Planeetta

Planeetta eli kiertotähti on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallomainen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan sanoista αστήρ πλανήτης (astēr planētēs) suom. ”vaeltava tähti”. Yleensä planeetan pyörimisliike akselinsa ympäri aiheuttaa jonkin verran litistymistä. Koska kappaleen massa vaikuttaa suoraan sen keskustassa vallitsevaan paineeseen ja lämpötilaan, massan ollessa tarpeeksi suuri ja kemiallisen koostumuksen ollessa sopiva "planeetan" sisällä käynnistyy ydinfuusio. Tällöin kappaletta kutsutaan tähdeksi. Planeetat heijastavat tähtensä valoa. Tähti ja sitä kiertävät planeetat sekä muut pienemmät kappaleet muodostavat aurinkokunnan.

Planeetan määritelmä

Pääartikkeli: Planeetan määritelmä

Kysymys siitä, milloin jokin taivaankappale on planeetta, on jossakin määrin sopimuksenvarainen, eikä mitään yksikäsitteistä rajaa suuren asteroidin ja pienen planeetan tai toisaalta pienen ruskeaksi kääpiöksi jääneen tähden ja jättiläisplaneetan välillä ole. Tämä epätarkkuus johtuu planeetan määritelmän historiallisesta alkuperästä: muinoin taivaankappaleet jaettiin liikkumattomiin kiintotähtiin ja liikkuviin planeettoihin. Nykyisellä havaintotekniikalla tämä jako ei kuitenkaan enää ole riittävä, sillä toisaalta tähtien liikkeitä pystytään mittaamaan ja toisaalta tunnetaan paljon pienkappaleita, joiden kutsuminen planeetoiksi ei ole mielekästä. "Planeetan uusi määritelmä rajaa niiden määrän tiukasti kahdeksaan. Tämä rajaus voi säilyä oppikirjoissa ja kartoissa hyvinkin jopa satoja vuosia tästä eteenpäin. Rajauksessa on kolme ehtoa ja se on hyvin tarkka.

Planeetaksi kutsutaan nykyään taivaankappaletta, joka:

1. Kappale kiertää järjestelmän tähteä vakaalla radalla.
2. Kappaleella on riittävästi massaa luhistua oman painovoimansa vaikutuksesta lähelle pyöreätä muotoa.
3. Kappale hallitsee suvereenisti omaa kiertorataansa.

Pluto ei täytä määritelmää 3, koska Pluto kulkee noin 20 vuotta kiertoajastaan Neptunuksen radan sisäpuolella. Tällöin Neptunus on sen alueella kiertoradan hallitseva osapuoli."

Planeettojen luokittelu

Planeettojen luokittelu perustuu oman aurinkokuntamme planeettoihin. Muiden tähtien ympäriltä tunnetaan tämän luokittelun kannalta ongelmallisia kappaleita.

Jättiläisplaneetat (esimerkiksi Jupiter) koostuvat kaasuista ja nesteestä. Kaasukehän valtava paine aiheuttaa kaasujen muuttumisen nesteeksi syvemmällä ilmakehässä; paksun nestekerroksen alla on pieni kiinteä ydin. Jättiläisplaneetat ovat varsin massiivisia.

Maankaltaiset planeetat (esimerkiksi Maa) koostuvat lähinnä piioksidin ja metallien muodostamista yhdisteistä. Ne ovat jättiläisplaneettoihin verrattuna melko pienimassaisia. Kiviplaneetalla voi olla sula ydin.

Aurinkokunnan planeetat

Pääartikkeli: Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista

Planeettojen ominaisuudet
Nimi	Symboli	Päiväntasaajan läpimitta Maan läpimittaa	Massa Maan massaa	Keskietäisyys Auringosta (AU)	Kiertoaika (vuotta)	Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°)	Radan soikeus	Pyörähdysaika (päivää)	Kuita	Renkaita	Kaasukehä
Maankaltaiset planeetat
Merkurius		0,39	0,06	0,39	0,24	3,38	0,206	58,64	ei	ei	minimaalinen
Venus		0,95	0,82	0,72	0,62	3,86	0,007	<243,02	ei	ei	CO2, N2
Maa		1,00	1,00	1,00	1,00	7,25	0,017	0,997	1	ei	N2, O2
Mars		0,53	0,11	1,52	1,88	5,65	0,093	1,03	2	ei	CO2, N2
Jättiläisplaneetat
Jupiter		11,21	317,8	5,20	11,86	6,09	0,048	0,41	63	on	H2, He
Saturnus		9,41	95,2	9,54	29,46	5,51	0,054	0,43	56	on	H2, He
Uranus		3,98	14,6	19,22	84,01	6,48	0,047	<0,72	27	on	H2, He
Neptunus		3,81	17,2	30,06	164,8	6,43	0,009	0,67	13	on	H2, He

Plutoa ei lueta enää planeetaksi, vaan se on saanut uuden luokituksen: kääpiöplaneetta ja plutoidi.

Kääpiöplaneetat:

Kääpiöplaneettojen ominaisuudet
Nimi	Symboli	Päiväntasaajan läpimitta	Massa	Keskietäisyys Auringosta (AU)	Kiertoaika (vuotta)	Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°)	Radan soikeus	Pyörähdysaika (päivää)	Kuita	Renkaita	Kaasukehä
Kiviplaneetat
Ceres		0,08	0,0002	2,76	4,60	10,59	0,080	0,38	—	ei	ei
Jääkääpiöt
Pluto		0,18	0,0022	39,48	248,09	17,14	0,249	<6,39	5	ei	tilapäinen
Eris		0,19	0,0025	67,67	~557	44,19	0,442	~0,3	1	ei	tilapäinen

Aurinkokunnan ulkopuoliset planeetat

Auringon lisäksi monilla muillakin tähdillä on planeettoja. Aurinkokunnan ulkopuolelta löydettyjä planeettoja kutsutaan eksoplaneetoiksi. 26.1.2013 eksoplaneettoja tunnettiin 859 ja vuosittain löydetään kymmeniä lisää.

Katso myös

• Aurinkokunnan synty
• Planeettakuntien synty
• Jättiläisplaneetta
• Plutoni

Kirjallisuutta

• Krauss, Lawrence M.: Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen. (Alkuteos: Atom: An Odyssey from the Big Bang to Life on Earth...and Beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-51-8.

Aiheesta muualla

• Ursa.fi - Planeettojen näkyvyys Suomen taivaalla.
• Yle Oppiminen: Planeetat ja Pluto