900-luvun alkupuolella suomeksi muun muassa Liisan seikkailut ihmemaassa, A. A. Milnen Nalle Puh ja Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee.[14][15] 1970-luvulta alkaen suomennettiin merkittävää anglosaksista nuortenfantasiaa: Richard Adamsin Ruohometsän kansa, Ursula K. Le Guinin Maameren tarinat, L. Frank Baumin Ihmemaa Oz, Susan Cooperin Pimeä nousee. Diana Wynne Jonesin Noidan veli ja Lloyd Alexanderin Prydainin kronikka.[12] Vuosituhannen vaihteessa käännettiin suosittuja sarjoja, Philip Pullmanin Universumien tomu ja J. K. Rowlingin Harry Potter.[16]

Aikuiselle lukijakunnalle suunnattu, kaunokirjallisesti kunnianhimoinen fantasiakirjallisuus nousi suomennoksissa vahvasti esiin 2000-luvulla.[16] Muun muassa uuskummaksi kutsutut teokset ovat yhdistäneet fantasiaa ja valtavirtakirjallisuutta uudenlaisella tavalla. Näitä ovat esimerkiksi Jonathan Carrollin Naurujen maa, Stepan Chapmanin Troikka ja Jeff VanderMeerin Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki.[17][18] Helsingin SF-seura on jakanut vuodesta 2007 Tähtifantasia-palkintoa vuoden parhaalle suomeksi käännetylle fantasiakirjalle.[19] Palkinnon on saanut muun muassa Ngũgĩ wa Thiong'on Variksen Velho (2007) ja Ellen Kushnerin Thomas Riiminiekka (2008). Tunnettuja fantasiakirjallisuuden suomentajia ovat muun muassa Kersti Juva, Kristiina Rikman, Jaana Kapari-Jatta ja Johanna Vainikainen-Uusitalo[20]. Suomeksi on kääntämättä lukuisia fantasian klassikoita ja moderneja klassikoita, kuten Mervyn Peaken Gormenghast, T. H. Whiten The Once and Future King ja Jack Vancen Lyonesse.[13][21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sisättö 2007, s. 496.
  2. Sisättö 2007, s. 497.
  3. Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2, sisällysluettelo.
  4. Klaw, Rick: Something weird this way comes SA Current. 6.1.2010. Viitattu 22.12.2012. (englanniksi)
  5. Halme, Jukka (toim.): Uuskummaa? Modernin fantasian antologia, s. 9–11. Esipuhe. Helsinki: Kirjava, 2006. ISBN 952-99268-2-0.
  6. Walter, Damien G.: The new world of New Weird The Guardian. 22.1.2008. Viitattu 19.2.2012. (englanniksi)
  7. Cisco, Michael: New Weird: I Think We’re the Scene The Modern Word. 4.5.2004. Viitattu 22.12.2012. (englanniksi)
  8. Polvinen, Merja: Catherynne M. Valente: Hirviöiden puolestapuhuja. Tähtivaeltaja, 4/2012, s. 11–18.
  9. Sisättö, Vesa: Tieteis- ja fantasiakirjallisuus Suomessa. Teoksessa Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.): Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita, s. 9–13. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-617-7.
  10. Nummelin, Juri: Fantasia suomalaisessa kirjallisuudessa Julkaisemattomia. 29.11.2010. Viitattu 6.12.2011.
  11. Sisättö 2007, s. 500.
  12. a b Sisättö 2007, s. 501–502.
  13. a b Halme, Jukka: Suomentamatonta fantasiakirjailijoita. Teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, 2003.
  14. Sisättö 2007, s. 498.
  15. Sisättö 2007, s. 499–500.
  16. a b Sisättö 2007, s. 503.
  17. Soikkeli, Markku: Käsikirja fantasian vakavaan harrastukseen Agricola. 28.9.2009. Viitattu 22.12.2012.
  18. Soikkeli, Markku: Uusin suomalainen kirjallisuus: Tieteis- ja fantasiakirjallisuuden murros (PDF) 2012. Tampereen yliopisto. Viitattu 22.12.2012.
  19. Fantasiakirjallisuudelle uusi palkinto Helsingin sanomat. 3.7.2007. Viitattu 19.7.2010.
  20. Sisättö 2007.
  21. Sisättö 2007, s. 503.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bengtsson, Niklas: Mielikuvituksen rajaton riemu: Bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen. Helsinki: BTJ, 2000. ISBN 951-692-477-8.
  • Blomberg, Kristian & Hirsjärvi, Irma & Kovala, Urpo (toim.): Fantasian monet maailmat. Helsinki: BTJ, 2004. ISBN 951-692-570-7.
  • Clute, John & Grant, John (editors): The encyclopedia of fantasy. New York: St Martin’s Press, 1997. ISBN 0-312-15897-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Kuusisto, Pekka (toim.): Narnia ja ympäröivät maat: Fantasia kirjallisuuden lajina. Oulu: Oulun yliopisto, 1993. ISBN 951-42-3541-X.
  • Leinonen, Anne & Loivamaa, Ismo (toim.): Ihmeen tuntua: Näkökulmia lasten ja nuorten fantasiakirjallisuuteen. Helsinki: BTJ, 2006. ISBN 951-692-622-3.
  • Matilainen, Hanna: Mitä kummaa! Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon. Helsinki: Avain, 2014. ISBN 978-952-304-024-3.
  • Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.): Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Helsinki: BTJ, 2006. ISBN 951-692-617-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]