Troijalainen asteroidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaavakuva Aurinkokunnan sisäosista. Troijalaiset on merkitty kuvaan vihreällä.

Troijalainen asteroidi on Lagrangen pisteissä L4 ja L5 Jupiterin radalla 60 astetta sen edellä tai jäljessä kiertävä asteroidi. Nimitys johtuu siitä, että ensimmäiset löydetyt troijalaisasteroidit (ensimmäinen havainto vuodelta 1906) nimettiin Troijan sodan henkilöiden mukaan. [1][2]

Troijalainen rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillinen troijalainen liikkuu suppealla, lähes ellipsinmuotoisella radalla Lagrangen 4 tai 5 pisteen ympäri, samalla kun nämä pisteet planeetan kiertäessä Aurinkoa säilyvät vakioetäisyydellä planeetasta. Troijalaisrata on esimerkki stabiilista 1:1 keskiliikeresonanssista, tilanteesta jossa kahden keskustähteä kiertävän kappaleen sideeriset kiertoajat ovat yhtä pitkät. [3][4] Pääsääntöisesti tällainen tilanne ei ole mahdollinen vaan yleensä toinen (pienempi) kappaleista sinkoutuu pois.

Troijalaisia tunnetaan (huhtikuussa 2012) L4-pisteen luona 3403 ja L5-pisteen luona 1758. [5]

Muut planeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään (huhtikuussa 2012) troijalaisasteroideja tunnetaan Jupiterin lisäksi myös muilta planeetoilta: Neptunukselta 8 kpl ja Marsilta 3 kpl. [6]

Jupiterin troijalaisten ratojen keskietäisyydet ovat välillä 5,05–5,40 AU, kun Jupiterin keskietäisyys on 5,203 AU. Troijalaisvyöhyke ulottuu käytännössä noin 30–90 astetta Jupiterin eteen ja taakse.

Suurin troijalainen on 370×195 km:n mittainen 624 Hektor.

Saturnukselta ei tunneta planeetan kanssa samalla aurinkokeskisellä radalla liikkuvia troijalaisia, mutta kahdella sen kuulla on sen sijaan samalla Saturnusta kiertävällä radalla liikkuvia seuralaisia: Tethyksellä on troijalaiset Telesto ja Calypso sekä Dionella Helene ja Polydeuces.[7]

Vastaavia ratoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellä mainitun tavallisten troijalaisten (small oscillations) lisäksi taivaanmekaniikassa tunnetaan myös kaksi muuta troijalaisrataa. Tadpole (ei kunnollista suomenkielistä nimeä), joka on huomattavan paljon L4 (tai L5) pisteestä planeetan edelle (tai jälkeen), ei koskaan kuitenkaan Lagrangen pisteeseen L1 saakka loittoneva muodoltaan hieman sammakontoukkaa muistuttava rata sekä hevosenkenkärata, jota pitkin liikkuva kappale pääsee edellisistä poiketen ohittamaan Lagrangen pisteen L1.

Voidaan osoittaa, että teoriassa maankaltainen eksoplaneetta voisi liikkua keskustähtensä ympäri riittävän massiivisen jättiläisplaneetan troijalaisena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aurinkokuntamme s.129
  2. Larsson-Leander s.107-108
  3. Aurinkokuntamme s.129
  4. Larsson-Leander s.107-108
  5. Lukumäärät Viitattu 24.4.2012.
  6. Lukumäärät Viitattu 24.4.2012.
  7. Aurinkokuntamme s.98
Aurinkokunta
Planeetat ja kääpiöplaneetat
Aurinko Merkurius Venus Kuu Maa Phobos ja Deimos Mars Ceres Asteroidivyöhyke Jupiter Jupiterin kuut Saturnus Saturnuksen kuut Uranus Uranuksen kuut Neptunuksen kuut Neptunus Pluton kuut Pluto Haumean kuut Haumea Makemake Kuiperin vyöhyke Dysnomia Eris Hajanainen kiekko Oortin pilviSolar System XXX.png
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto · Haumea · Makemake · Eris
Kuut (Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Eriksen · Pikkuplaneettojen)
Renkaat (Jupiterin · Saturnuksen · Rhean · Chariklon · Uranuksen · Neptunuksen)
Pienkappaleet · Pikkuplaneetat (Asteroidit (NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset)) · Damocloidit · Kentaurit
Transneptuniset kohteet · (Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi) · Komeetat · Meteoroidit