Planeettakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aurinkokunta ja tähden 55 Cancri planeettakunta toisiinsa verrattuna.

Planeettakunta on joukko tähden ympärillä kiertäviä planeettoja.

Planeettakuntien syntyteoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Planeettakuntien synty

Planeettakuntien synnystä on esitetty kaksi vastakkaista teoriaa:

  • Kasautumisteorian mukaan planeetat syntyvät kaasusta tiivistyneistä hiukkasista törmäilemällä ensin kiven, sitten asteroidin ja lopulta planeetan kokoisiksi kappaleiksi. Jupiterin tyyppiset jättiläisplaneetat syntyvät siten, että aluksi syntynyt kivinen ja jäinen alkuplaneetta kerää ympärilleen ensin kaasukehän ja lopulta raskaan kaasuvaipan.
  • Kiekkoepävakaisuusteorian mukaan esiplanetaariseen kiekkoon syntyy kiekon kaasun oman painovoiman ansiosta tiivistymiä pienistä häiriöistä. Tiivistymät kutistuvat planeetoiksi, koska niiden tiheys ylittää kriittisen tiheyden ja massa Jeansin massan. Tämä tuottaa suoraan Jupiterin tyyppisiä jättiläisplaneettoja, joista voi haihtua kaasua pois esimerkiksi Auringon kuumentavan vaikutuksen tai auringosta tulevan hiukkastuulen ansiosta.

Nykyään monet tutkijat suosivat kasautumisteoriaa. Ei osata silti sanoa, onko planeettojen muodostuminen esiplanetaarisen kiekon epävakaisuuksista silti mahdollista esimerkiksi tietyn tyyppisissä esiplanetaarisissa kiekoissa. Kasautumisteoriaa suosii eksoplaneettojen syntymekanismiksi esimerkiksi se, että metallipitoisilla tähdillä on havaittu eniten planeettoja ja se, että pulsareilla on planeettoja. Kasautumisteoria vaatii mieluummin suuren määrän raskaita alkuaineita eli metalleja.

Aurinkokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aurinkokunta

Oma planeettakuntamme koostuu Aurinkoa kiertävistä planeetoista. Ne ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Plutoa pidettiin aiemmin planeettana, nyt kääpiöplaneettana. Pluton kohtalo ei ole ainutlaatuinen, sillä myös ensimmäisenä löydetyt asteroidit Ceres, Pallas, Juno ja Vesta luettiin 1800-luvun alkupuolella pitkään planeettojen joukkoon. Ceres on ainoa asteroidi, joka on luokiteltu kääpiöplaneetaksi, mutta myös Vesta saattaa täyttää määritelmän.

Maasta katsoen Merkurius ja Venus ovat sisäplaneettoja, Mars ja siitä kauempana olevat ulkoplaneettoja. Merkurius, Venus , Maa ja Mars ovat pääosin kivestä ja raudasta koostuvia kiviplaneettoja. Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus ovat kaasuplaneettoja.

Aurinkokunta on laajempi nimitys, johon kuuluu planeettojen lisäksi itse Aurinko ja pienkappaleet, joita ovat pikkuplaneetat (niitä ovat esim. planeettakuntien sisäosien usein kiviset kohteet eli asteroidit, ulkolaitojen jäiset kappaleet, kuten Aurinkokunnan transneptuniset kohteet sekä myös kääpiöplaneetat, joka voivat olla joko suuria asteroideja tai suurimpia jäisistä ulkolaitojen kohteista.), komeetat ja meteoroidit. 1990-luvulta alkaen on löydetty toisia eksoplaneetoista koostuvia planeettakuntia, jotka kiertävät kaukaisia tähtiä.[1][2][3][4][5][6][7][8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Neil deGrasse Tyson: The Pluto files : the rise and fall of America's favorite planet. New York : W.W. Norton, 2009. ISBN 0393065200. (englanniksi)
  2. Govert Schilling: The Hunt for Planet X: New Worlds and the Fate of Pluto. New York : Copernicus Books/Springer Science + Business Media, 2009. ISBN 0387778047. (englanniksi)
  3. Asteroid (englanniksi)
  4. IAU: RESOLUTION B5: Definition of a Planet in the Solar System (englanniksi)
  5. The Planetary Society: Asteroid 1 Ceres (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  6. Hubble Images of Asteroids Help Astronomers Prepare for Spacecraft Visit (englanniksi)
  7. James L. Hilton: When did the asteroids become minor planets? (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  8. Which are the dwarfs in the Solar System? (englanniksi)
  9. Esitelmä eksoplaneetoista

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.