Kaasukehä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jupiterin kaasukehä.

Kaasukehä eli atmosfääri on kiinteää planeettaa ympäröivä kaasuista ja hiukkasista koostuva kerros, jota planeetan gravitaatio pitää lähellä pintaa.[1] Maan kaasukehää kutsutaan ilmakehäksi. Kaikilla aurinkokunnan planeetoilla ja joillain kääpiöplaneetoilla, kuten Plutolla ja ehkä myös Eriksellä sekä Cereksellä on kaasukehä.[2][3][4] Lisäksi joillakin kuilla kuten Titanilla on kaasukehä.[5]

Planeettojen kaasukehät eroavat toisistaan esimerkiksi koostumuksen ja paineen suhteen. Massaltaan alhaisten taivaankappaleiden kaasukehät ovat ohuita ja paineiltaan alhaisia. Planeetan on oltava riittävän massiivinen kyetäkseen pitämään kaasukehä painovoimansa avulla – kuitenkin myös pikkuplaneetat voivat olla riittävän massiivisia siihen. Jos planeetta on kuuma ja sen kaasukehä on kevyt, se karkaa avaruuteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. John E. Frederick: Principles of Atmospheric Science, s. 1. Jones & Bartlett Publishers, 2011. ISBN 9781449673925. (englanniksi)
  2. [1] (englanniksi)
  3. Herschel discovers water vapour around dwarf planet Ceres 2014. ESA. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  4. B. Sicardy, J. L. Ortiz, M. Assafin, E. Jehin, A. Maury, E. Lellouch, R. Gil Hutton, F. Braga-Ribas, F. Colas, D. Hestroffer, J. Lecacheux, F. Roques, P. Santos-Sanz, T. Widemann, N. Morales, R. Duffard, A. Thirouin, A. J. Castro-Tirado, M. Jelínek, P. Kubánek, A. Sota, R. Sánchez-Ramírez, A. H. Andrei, J. I. B. Camargo, D. N. da Silva Neto et al.: A Pluto-like radius and a high albedo for the dwarf planet Eris from an occultation. Nature, 2011, 478. vsk, s. 493–496. (englanniksi)
  5. H. B. Niemann, S. K. Atreya, S. J. Bauer, G. R. Carignan, J. E. Demick, R. L. Frost, D. Gautier, J. A. Haberman, D. N. Harpold, D. M. Hunten, G. Israel, J. I. Lunine, W. T. Kasprzak, T. C. Owen, M. Paulkovich, F. Raulin, E. Raaen & S. H. Way: The abundances of constituents of Titan's atmosphere from the GCMS instrument on the Huygens probe. Nature, 2005, 438. vsk, s. 779-784. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.