Multiuniversumi

Wikipedia

Ohjattu sivulta Multiversumi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
On väitetty, että monta rinnakkaista maailmankaikkeutta muodostaa multiversumin.

Multiversumi, multiuniversumi tai meta-universumi on joidenkin tutkijoiden olettama kaikkien mahdollisten maailmankaikkeuksien muodostama joukko, jotka yhdessä luovat fyysisen todellisuuden. Tämän mukaan meidän maailmankaikkeudellamme olisi rinnakkaismaailmankaikkeuksia. Multiversumiolettamuksia on tehty niin fysiikassa, filosofiassa kuin tieteistarinoissakin.

Multiversumin rinnakkaismaailmankaikkeudet olisivat toisissa avaruusulottuvuudessa kuin omamme. Ne eivät välttämättä muistuta läheskään omaa maailmankaikkeuttamme. Avaruudessa on kolme ulottuvuutta, pituus, leveys ja korkeus, jotka ovat keskenään 90 asteen kulmassa. Näin kappaleen paikka voidaan kuvata kolmella luvulla. Einstein lisäsi fysiikan teorioihinsa vielä ajan, jolloin hän sai neliulotteisen aika-avaruuden. Multiversumin kannattajat uskovat, että näiden ulottuvuuksien lisäksi on vielä viides, kuudes ja niin edelleen avaruusulottuvuutta, ehkä jopa ääretön määrä. Näiden ulottuvuuksien kuvitteleminen on meille vaikeaa, koska elämme kolmiulotteisessa avaruudessa ja kiidämme ajan mukana eteenpäin. Jo ääretöntä vähempienkin, neljää lukuisampien avaruusulottuvuuksien vallitessa multiversumissa pystyy olemaan ääretön määrä muita maailmankaikkeuksia.

Multiversumin mahdollisuus on nostanut esiin monia niin tieteellisiä, filosofisia kuin teologisiakin kysymyksiä.

Useat kosmologit ja fyysikot ovat kiinnostuneet multiversumista, koska oikein muotoillun multiversumiteorian uskotaan ratkaisevan monia hiukkasfysiikan ja avaruuden rakenteeseen liittyviä ongelmia. Koska rinnakkaismaailmankaikkeuksian havaitseminen on suorilla keinoilla mahdotonta tai epäsuorillakin hankalaa, niiden olemassaoloa ei pystytä todistamaan. Näin ollen oikeanlaisen multiversumiteorian päätteleminen omasta maailmankaikkeudesta on joko vaikea tai mahdoton haaste. Siksi moni kiistää multiversumin mahdollisuudenkin.

Joidenkin mukaan multiversumi selittää sen, miksi maailmankaikkeutemme on elämälle sovelias. Kun elämän ilmaantuminen epäonnistui monissa muissa maailmankaikkeudessa, täällä pystyy olemaan elämää, koska maailmankaikaikkeutemme saattuu olemaan juuri sellainen, että täällä voi olla elämää.

Termin multiversumi keksi William James, ja Michael Moorcock teki sen tunnetuksi. Jacques Vallee käyttää termiä. Näissä yhteyksissä myös termit "vaihtoehtoiset maailmankaikkeudet", "rinnakkaisulottuvuudet" tai "rinnakkaismaailmat" ovat usein käytössä.

Joissakin nykyajan fysiikan teorioissa rinnakaiset ulottuvuudet ovat käpertyneet hyvin pieniksi hiukkasiksi. Niitä ei havaittaisi, koska ne ovat Planckin pituutta pienempiä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Multiversumia tukevat teoriat

Koska kvanttimekaniikan tulkintamalleja on olemassa vain kaksi, Kööpenhaminalainen ja Hugh Everettin "monta maailmaa", ovat useat kosmologiaa tutkivat 2000-luvulla alkaneet hyväksyä multiversumin olemassaolon mahdollisuuden, koska Niels Bohrin Kööpenhaminalainen tulkinta ei kuvaa kuin pienen murto-osan todellisuudesta.

Muun muassa Stephen Hawking kirjassaan Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa sekä Fred Adams kirjassaan Elämää multiversumissa kertovat teorioista jotka tukevat multiversumimahdollisuutta. Myös Martin Rees kirjassaan Avaruuden avainluvut käsittelee multiversumeja. Merkittävä teoreettinen fyysikko David Deutsch on vankkumaton monimaailmateorian kannattaja. Hänen mukaansa Youngin kaksoisrakokokeessa, jossa fotoni voi olla kahdessa paikassa samanaikaisesti, ilmenneet interferenssikuviot ovat todiste rinnakkaisista maailmankaikkeuksista.

Suurin osa kvanttigravitaatio- ja supersäieteoreetikoista kannattavat Multiversumi-tulkintaa.

