Haumea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kääpiöplaneettaa. Haumea on myös jumalatar havaijilaisessa mytologiassa.
136108 Haumea
2003 EL61
2003EL61art.jpg
Löytäminen
Löytäjät Ortiz et al. / Brown et al.
Löytöaika 28. joulukuuta 2004
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 6 484 000 000 km
43,335 AU
Pienin etäisyys Auringosta 5 260 000 000 km
35,164 AU
Suurin etäisyys Auringosta 7 708 000 000 km
51,526 AU
Eksentrisyys 0,18874
Kiertoaika Auringon ympäri 285,4 a
Keskiratanopeus 4,484 km/s
Inklinaatio 28,19
Kuiden lukumäärä 2
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija ~1960×1518×996 km
Massa (4,2±0,1) × 1021 kg
Putoamiskiihtyvyys pinnalla 0,44 m/s2
Pyörähdysaika 0,16314±0,00001 d
Absoluuttinen kirkkaus 0,1
Albedo 0,7±0,1
Pakonopeus 0,84 km/s
Pinnan lämpötila alin: -
keski: 32±3 K
ylin: -

Haumea (virallisesti 136108 Haumea) [1] on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kääpiöplaneetta eli plutoidi, jonka uskotaan kuuluvan Kuiperin vyöhykkeeseen. Sen väliaikainen nimi oli 2003 EL61 ja sille annettiin epävirallinen lempinimi "Santa". Kohde kuuluu cubewanojen ryhmään.

Taivaankappaleen löydöstä on ollut kiistaa kahden eri tutkijaryhmän välillä (José Luis Ortiz Moreno et al. Instituto de Astrofísica de Andalucíasta (Espanja) ja Mike Brown et al. Caltechista (Yhdysvallat)). IAU:n Minor Planet Center (MPC) antaa nykyään kunnian löytämisestä Ortizin ryhmälle, jotka ennättivät ensimmäisenä julkaisemaan tiedon. Kohteelle annettu lempinimi "Santa" tulee siitä, että Brownin ryhmä havaitsi taivaankappaleen joulun tienoilla, 28. joulukuuta 2004. Taivaankappaleesta oli kuitenkin otettu kuvia jo 6. toukokuuta 2004. Nimen virallistamisen esti se, että on jo olemassa asteroidi 1288 Santa. Lisäksi nimi olisi ollut IAU:n nimeämissuositusten vastainen[2]. Lopulta päädyttiin kuitenkin Haumea-nimeen havaijilaisen mytologian Haumea-jumalattaren mukaan.[3]

Fysikaaliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haumea sijaitsee tällä hetkellä 51 AU etäisyydellä Auringosta. Kiertoradan eksentrisyyden ansiosta se on lähimmillään 35 AU etäisyydellä Auringosta. Itse Haumean halkaisijan arvioidaan olevan noin 1600 km eli 70 % 134340 Pluton halkaisijasta. Koska kohdetta kiertää kuu on sen massaksi pystytty määrittämään 4,2±0,1 ×1021 kg mikä on noin kolmasosa Pluton massasta.

Kirkkaudenvaihtelun perusteella kohteen pyörähdysajaksi on saatu 3,9154 ± 0,0002 tuntia, mikä tekee Haumeasta Aurinkokunnan nopeimmin pyörivän yli 100km läpimittaisen kappaleen. Erittäin nopean pyörimisen vuoksi kappaleen on täytynyt venyä ellipsoidin muotoiseksi. Infrapunahavaintojen perusteella Haumean pinnalla on runsaasti vesijäätä. Kohteen keskitiheys näyttää kuitenkin olevan korkea, minkä perusteella se koostunee enimmäkseen kivestä.[4]

Tulevaisuudessa Haumea tulee kokemaan lähikohtaamisia Neptunuksen kanssa. Tämän seurauksena sen rata saattaa muuttua niin, että kohde päätyy lyhytjaksoiseksi komeetaksi Aurinkokunnan sisäosiin.[5]

Haumean rata (sinisellä) verrattuna uloimpien planeettojen (Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus) ratoihin (punaisella).

Haumean kuut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohteella tunnetaan kaksi kuuta. Näistä Hi’iaka (S/2005 (136108) 1, lempinimeltä "Rudolph") massaksi on arvioitu noin 1 % edellisen massasta. Sen kiertoaika on 49,12 ± 0,03 vuorokautta ja läpimitta noin 310 km. Heijastusspektrissä näkyy voimakas absorptio infrapuna-alueella, mikä viittaa siihen, että suuri osa kuun pinnasta on vesijään peittämää.

Toisen kuun, Namakan (S/2005 (136108) 2, lempinimeltä Blitzen), kiertoaika on 34,7 ± 0,1 vrk ja sen ratataso on 39 ± 6° vinossa ensimmäisen kuun ratatasoon nähden. Kirkkauden perusteella sen läpimitta lienee noin 170 km ja massa noin 0,2 % keskuskappaleen massasta.

Molemmat kuut ovat ilmeisesti syntyneet Haumean pintamateriaalista sen törmäyksessä toisen transneptunisen kohteen kanssa. Teoria selittäisi myös kohteen poikkeuksellisen nopean pyörimisliikkeen. Tätä teoriaa tukee keväällä 2007 tehty havainto viidestä pienestä Kuiperin vyöhykkeen kappaleesta, jotka liikkuvat tarkalleen samalla radalla ja joilla näyttää olevan erittäin samankaltainen koostumus kuin itse Haumean pintakerroksella. Haumea ja nämä muutkappaleet on määritelty kuuluvaksi Haumean pikkuplaneettaryhmään. Tämän jälkeen ryhmän kappaleita on löydetty lisää.[6][7][8]

Lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurinkokunta
Planeetat ja kääpiöplaneetat
Aurinko Merkurius Venus Kuu Maa Phobos ja Deimos Mars Ceres Asteroidivyöhyke Jupiter Jupiterin kuut Saturnus Saturnuksen kuut Uranus Uranuksen kuut Neptunuksen kuut Neptunus Pluton kuut Pluto Haumean kuut Haumea Makemake Kuiperin vyöhyke Dysnomia Eris Hajanainen kiekko Oortin pilviSolar System XXX.png
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto · Haumea · Makemake · Eris
Kuut (Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Eriksen · Pikkuplaneettojen)
Renkaat (Jupiterin · Saturnuksen · Rhean · Chariklon · Uranuksen · Neptunuksen)
Pienkappaleet · Pikkuplaneetat (Asteroidit (NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset)) · Damocloidit · Kentaurit
Transneptuniset kohteet · (Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi) · Komeetat · Meteoroidit


Edeltäjä:
(136107) 2003 EY58
Luettelo pikkuplaneetoista Seuraaja:
(136109) 2003 FA22