Havaittava maailmankaikkeus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katso myös: Maailmankaikkeus
Logaritmisessa mittakaavassa oleva taiteilijan näkemys havaittavasta maailmankaikkeudesta; alkaen keskeltä Aurinkokunta, sisemmät ja ulommat planeetat, Kuiperin vyöhyke, Oortin pilvi, Alfa Centauri, Perseuksen kierteishaara, Linnunradan galaksi, Andromedan galaksi, lähimmät galaksit, Cosmic Web, kosminen taustasäteily ja reunalla alkuräjähdyksen näkymätön plasma.

Kosmologiassa havaittavaan maailmankaikkeuteen kuuluvat kaikki galaksit ja muu materia, jonka voimme havaita Maasta nykypäivänä, sillä kyseisistä kohteista lähtevä valo (ja muut signaalit) ovat ehtineet saavuttaa Maan lähtien alkuräjähdyksestä. Mikäli maailmankaikkeus on isotrooppinen, havaittavan maailmankaikkeuden raja on lähestulkoon sama jokaisessa suunnassa, joten havaittava maailmankaikkeus on pallomainen huolimatta siitä, minkä muotoinen maailmankaikkeus kokonaisuudessaan on. Maailmankaikkeuden kokonainen muoto ei kuitenkaan välttämättä ole pallo. Jokaisella maailmankaikkeuden kohteella on oma havaittava maailmankaikkeutensa, joka voi olla osittain päällekkäinen meidän havaittavan maailmankaikkeutemme kanssa.

Maailmankaikkeuden ikä on noin 13,8 miljardia vuotta. Koska maailmankaikkeus laajenee, nyt Maasta havaittavissa olevat kohteet ovat oikeasti liikkuneet huomattavasti havaittua kauemmaksi. Näemme siis kohteet sitä vanhempana, mitä kauempana Maasta ne ovat. Havaittavan maailmankaikkeuden halkaisijaksi on arvioitu 93 miljardia valovuotta,[1] eli sen rajat ovat siis 46,5 miljardin valovuoden päässä jokaisessa suunnassa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Itzhak Bars ja John Terning: Extra Dimensions in Space and Time Tammikuu 2009. Viitattu 1.4.2012. (englanniksi)