Planeetta
Wikipedia
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoiman vaikutuksen vuoksi lähes pallomainen, joskin pyörimisliike akselin ympäri aiheuttaa jonkin verran litistymistä. Koska kappaleen massa vaikuttaa suoraan sen keskustassa vallitsevaan paineeseen ja lämpötilaan, massan ollessa tarpeeksi suuri ja kemiallisen koostumuksen ollessa sopiva, "planeetan" sisällä käynnistyy ydinfuusio. Tällöin kappaletta kutsutaan tähdeksi. Aurinko ja sitä kiertävät planeetat sekä muut pienemmät kappaleet muodostavat aurinkokunnan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Planeetan määritelmä
-
Pääartikkeli: Planeetan määritelmä
Kysymys siitä, milloin jokin taivaankappale on planeetta on jossakin määrin sopimuksenvarainen, eikä mitään yksikäsitteistä rajaa suuren asteroidin ja pienen planeetan tai toisaalta pienen ruskeaksi kääpiöksi jääneen tähden ja jättiläisplaneetan välillä ole. Tämä epätarkkuus johtuu planeetan määritelmän historiallisesta alkuperästä: muinoin taivaankappaleet jaettiin liikkumattomiin kiintotähtiin ja liikkuviin planeettoihin. Nykyisellä havaintotekniikalla tämä jako ei kuitenkaan enää ole riittävä sillä toisaalta tähtien liikkeitä pystytään mittaamaan ja toisaalta tunnetaan paljon pienkappaleita, joiden kutsuminen planeetoiksi ei ole mielekästä. "Planeetan uusi määritelmä rajaa niiden määrän tiukasti kahdeksaan. Tämä rajaus voi säilyä oppikirjoissa ja kartoissa hyvinkin jopa miljoonia vuosia tästä eteenpäin. Rajauksessa on kolme ehtoa ja se on hyvin tarkka. Planeetta on nyt kappale, joka kiertää Aurinkoa. Sen massa on tarpeeksi suuri niin, että kappale on pyöreä. Tärkein rajaus on se, että planeetta hallitsee omaa kiertorataansa. Tätä määritelmää Pluto ei täyttänyt. Taivaankappale kulkee noin 20 vuotta kiertoajastaan Neptunuksen radan sisäpuolella. Tällöin Neptunus on sen alueella kiertoradan hallitseva osapuoli." (HS 25.8.2006)
[muokkaa] Planeettojen luokittelu
Planeettojen luokittelu perustuu oman aurinkokuntamme planeettoihin. Muiden tähtien ympäriltä tunnetaan tämän luokittelun kannalta ongelmallisia kappaleita.
Jättiläisplaneetat (esim. Jupiter) koostuvat kaasuista ja nesteestä. Kaasukehän suunnaton paine aiheuttaa kaasujen muuttumisen nesteeksi syvemmällä ilmakehässä ja paksun nestekerroksen alla on pieni kiinteä ydin. Jättiläisplaneetat ovat varsin massiivisia.
Maankaltaiset planeetat (esim. Maa) koostuvat lähinnä piioksidin ja metallien muodostamista yhdisteistä. Ne ovat melko pienimassaisia jättiläisplaneettoihin verrattuna. Kiviplaneetalla voi olla sula ydin.
[muokkaa] Aurinkokunnan planeetat
- Pääartikkeli: Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista
| Planeettojen ominaisuudet | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimi | Päiväntasaajan läpimitta Maan läpimittaa |
Massa Maan massaa |
Keskietäisyys Auringosta (AU) |
Kiertoaika (vuotta) |
Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°) |
Radan soikeus |
Pyörähdysaika (päivää) |
Kuita | Renkaita | Kaasukehä | |
| Maankaltaiset planeetat | |||||||||||
| Merkurius | 0,39 | 0,06 | 0,39 | 0,24 | 3,38 | 0,206 | 58,64 | — | ei | minimaalinen | |
| Venus | 0,95 | 0,82 | 0,72 | 0,62 | 3,86 | 0,007 | -243,02 | — | ei | CO2, N2 | |
| Maa | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 7,25 | 0,017 | 1,00 | 1 | ei | N2, O2 | |
| Mars | 0,53 | 0,11 | 1,52 | 1,88 | 5,65 | 0,093 | 1,03 | 2 | ei | CO2, N2 | |
| Jättiläisplaneetat | |||||||||||
| Jupiter | 11,21 | 317,8 | 5,20 | 11,86 | 6,09 | 0,048 | 0,41 | 63 | on | H2, He | |
| Saturnus | 9,41 | 95,2 | 9,54 | 29,46 | 5,51 | 0,054 | 0,43 | 56 | on | H2, He | |
| Uranus | 3,98 | 14,6 | 19,22 | 84,01 | 6,48 | 0,047 | -0,72 | 27 | on | H2, He | |
| Neptunus | 3,81 | 17,2 | 30,06 | 164,8 | 6,43 | 0,009 | 0,67 | 13 | on | H2, He | |
Plutoa ei lueta enää planeetaksi, vaan se kuuluu kääpiöplaneettojen joukkoon, joihin kuuluu myös mm. asteroidi Ceres.
Kääpiöplaneetat:
| Kääpiöplaneettojen ominaisuudet | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimi | Päiväntasaaja läpimitta |
Massa | Keskietäisyys Auringosta (AU) |
Kiertoaika (vuotta) |
Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°) |
Radan soikeus |
Pyörähdysaika (päivää) |
Kuita | Renkaita | Kaasukehä | |
| Kiviplaneetat | |||||||||||
| Ceres | 0,08 | 0,0002 | 2,76 | 4,60 | 10,59 | 0,080 | 0,38 | — | ei | ei | |
| Jääkääpiöt | |||||||||||
| Pluto | 0,18 | 0,0022 | 39,48 | 248,09 | 17,14 | 0,249 | -6,39 | 3 | ei | tilapäinen | |
| Eris | 0,19 | 0,0025 | 67,67 | ~557 | 44,19 | 0,442 | ~0,3 | 1 | ei | tilapäinen | |
[muokkaa] Aurinkokunnan ulkopuoliset planeetat
Auringon lisäksi monilla muillakin tähdillä on planeettoja. Muilta tähdiltä löydettyjä planeettoja kutsutaan eksoplaneetoiksi. Tällä hetkellä eksoplaneettoja tunnetaan yli kaksisataa, ja niitä löytyy kymmeniä lisää vuosittain.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Krauss, Lawrence M.: Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen. (Alkuteos: Atom: An Odyssey from the Big Bang to Life on Earth...and Beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-51-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Astronomit+pudottivat+Pluton+planeettojen+joukosta/1135221177521
| Aurinkokunta |
|---|
| Planeetat ja Kääpiöplaneetat |
 |
| Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Eris
|
| Kuut · Meteoroidit · Asteroidivyöhyke · Komeetat · Kuiperin vyöhyke · Oortin pilvi |