Monenlaisia muita multiversimioletuksia on tehty. Mitään näistä ei kyetä todistamaan oikeiksi, ja ne jäävät vain oletuksiksi. Jotkut väittävät maailmankaikkeuksien lisääntyvän kuroutumalla toisista maailmankaikkeuksita, vaikkapa mustien aukkojen kautta. Toisten mukaan multimersumin maailmankaikkeudet ovat kuplien tavoin toisistaan erillään, ja maailmankaikkeuksien jakautumista ei tapahdu. Professori Steinhardt on puolestaan selittänyt ettei pimeää ainetta ole, vaan maailmankaikkeuden rakenne selittyy viidennessä ulottuvuudessa olevalla toisella maailmankaikkeudella.

On myös väitetty, jonka mukaan maailmankaikkeutemme ja mahdolliset muut maailmankaikkeudet olisivat eräänlainen hologrammi tai valkokankaalle heijastettu elokuva. Silloin maailmankeikeutta pyörittävä fysikaalinen mekanismi olisi meiltä piilossa. Yhden teorian mukaan hologrammisella universumilla pystyttäisiin selittämään mystiset, hengelliset ja psykedeeliset kokemukset, jotka tapahtuvat tietoisuudeltamme piilossa olevissa ulottuvuuksissa.

[muokkaa] Inflaatiomalli

Pääartikkeli: Inflaatio (kosmologia)

Inflaatiomalli, eli universumin äkillisen laajenemisen selittävä teoria tukee "ikuista inflaatiota", joka osoittaa että yhdessä eräiden nykyfysiikassa täsmäävien olettamuksien kanssa syntyy useita maailmankaikkeuksia, joista jokainen on saanut alkunsa omasta alkuräjähdyksestä.

[muokkaa] Braaniteoria

Pääartikkeli: Braani

Braaniteorian mukaisesti maailmankaikkeutemme olisi yhden braanin pinnalla ja braaneja voisi olla useita. Teoria pystyisi selittämään muun muassa pimeän aineen sekä M-teoriassa tarvittavat kuusi tai seitsemän lisäulottuvuutta perinteisen aika-avaruuden lisäksi.

[muokkaa] Multiversumin olemassaolon todistaminen

Multiversumiteorian suurimpiin ongelmiin on kuulunut teorian todistamisen vaikeus. Syksyllä 2007 Oxfordin yliopiston tiimi sai luotua matemaattisen formalismin tulkinnan taustalla. Työstä sanottiin, että se oli yksi tieteen historian tärkeimmistä saavutuksista ja Everett oli nyt pakko ottaa tosissaan. [1] Säieteoreetikko Leonard Süsskind on kuitenkin kehittänyt multiversumin olemassaolon todistamista varten teorian, jonka mukaan avaruuden kaareutuessa "väärään suuntaan" pystytään todistamaan se, että ikuinen laajeneminen ei ole mahdollista, mikä taas osoittaa sen, että multiversumiteoria voi olla mahdollinen. [2]

[muokkaa] Väitteet multiversumia vastaan

Multiversumia tukevat teoriat ovat saaneet vastaansa monia väitteitä. Teorioita on moitittu muun muassa epätieteellisiksi tai huonoksi tieteeksi, sillä teorioista puuttuvat empiristiset vertailut eikä teorioita pystytä testaamaan. Myös Occamin partaveistä on käytetty perusteena, sillä teoriat eivät ole yksinkertaisimmat mahdollisista teorioista. Niin ikään antrooppista periaatetta on käytetty teorioiden vastustamiseksi.

Kosmologi Lawrence Krauss on esittänyt niin ikään arvostelua teoriaa kohtaan, sillä hänen mielestään teoria, joka selittää kaiken, ei todellisuudessa selitä mitään. [2]

[muokkaa] Lähteet

  • Rees, Martin: Avaruuden avainluvut. (Alkuteos: Just six numbers, 1999). Tieteen huiput. Suom. Risto Varteva. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25837-7.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ http://space.newscientist.com/article/mg19526223.700-parallel-universes-make-quantum-sense.html
  2. ↑ 2,0 2,1 Annikka Mutanen: Kutistaako multiversumi olemassaolomme ihmeen. Tiede, 2007, nro 3, s. 24–26.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Davies, Paul: Kultakutrin arvoitus: Miksi maailmankaikkeus on juuri sopiva elämälle?. (The goldilocks enigma: Why is the universe just right for life?, 2006). Ursan julkaisuja 106. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2007. ISBN 978-952-5329-64-3.
  • Greene, Brian, Kätketyt ulottuvuudet, Tammi 2000, ISBN 951-31-1650-6
  • Kaku, Michio: Hyperavaruus. (Alkuteos: Hyperspace: A Scientific Odyssey Through Parallel Universes, Time Warps, and the Tenth Dimension, 1995.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1996. ISBN 951-884-192-6.
  • Fred Adams: Elämää multiversumissa. Like, 2004. ISBN 952-471-392-6.
  • Talbot, Michael, The Holographic Universe ISBN 0-586-09171-8
  • Rees, Martin: Avaruuden avainluvut. (Alkuteos: Just six numbers, 1999). Tieteen huiput. Suomentanut Risto Varteva. Helsinki:

WSOY, 2001. ISBN 951-0-25837-7.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Multiuniversumi
Henkilökohtaiset työkalut